Aluevaltuusto, kokous 21.9.2023

§ 37 Hyvinvointialueohjelma

KEUHDno-2023-2434

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antti Ylä-Jarkko, tieto- ja digijohtaja, antti.yla-jarkko@keusote.fi

Perustelut

Taustaa

Hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) säädetään talousarviosta ja -suunnitelmasta (13 luku 115§). Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä (Alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä). Talousarviossa ja -suunnitelmassa rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. 
Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuus on kuntia ja kuntayhtymiä tiukempi. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. 
Tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 
Hyvinvointialueen arviointimenettely voi käynnistyä talouteen tai palveluihin perustuen. Valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti. 

Taloudelliset lähtökohdat ohjelman valmistelulle

Hyvinvointialueen taloudellinen asema on selkeytynyt kevään 2023 aikana, kun valtion tarvepohjainen rahoitus, kertaerä, lisäapu (muutoskustannukset), ennakkoerät ja palkkaratkaisujen vaikutukset ovat täsmentyneet. Tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2023 alijäämä erikoissairaanhoidon alijäämä mukaan lukien noin 50 M€. Arvio kumulatiivisesta tasapainottamistarpeesta vuosien 2023 – 2026 osalta on kokonaisuudessaan noin 80 M€, ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Jotta talous on tasapainossa vuoden 2026 tilinpäätöksessä, tarvitaan vuosina 2024-2026 vuosittain vähintään 10-15 M€ sopeuttamistoimenpiteet. Arvio pitää sisällään kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä (ESH rahoituksen riittävyys, henkilöstön saatavuus, inflaatio ja ostopalveluiden hinnankorotukset.) Arviointia vaikeuttaa lisäksi valtion rahoituksen tulevien vuosien tason epävarmuus.

Tämänhetkisen lähtötilanteen mukaan hyvinvointialueohjelmasta huomioidaan suoraan runsaan 10 M€ säästötavoite vuoden 2024 talousarvioon. Hyvinvointialueohjelmaa täydennetään ”rullaavan” periaatteen mukaisesti jatkuvasti uusilla toimenpiteillä alijäämän kattamiseksi. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelma

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 7.3.2023 (§67) käynnistää hyvinvointialueohjelman laatimisen.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen muutosohjelma on laadittu vuosille 2024 - 2025. Ohjelman valmistelu aloitettiin lokakuussa 2022 ja sitä on valmisteltu rinnan talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman valmisteluprosessin kanssa. Hyvinvointialueohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on tuotettu yhteistyössä hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa sekä käsitelty toimielin seminaareissa huhtikuussa 2023.

Hyvinvointialueohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston asettamat ehdot. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. 
Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa:

  1. Kysyntään vaikuttaminen
  2. Virtaukseen vaikuttaminen
  3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen
  4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen

Ohjelmakokonaisuus rakentuu vahvasti toimintaa kehittävän kokonaisuuden ympärille. Toimintaa kehitetään pääosin kestävän kasvun ohjelman (RRP2) kautta, jolla pyritään pääosin kattamaan toiminnassa oleva rahoitusvaje. Suoria säästöjä ohjelma pitää sisällään ohjelman käynnistymisvaiheessa noin 20 M€.  Neljän pääteeman käsitteet on avattu alla. 

Kysyntään vaikuttamisen kokonaisuus pyrkiä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen. Tavoitteena on ennaltaehkäisy sekä vaikuttaminen palveluiden häiriökysyntään.  Teeman lähtökohtana on se, että kustannuksia kasvattaa, kun asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua, saa vain osittain palvelua, joka on tarpeen tai saa liikaa palvelua. 

Virtaukseen vaikuttamisella tavoitellaan asiakkaiden nykyistä optimaalisempaa kulkua palveluissa. Kustannuksia kasvattaa palveluiden johtaminen suoritelähtöisesti vaikuttavuuslähtöisen johtamisen sijaan.Virtaukseen pyritään vaikuttamaan erityisesti tehostamalla ja laajentamalla nykyistä asiakasohjausratkaisua. 

