Valmistelija
Antti Ylä-Jarkko, tieto- ja digijohtaja, antti.yla-jarkko@keusote.fi
Perustelut
Taustaa
Hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) säädetään talousarviosta ja -suunnitelmasta (13 luku 115§). Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä (Alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä). Talousarviossa ja -suunnitelmassa rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.
Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuus on kuntia ja kuntayhtymiä tiukempi. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.
Tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.
Hyvinvointialueen arviointimenettely voi käynnistyä talouteen tai palveluihin perustuen. Valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti.
Taloudelliset lähtökohdat ohjelman valmistelulle
Hyvinvointialueen taloudellinen asema on selkeytynyt kevään 2023 aikana, kun valtion tarvepohjainen rahoitus, kertaerä, lisäapu (muutoskustannukset), ennakkoerät ja palkkaratkaisujen vaikutukset ovat täsmentyneet. Tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2023 alijäämä erikoissairaanhoidon alijäämä mukaan lukien noin 50 M€. Arvio kumulatiivisesta tasapainottamistarpeesta vuosien 2023 – 2026 osalta on kokonaisuudessaan noin 80 M€, ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Jotta talous on tasapainossa vuoden 2026 tilinpäätöksessä, tarvitaan vuosina 2024-2026 vuosittain vähintään 10-15 M€ sopeuttamistoimenpiteet. Arvio pitää sisällään kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä (ESH rahoituksen riittävyys, henkilöstön saatavuus, inflaatio ja ostopalveluiden hinnankorotukset.) Arviointia vaikeuttaa lisäksi valtion rahoituksen tulevien vuosien tason epävarmuus.
Tämänhetkisen lähtötilanteen mukaan hyvinvointialueohjelmasta huomioidaan suoraan runsaan 10 M€ säästötavoite vuoden 2024 talousarvioon. Hyvinvointialueohjelmaa täydennetään ”rullaavan” periaatteen mukaisesti jatkuvasti uusilla toimenpiteillä alijäämän kattamiseksi.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelma
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 7.3.2023 (§67) käynnistää hyvinvointialueohjelman laatimisen.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen muutosohjelma on laadittu vuosille 2024 - 2025. Ohjelman valmistelu aloitettiin lokakuussa 2022 ja sitä on valmisteltu rinnan talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman valmisteluprosessin kanssa. Hyvinvointialueohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on tuotettu yhteistyössä hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa sekä käsitelty toimielin seminaareissa huhtikuussa 2023.
Hyvinvointialueohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston asettamat ehdot. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa.
Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa:
- Kysyntään vaikuttaminen
- Virtaukseen vaikuttaminen
- Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen
- Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen
Ohjelmakokonaisuus rakentuu vahvasti toimintaa kehittävän kokonaisuuden ympärille. Toimintaa kehitetään pääosin kestävän kasvun ohjelman (RRP2) kautta, jolla pyritään pääosin kattamaan toiminnassa oleva rahoitusvaje. Suoria säästöjä ohjelma pitää sisällään ohjelman käynnistymisvaiheessa noin 20 M€. Neljän pääteeman käsitteet on avattu alla.
Kysyntään vaikuttamisen kokonaisuus pyrkiä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen. Tavoitteena on ennaltaehkäisy sekä vaikuttaminen palveluiden häiriökysyntään. Teeman lähtökohtana on se, että kustannuksia kasvattaa, kun asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua, saa vain osittain palvelua, joka on tarpeen tai saa liikaa palvelua.
Virtaukseen vaikuttamisella tavoitellaan asiakkaiden nykyistä optimaalisempaa kulkua palveluissa. Kustannuksia kasvattaa palveluiden johtaminen suoritelähtöisesti vaikuttavuuslähtöisen johtamisen sijaan.Virtaukseen pyritään vaikuttamaan erityisesti tehostamalla ja laajentamalla nykyistä asiakasohjausratkaisua.
Tuotantorakenteeseen vaikuttamisella tavoitellaan nykyistä optimaalisempaa palvelurakennetta suhteessa palvelutarvevakioituun palvelutarpeeseen. Kustannuksia kasvattaa palvelurakenne, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Palvelurakennetta tulee keventää sieltä, missä se on mahdollista ja vastaavasti vahvistaa sieltä, jossa siihen on tarvetta.
Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen korostaa oman hyvinvoivan, osaavan, motivoituneen ja riittävän henkilöstön roolia osana hyvinvointialueohjelman toimeenpanoa. Kustannuksia kasvattaa riittämätön henkilöstömäärä, epätarkoituksenmukaisesti henkilöstökäytännöt ja ympäristö, joka ei takaa psykologista turvallisuutta riittävällä tasolla.
Ohjelman valmistelun aikana on arvioitu henkilöstön riittävyyttä nykyisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Palveluiden verkostosuunnitelman laatimisessa on huomioitu henkilöstönäkökulmasta.
Hyvinvointialueohjelma tulee avoimesti kommentoitavaksi kesäkuun aikana. Asia on käsitelty lautakunnissa, jaostoissa ja vaikuttamiselimissä. Tarkoitus on tuoda lopullinen päätösesitys alkusyksystä päätöksentekoon.
Ehdotus
Esittelijä
Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi
Aluehallitus päättää merkitä tiedoksi hyvinvointialueohjelman valmistelutilanteesta annetun katsauksen ja ohjelman luonnosversion.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.