Aluevaltuusto, kokous 15.6.2023

Perustelut

Tiia Lintula jätti liitteen mukaisen Vihreiden valtuustoaloitteen "Mielenterveysambulanssi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle" aluevaltuuston kokouksessa 24.11.2022.

Aluevaltuusto päätti merkitä aloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aluehallitukselle valmisteltavaksi.
 

Perustelut

Aiempi käsitely
Aluehalllitushallitus, 13.12.2022 

§ 208 Valtuustoaloite "Mielenterveysambulanssi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle"

Tiia Lintula ja vihreä valtuustoryhmä ovat allekirjoittaneet 24.11.2022 valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimisesta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle.  
Aloitteessa todetaan, että mielenterveysongelmat ovat yleisiä, aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja haittaavat merkittävästi sairastuneen toimintakykyä. Aloitteen mukaan hoitoon pääsyä akuutissa tilanteessa on pahimmillaan hankalaa, eikä nykymalli palvele esimerkiksi psykoosipotilaan avun saamista parhaalla mahdollisella tavalla. 
Mielenterveysambulanssi on liikkuva mielenterveyspalvelu, jonka henkilökunta on koulutettu mielenterveysongelmien hoitoon. Tyypillisesti mielenterveysambulanssille osoitetut tapaukset ovat yleistä ahdistusoireilua, mutta usein myös akuutissa psykoosissa olevia osastohoitoa vaativia potilaita sekä akuutteja itsemurhauhkia. Palvelun etuja ovat se, että potilaan voinnin arvio voidaan tehdä ammattilaisten toimesta paikan päällä, potilaalle voidaan antaa keskusteluapua sekä tarvittaessa ohjata hänet psykiatriseen hoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin. Mielenterveysambulanssi voi myös madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. 
Aloitteen mukaan mielenterveysambulanssia tulisi kokeilla Keski-Uudellamaalla yhteistyössä HUS:in kanssa. Kyseessä on perusterveydenhuollon, pelastuspalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon yhteinen intressi. Toiminnalla voidaan myös ehkäistä päivystystapausten ruuhkautumista sekä vähentää muiden ensihoitoyksiköiden ja poliisin tehtäviä.
Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää mielenterveysambulanssin käyttöönottoa, on aktiivinen asiassa HUS:in suuntaan ja toteuttaa pilottikokeilun esimerkiksi HUS:in ja/tai muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Vastaus aloitteeseen: 
Keusoten alueella toimii mielenterveysasiakkaiden auttamiseksi tällä hetkellä seuraavat toimintamuodot: 

• HUS:in päivystystiimi tekee yhteistyötä Hyvinkään sairaalan päivystyksen sekä alueen terveyskeskusten kanssa päivystyksellisissä arvioissa joka päivä klo 8–21. Tiimi tekee päivystysluontoisia sairaalahoidontarpeen arvioita sekä kiireellisiä erikoissairaanhoidontarpeen arvioita. Lisäksi tarjotaan yhteistyötahoille sekä hoidossa tai tuessa oleville potilaille puhelinkonsultaatiota ja –tukea ympärivuorokautisesti.  
• Keusoten alueella toimii TAy, tehostettu avohoito (HUS psykiatrian toimintaa), joka jalkautuu jo nyt. Tay on aiemmin tullut paikalle terveysasemille, Hyvinkään sairaalan päivystykseen ja asiakkaan kotiin, jos tarve todetaan.
• mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tällä hetkellä toimivat prosessit ja palveluun pääsee kohtuullisessa ajassa (jopa alle 2 viikkoa tällä hetkellä)
• ambulanssien henkilökunnalla on mielenterveysosaamista.

Mielenterveyspotilaiden hoidon porrastusta työstetään nyt monella tasolla Keusotessa ja sitä kautta on nähtävissä, että mielenterveyspotilaat saavat oikea-aikaisempaa ja laadukkaampaa palvelua jatkossa. Työstön alla ovat seuraavat toimenpiteet:

