Perustelut
Sitoutumattomien valtuustoryhmä on tehnyt Jussi Salosen allekirjoittaman valtuustoaloitteen 3.3.2022 LAPE-neuvoston perustamiseksi ja sen lisäämiseksi hallintosääntöön yhdeksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimeksi. Perusteluna oli, että ”nykyiset vaikuttamistoimielimet eivät tuo lasten ja perheasioiden näkökulmaa riittävästi esiin. Lapset ja perheet olisi otettava mukaan palvelujen kehittämiseen sekä palvelun käyttäjinä että väestöryhmän edustajina. Lape-neuvosto mahdollistaisi alueellisen tason yhteistoiminnan ja linkittymisen alueen kuntiin.”
Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen on olennainen tekijä vaikuttavien palveluiden kehittämisessä. Lapsen ja nuoren sekä perheiden osallisuutta niin arjessa kuin heidän elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa on palveluissa ja hyvinvointialueella vahvistettu hyvinvointialuetoiminnan aikana.
Osallisuuden varmistaminen lapsen, nuoren ja lapsiperheen omassa asiassa on palvelutuotannossa olennainen asia. Lapsen ja nuoren tulee saada tieto hänelle ymmärrettävässä muodossa, hänen näkemyksiään kuullaan ja ne otetaan huomioon lapsen edun mukaisesti. Lapselle ja nuorelle mahdollistetaan kaikin tavoin, että hän voi vaikuttaa hänen kanssaan tehtävään työhön: aikaan, paikkaan ja tapaan käsitellä hänen elämänsä asioita. Lapsen, nuoren ja vanhempien näkökulmasta on olennaista tietää, keneen voi olla yhteydessä omassa asiassaan ja se, että työntekijällä on riittävästi aikaa kohdata asiakkaansa.
Ottamalla lapset ja vanhemmat mukaan kehittämään palveluja, työntekijät ja johto voivat ymmärtää paremmin lasten ja nuorten todellisuutta asiakkaiden näkökulmasta. Lastensuojelulain 12 §:n mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, joilla edistetään lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja kokemustiedon hyödyntämistä sekä osana arkista lastensuojelutyötä että kokonaisvaltaisempaa lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kiinteästi liittyvät myös alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, alueellinen neuvolasuunnitelma, perhekeskuksen toimintasuunnitelma. Näiden alueellisten suunnitelmien kokonaisuutta tarkastellaan yhteen asukas- ja asiakaslähtöisesti.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisessä ja sen toimeenpanon monissa eri vaiheissa on mukana aktiivisesti kuntien, järjestöjen, seurakuntien, viranomaisten, alueellisen nuorisovaltuuston ja muiden toimijoiden edustajia, sillä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on monialaista yhteistyötä. Alueellamme toimii myös monialainen Lape-ryhmä, joka osaltaan paitsi seuraa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista, myös ennakoi lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä, tarkastelee siihen liittyviä ilmiöitä ja nostaa yhteiseen keskusteluun lasten, nuorten ja heidän vanhempien hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä uhkaavia tekijöitä. Alueelliseen Lape-ryhmään kuuluu kuntien, järjestöjen, viranomaisten, muiden toimijoiden ja Keusoten edustajia. Myös kuntien Lape-neuvostot ovat edustettuna tässä ryhmässä. Alueellinen Lape-ryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 2022 lähtien. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä voidaan toteuttaa muun muassa asiantuntijaryhmien toiminnan, kuulemistilaisuuksien ja koulutuksien avulla.
Systeeminen työote vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä osallisuutta. Systeemisessä työskentelyssä on tärkeää, että keskustelussa kuullaan kaikkien läsnä olevien näkemykset siitä, mistä tilanteessa on kyse ja mikä voisi auttaa.
Keusotessa toimivat seuraavat lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta tukevat rakenteet:
- asukaskehittäjätoiminta ja erilaiset puimalat, joihin voi osallistua myös lapsiperheet
- kokemusasiantuntijatoiminta palveluiden kehittämisessä
- kokemuskohtaamo lastensuojelun asiakkaille, joka tarjoaa asiakkaille vertaistukea
- kuntalais- ja asiakaskyselyt
- Roidu-asiakaspalautejärjestelmä
- perhekeskustoiminnan kohtaamispaikkatoiminta
- puntaroivat asiakaspaneelit (syksyllä 2023 aiheena oli nuorten mielenterveys)
- asiakas- ja palvelusuunnitelmat, jotka mahdollistavat asiakaskohtaisen osallisuuden asiakkaan omassa asiassaan
- systeeminen toimintamalli lasten ja nuorten palveluissa
- dialogiset verkostoneuvonpidot erityisesti asiakastilanteisiin
Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne ohjaa siihen, että uusien toimielinten tai vaikuttamistoimielinten perustamista tulee tarkkaan harkita ja kokeilla ensin muita mahdollisia kevyempiä keinoja. Hyvinvointialuelaki antaa esimerkkejä kuinka osallistumista ja vaikuttamista voidaan erityisesti edistää; järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun tai tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Monia keinoja on jo tällä hetkellä käytössä Keski-uudenmaan hyvinvointialueella. Näin ollen Lapsi- ja perheasiainneuvoston (LAPE-neuvosto) lisääminen hallintosääntöön vaikuttamistoimielimiin ei ole tällä hetkellä tarpeellista eikä perusteltua.
Ehdotus
Esittelijä
-
Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, raija.kontio@keusote.fi
Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto päättää
- merkitä tiedoksi edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen
- todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi
Käsittely:
Kokous oli tauolla tämän asian käsittelyn päätteeksi klo 16.34-16.45.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.