Tuotantorakenteeseen vaikuttamisella tavoitellaan nykyistä optimaalisempaa palvelurakennetta suhteessa palvelutarvevakioituun palvelutarpeeseen. Kustannuksia kasvattaa palvelurakenne, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Palvelurakennetta tulee keventää sieltä, missä se on mahdollista ja vastaavasti vahvistaa sieltä, jossa siihen on tarvetta. 

Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen korostaa oman hyvinvoivan, osaavan, motivoituneen ja riittävän henkilöstön roolia osana hyvinvointialueohjelman toimeenpanoa. Kustannuksia kasvattaa riittämätön henkilöstömäärä, epätarkoituksenmukaisesti henkilöstökäytännöt ja ympäristö, joka ei takaa psykologista turvallisuutta riittävällä tasolla. 

Ohjelman valmistelun aikana on arvioitu henkilöstön riittävyyttä nykyisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Palveluiden verkostosuunnitelman laatimisessa on huomioitu henkilöstönäkökulmasta. 

Hyvinvointialueohjelma tulee avoimesti kommentoitavaksi kesäkuun aikana.  Asia on käsitelty lautakunnissa, jaostoissa ja vaikuttamiselimissä. Tarkoitus on tuoda lopullinen päätösesitys alkusyksystä päätöksentekoon. 
 

Ehdotus

Esittelijä

Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi

Aluehallitus päättää merkitä tiedoksi hyvinvointialueohjelman valmistelutilanteesta annetun katsauksen ja ohjelman luonnosversion.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Valmistelija

Antti Ylä-Jarkko, tieto- ja digijohtaja, antti.yla-jarkko@keusote.fi
Susanna Pitkänen, palvelujohtaja, susanna.pitkanen@keusote.fi
Mari Patronen, palvelujohtaja, mari.patronen@keusote.fi
Sirkku Pekkarinen-Keto, palvelujohtaja, sirkku.pekkarinen-keto@keusote.fi
Monica Hostio, henkilöstöjohtaja, monica.hostio@keusote.fi
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Anu-Kaarina Suonpää, viestintäpäällikkö, anu-kaarina.suonpaa@keusote.fi
Petja Harakka, hallintojohtaja, petja.harakka@keusote.fi
Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fi
Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi
Pirjo Laitinen-Parkkonen, johtajaylilääkäri, kehitys- ja tutkimusjohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Perustelut

Taustaa

Hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) säädetään talousarviosta ja -suunnitelmasta (13 luku 115 §). Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä (Alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä). Talousarviossa ja -suunnitelmassa rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.

Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuus on kuntia ja kuntayhtymiä tiukempi. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.  

Hyvinvointialueen arviointimenettely voi käynnistyä talouteen tai palveluihin perustuen. Valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti.  

Talouteen liittyvän arviointimenettelyn edellytyksiä ovat:  

  1. hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa,  
  2. hyvinvointialueen konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin,  
  3. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai  
  4. hyvinvointialueen lainanottovaltuutta on muutettu tai hyvinvointialueelle on myönnetty kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana lisärahoitusta.  

Palveluihin liittyvän arviointimenettelyn edellytyksiä ovat: 

  1. sosiaali-ja terveydenhuollon yhdenvertaisuus tai riittävyys on vaarantunut,  
  2. sosiaali-ja terveydenhuollon laatu ei turvaaa asiakas-tai potilasturvallisuutta säännösten mukaisesti,  
  3. sosiaali-ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset tai niiden kehitys vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisen ja riittävän saatavuuden,  
  4. hyvinvointialueella ei oles osiaali-ja terveydenhuollon järjestämisene dellyttämää henkilöstöä, osaamista, toimintakykyä, valmiutta tai omaa palvelutuotantoa tai  
  5. hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali-ja terveydenhuoltoon muusta syystä vakavasti vaarantunut.  

Hyvinvointialueen viranomaisen toimivaltaa rajoitetaan arviointimenettelyn käynnistyttyä (päätökset, joilla olisi merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia). Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus arviointimenettelyn tiukennuksesta, jonka mukaan jo yksi lisärahoitusmenettely voi johtaa arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn vaikuttavuutta on hallitusohjelman mukaan tarkoitus myös vahvistaa siten, että arviointimenettelyssä selvitetään aina mahdollisuudet hyvinvointialueiden yhdistymiseen. 
 