• Terapiat etulinjaan hoidon porrastusmallin käyttöönotto: systemaattinen alkuarvio, omahoitoon ohjaus ja varhainen interventio annetaan perustasolla kaikkien työntekijöiden toimesta. Tämän tulisi parantaa palveluita ja vapauttaa erityisosaajien työaikaa vaikeammin oireileville ja pitkäaikaista tukea tarvitseville. 
• Psykiatrian koordinaatioryhmän tehtävänä on Hyvinkään sairaalan päivystyksen ja Hus psykiatrian kanssa tehtävä yhteistyö. Meneillään on tutkimuslupahakemus: Keusoten alueen yhteispäivystyksen käytön selvitys (keskittyen psykiatrisiin potilaisiin). Tämän selvityksen avulla saadaan paremmin suunniteltua palveluita jatkossa. Tällä hetkellä moni potilas asioi vain päivystyksessä, eikä muita tukia/hoitokontaktia välttämättä ole. Tarkoituksena on selvittää voisiko yhteispäivystyksen käyttöä vähentää, kun palveluita suunnitellaan paremmin. 
  • Psykiatrian koordinaatioryhmän tehtävänä on Psykiatrian poliklinikan ja Keusoten vastaanottopalveluiden yhteistyön lisääminen: työstetään mallia, jossa luodaan rakenteen yhteistyöhön sekä päivystyksellisten että ei-kiireellisten asioiden hoitoon. Ajankohtaisesti työstetään M1 arviota (pakkohoitoarviota). Idea tässä se että potilasta ei pompotella M1 arviossa Hyvinkään sairaalan päivystykseen, vaan aika saadaan samalle päivälle omalle terveysasemalle ja oikea tieto siirtyy erikoissairaanhoidosta Keusoteen reaaliajassa. Jatkossa työstetään mallia, jossa psykiatristen potilaiden somaattisten asioiden arvio ja hoito (mm. pitkäaikaissairaudet) otetaan paremmin hoitoon. 
  • Erikoissairaanhoidon vakaassa vaiheessa olevien potilaiden siirto perustasolle: psykiatria siirtää vakaassa vaiheessa olevia potilaita perustasolle (psykoosi ja mielialaoireet). Tähän on saatu mielenterveys- ja päihdepalveluista (mipä) hankeavustuksella 2 hoitajaa. Tarkoituksena on vapauttaa erikoissairaanhoidon resurssia uusille potilaille ja säästää kustannuksia. Vastaanottotoiminnalle resurssilisää ei ole saatu ja lääkärityössä on edelleenkin vajetta rekrytointihaasteiden vuoksi.  