Taloudelliset lähtökohdat ohjelman valmistelulle 

Aluevaltuuston joulukuussa 2022 hyväksymän vuoden 2023 talousarvio oli noin 65,7 M€ alijäämäinen.   

Hyvinvointialueen taloudellinen asema on selkeytynyt kevään 2023 aikana, kun valtion tarvepohjainen rahoitus, kertaerä, lisäapu (muutoskustannukset), ennakkoerät ja palkkaratkaisujen vaikutukset ovat täsmentyneet. Tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2023 alijäämä on noin 50 M€. Ilman merkittäviä talouden sopeutustoimenpiteitä alijäämä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 80M€:oon.

Arvio pitää sisällään kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä (Hallitusohjelman mukaiset Sote -säästöt, ESH rahoituksen riittävyys, henkilöstön saatavuus, inflaatio ja ostopalveluiden hinnankorotukset.) Tämän hetkisen lähtötilanteen mukaan hyvinvointialueohjelmasta huomioidaan suoraan 10,5 M€ säästötavoite vuoden 2024 talousarvioon. Hyvinvointialueohjelmaa täydennetään ”rullaavan” periaatteen mukaisesti jatkuvasti uusilla toimenpiteillä alijäämän kattamiseksi. 
 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelma 
 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 7.3.2023 (§67) käynnistää hyvinvointialueohjelman laatimisen. 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen muutosohjelma on laadittu vuosille 2024 - 2025. Ohjelman valmistelu aloitettiin lokakuussa 2022 ja sitä on valmisteltu rinnan talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman valmisteluprosessin kanssa. Hyvinvointialueohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on tuotettu yhteistyössä hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa sekä käsitelty toimielin seminaareissa huhtikuussa 2023. 
 
Hyvinvointialueohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston asettamat ehdot. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa.

Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: 

  1. Kysyntään vaikuttaminen 
  2. Virtaukseen vaikuttaminen 
  3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
  4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 

Ohjelmakokonaisuus rakentuu vahvasti toimintaa kehittävän kokonaisuuden ympärille. Toimintaa kehitetään pääosin kestävän kasvun ohjelman (RRP2) kautta, jolla pyritään pääosin kattamaan toiminnassa oleva rahoitusvaje. Suoria säästöjä ohjelma pitää sisällään ohjelman käynnistymisvaiheessa noin 20 M€.  

Kysyntään vaikuttamisen kokonaisuus pyrkii vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen. Tavoitteena on ennaltaehkäisy sekä vaikuttaminen palveluiden kohtaanto-ongelmaan.  Teeman lähtökohtana on se, että kustannuksia kasvattaa, kun asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua, saa vain osittain palvelua, joka on tarpeen tai saa liikaa palvelua.  

Virtaukseen vaikuttamisella tavoitellaan asiakkaiden nykyistä optimaalisempaa kulkua palveluissa. Kustannuksia kasvattaa palveluiden johtaminen suoritelähtöisesti vaikuttavuuslähtöisen johtamisen sijaan. Virtaukseen pyritään vaikuttamaan erityisesti tehostamalla ja laajentamalla nykyistä asiakasohjausratkaisua.  

Tuotantorakenteeseen vaikuttamisella tavoitellaan nykyistä optimaalisempaa palvelurakennetta suhteessa palvelutarvevakioituun palvelutarpeeseen. Kustannuksia kasvattaa palvelurakenne, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Palvelurakennetta tulee keventää sieltä, missä se on mahdollista ja vastaavasti vahvistaa sieltä, jossa siihen on tarvetta.  

Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen korostaa oman hyvinvoivan, osaavan, motivoituneen ja riittävän henkilöstön roolia osana hyvinvointialueohjelman toimeenpanoa. Kustannuksia kasvattaa riittämätön henkilöstömäärä, epätarkoituksenmukaiset henkilöstökäytännöt ja ympäristö, joka ei takaa psykologista turvallisuutta riittävällä tasolla. Ohjelman valmistelun aikana on arvioitu henkilöstön riittävyyttä nykyisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Palveluiden verkostosuunnitelman laatimisessa on huomioitu henkilöstönäkökulma.  
 
Hyvinvointialueohjelma on ollut avoimesti kommentoitavissa 8.5. alkaen. Lisäksi sitä on käsitelty lautakunnissa ja vaikuttamiselimissä.   

Osallisuus ja kuulemiset 

Hyvinvointialueohjelman osallisuuden ja kuulemisen vahvistamiseksi järjestettiin henkilöstölle, luottamushenkilöille, vaikuttamistoimielimille, kunnille ja asukkaille mahdollisuus lausuntojen antamiseen ja mielipiteen jättämiseen kyselyn kautta. Lausuntomahdollisuus avattiin 21.6.–15.8. väliselle ajalle, ja Suomen taloustutkimuksen toteuttama kysely toteutettiin 18.7.–14.8. Kunnilta ja toimielimiltä lausuntoja saatiin 11 kappaletta, ja kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1505.   

Palvelujen verkostosuunnitelman kirjoittamista on edeltänyt pitkä valmistelujakso, jonka aikana suunnittelun tueksi on toteutettu sekä henkilöstö- että asukaskyselyjä, asukasinfoja, asukaskehittäjien työpajoja ja hyödynnetty toimielimen näkemyksiä ja ohjausta valmisteluun.  Hyvinvointialueohjelmaa ja palvelujen verkostosuunnitelmaa on lisäksi käsitelty kuukausittaisissa hyvinvointialueen ja kuntajohdon yhteistyöryhmissä kevään 2023 aikana. 
 
 

Ehdotus

Esittelijä

Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi

Aluehallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto 

  1. hyväksyy hyvinvointialueohjelman ja sen seuraavat päälinjaukset:
    1. Kysyntää vaikuttaminen 
    2. Virtaukseen vaikuttaminen 
    3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
    4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 
  2. Hyväksyy hyvinvointialueohjelman perusperiaatteet:
    1. talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti eri kehittämistoimenpiteiden kautta (suorien säästöjen sijaan) 
  3. Päättää, että periaatteita ja päälinjauksia tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarvion valmistelua
  4. Päättää siitä, että ohjelman toteumasta raportoidaan osana osavuosikatsauksia 
  5. Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa rullaavasti 
  6. Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi 80 M€, jonka vuosittaista kokoluokkaa tarkistetaan osana talousarvioprosessia. 

Käsittely:

Todettiin esittelijän tekemä muutos pohjaehdotukseen, jossa hyvinvointialueohjelmaliitteestä poistettiin sivuilta 48, 49, 50, 51 ja 52 palveluverkkoon viittaavat kohdat (jotka merkitty erilliseen liitteeseen) sekä sivulta 64 maininta siitä, että palveluverkkosuunnitelma ja hyvinvointialueohjelma hyväksyttäisiin samassa aikataulussa. Muutettu hyvinvointialueohjelma liitettiin pöytäkirjan liitteeksi.

Muutosehdotus 1

Käsittelyn kuluessa Leni Niinimäki teki Pirja Vitikka-Koposen kannattamana seuraavat muutosehdotukset:

Muutosesitys päätöskohtaan 1.: Hyväksyy hyvinvointialueohjelman vuosille 2024 - 2025  ja sen seuraavat päälinjaukset: 

1. Palvelutarpeeseen vaikuttaminen
2. Palvelupolkujen optimointi
3. Palveluiden tuotantorakenteeseen vaikuttaminen
4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 

Muutetut päälinjaukset korjataan dokumenttiin kaikkiin niihin kohtiin, joissa ne mainitaan.


Muutosesitys päätöskohtaan 2: Hyväksyy talouden sopeuttamisen päätoimenpiteet:

1. Talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti toimintatapoja kehittämällä (n. 60 miljoonaa).

2. Talouden sopeuttamiseksi tehdään myös konkreettisia säästötoimenpiteitä (n. 20,1 miljoonaa).


Muutosesitys päätöskohtaan 3.: Päättää, että päälinjauksia ja talouden sopeuttamisen päätoimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua.