Liikkuva sairaala -pilottijakso käynnistyi Keusotessa Järvenpään alueella 13.3.2023 ja jatkuu 11.6.2023 saakka. Pilotin kohderyhmänä ovat Järvenpään alueen Keusoten kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun potilaat.  
Liikkuva sairaala on päivystyksellisiin tilanteisiin erikoistunut hoitoyksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautisesti sairaanhoitajatasoisen tuen kiireellistä arviota vaativille kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun asiakkaille. Tarkoituksena on, että asiakas saa tarvitsemaansa hoitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Sairaanhoitaja konsultoi potilaiden hoidosta lääkäriä (kotihoidon tai asumispalvelun lääkäri ja virka-ajan ulkopuolella Mehiläisen takapäivystäjä 24/7). Lääkäri ohjeistaa potilaan jatkohoidon. Käytettävissä on vieritestauslaitteet näytteenottoon. Potilaiden hoitovastuu säilyy omassa yksikössä. 
Aikaisemmasta Liikkuva sairaala toiminnasta tiedetään, että osalla potilaista akuutti voinnin muutos liittyy psyykkiseen vointiin. Pilotissa seurataan, paljonko näitä potilaita on ja mihin jatkohoito ohjataan. On jo tunnistettu, että näiden potilaiden jatkohoidon ohjauksessa on kehitettävää. 
Liikkuva sairaala voi jatkossa arvioida kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun potilaiden akuutteja voinnin muutoksia myös psyykkiseen oireisiin liittyen. Liikkuva sairaala ei kuitenkaan voi tehdä mipän (mielenterveys- ja päihdepalvelut) palvelutarpeen arviota eikä vastata potilaan hoidosta, vaan sitä varten tulee osoittaa akuutti toimintamalli, josta arvio tehdään ja hoito alkaa akuutisti samana tai seuraavana päivänä. Ensisijaisesti potilaiden jatkohoito tulee tapahtua hyvinvointialueen palveluissa. 
Mikäli Keski-Uudenmaan hyvinvointialue haluaisi panostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti mielenterveysambulanssin toimintaan, asia vaatisi laajempaa selvitystä yhteistyössä HUSin kanssa. Erikoissairaanhoidon (HUS) ja peruspalvelujen kehittämisessä tulee pitää huolta yhteiskoordinaatiosta. Laajempi selvitys asiakaskunnan kokoon, toimintaympäristöön, toimintamalliin, resursointiin ja toiminnan riskeihin liittyen vaatii henkilötyöpanosta, aikaa ja taloudellisia resursseja.
Liikkuva terveysneuvonta-auton selvitys tehtiin Keusotessa eri tarkoituksessa ja siinä todettiin, että siitä ei helposti saada toimivaa palvelua.
Valtuustoaloitteessa mainittiin Pirkanmaalla toimiva mielenterveysambulanssi. Sen mallin pohjalta Keusoten suunnitelma tulisi tavalla tai toisella yhdistää alueelliseen ensihoitopalveluun, jolloin tarpeet ja työtilaukset tulisivat ensihoitopalvelun kautta. Ensihoitajat hallitsevat työssään mielenterveysasiakkaat ja tunnistavat heidän tarpeensa.  Mielenterveysambulanssin työpariksi sopisi parhaiten ensihoitaja-sosiaaliohjaaja. Toimintaa tulisi suunnitella kolmen tahon yhteistyönä: ensihoito, mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito.
Mielenterveysambulanssin toimintaan liittyy turvallisuusriskejä eli miten taataan työntekijöiden ja myös potilaan turvallisuus? Esimerkiksi psykoosipotilaan kohtaaminen pienessä autossa tai asiakkaan kotona jossain päin Keusotea on turvallisuusriski. 
Toiminta tulee sitomaan henkilökuntaa, jota tällä hetkellä ei ole irrotettavissa olemassa olevista palveluista. Auton hankinnan lisäksi (matkailuauto tai ambulanssi) henkilökunnan palkkaaminen auton avulla tapahtuvaan mielenterveystyöhön olisi tämänhetkisessä talouden tilanteessa iso taloudellinen panostus. Tukeeko ambulanssi päivystyksellistä käyttöä, kun tarve olisi ehkä kuitenkin saattaa asiakkaat perustasolla riittävien tukien piiriin niin, että päivystyksellisen avun tarve vähenee?  Voiko yhden ambulanssin toiminta olla riittävän vaikuttavaa hankkeen taloudellisiin panostuksiin nähden?
Keusotessa panostetaan tällä hetkellä paljon mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoon Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeessa sekä RRP2-hankkeessa (Kestävän kehityksen hankekokonaisuus). Hoitovalikoima laajenee koko ajan mielenterveyspalveluissa. 30 etulinjan terapeuttia (mielenterveys- ja päihdetyöntekijöitä) valmistui lyhytterapeuttikoulutuksesta 29.3.2023. 
Etulinjan terapeuttien kouluttaminen on osa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa tarjottavan hoitovalikoiman laajentamista. Hoitovalikoiman laajentamisen tarkoituksena on vahvistaa ja monipuolistaa perustason olemassa olevaa palveluvalikoimaa siten, että nopeasti alkavia hoitomuotoja olisi tarjolla useammalle apua hakevalle. 
Etulinjan lyhytterapia eli kognitiivinen lyhytterapia on lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden pulmiin tarkoitettu 5–10 käyntikerran hoito, jossa asiakas ja ammattilainen tekevät yhteistyötä valitun kohdeoireen tai ongelman äärellä. Hoitomalleja on tarjolla yleisiin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. 
Perustasolle suunnattuja hoitomuotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, nettiterapiat, erilaiset ryhmämuotoiset hoidot sekä kognitiivinen lyhytterapia, joiden lisäksi apua hakeville voidaan tarjota alueellisesti myös muita hoitomuotoja. Suuri osa apua hakevista saa riittävän avun mm. edellä mainituista matalan kynnyksen hoitomuodoista, erityisesti silloin, jos hoito alkaa nopeasti. 
Mielenterveysambulanssin toiminnan käynnistämistä ei tällä hetkellä nähdä ensiarvoisen tärkeänä toiminnan muotona Keusoten alueella. Se vaatisi laajaa selvitystyötä ja melkoisia taloudellisia panostuksia. Ensisijaisesti halutaan panostaa jo aloittaneen psykiatrian koordinaatioryhmän asettamiin tavoitteisiin ja yhteistyön syventämiseen Keusoten, Hyvinkään sairaalan ja HUS psykiatrian välillä. Lisäksi viemme eteenpäin jo nyt vaikuttavia tuloksia saanutta Terapiat etulinjaan -hanketta.