Muutosesitys päätöskohtaan 5.: Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan vuosittain.

Muutosesitys päätöskohtaan 6.: Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi  80 miljoonaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Alijäämän kattamistavoite tarkistetaan vuosittain osana talousarvioprosessia.

Muutosehdotus 2

Olli Savela teki Leni Niinimäen kannattamana seuraavat muutosehdotukset hyvinvointialueohjelmaliitteeseen:

Kohtaa "Ikääntyneiden palveluiden kustannusrakenteen keventäminen" 
(sivut 41-44) muutetaan siten, ettei ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetä nykyisestä. Yhteisöllisen asumisen paikkoja lisätään nykyisestä siten, että ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen palveluasumisen yhteenlaskettu paikkamäärä kasvaa tavoitellun mukaisesti. Tekstiin ja taulukoihin tehdään vastaavat muutokset.


Poistetaan sivulta 50 lauseet: "Saavutettavuutta arvioidaan ajoajan näkökulmasta, jolloin tavoitellaan 30min saavutettavuutta keskeisten palvelujen osalta. Nykyinen terveyspalvelujen peittävyys on 15 min ajoajalla 99 %:ia ja vuonna 2027 esitettyjen toimenpiteiden jälkeen 95 %:ia."
 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettuja muutosehdotuksia, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin äänestys käyttäen sähköistä kokousjärjestelmää, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä.

Äänestys 1

Äänestysjärjestys

JAA = esittelijän pohjaehdotus

EI = Leni niinimäen muutosehdotus

Äänestyksen tulos: 10 JAA-ääntä, 7 EI-ääntä

Äänestys 2

Äänestysjärjestys

JAA = esittelijän pohjaehdotus

EI = Olli Savelan muutosehdotus

Äänestyksen tulos:11 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, 1 TYHJÄÄ

 

Asian käsittelyn jälkeen kokouksess apidettiin kokoustauko klo 16.03-16.13.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan.

Äänestystulokset

  • Kyllä 10 kpl 59%

    Jaakko Rainio, Annika Kokko, Kimmo Behm, Taneli Kalliokoski, Helinä Perttu, Reija Taupila, Tom Boman, Maiju Tapiolinna, Virpi Räty, Tarja Edry

  • Ei 7 kpl 41%

    Arto Lindberg, Leni Niinimäki, Pirja Vitikka-Koponen, Jussi Salonen, Heta Ravolainen-Rinne, Sirkka Rousu, Olli Savela

  • Kyllä 11 kpl 65%

    Jaakko Rainio, Helinä Perttu, Annika Kokko, Kimmo Behm, Jussi Salonen, Taneli Kalliokoski, Virpi Räty, Reija Taupila, Maiju Tapiolinna, Tom Boman, Tarja Edry

  • Ei 5 kpl 29%

    Leni Niinimäki, Olli Savela, Pirja Vitikka-Koponen, Sirkka Rousu, Heta Ravolainen-Rinne

  • Tyhjä 1 kpl 6%

    Arto Lindberg

Valmistelija

  • Antti Ylä-Jarkko, tieto- ja digijohtaja, antti.yla-jarkko@keusote.fi
  • Susanna Pitkänen, palvelujohtaja, susanna.pitkanen@keusote.fi
  • Mari Patronen, palvelujohtaja, mari.patronen@keusote.fi
  • Sirkku Pekkarinen-Keto, palvelujohtaja, sirkku.pekkarinen-keto@keusote.fi
  • Monica Hostio, henkilöstöjohtaja, monica.hostio@keusote.fi
  • Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
  • Anu-Kaarina Suonpää, viestintäpäällikkö, anu-kaarina.suonpaa@keusote.fi
  • Petja Harakka, hallintojohtaja, petja.harakka@keusote.fi
  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fi
  • Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi
  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, johtajaylilääkäri, kehitys- ja tutkimusjohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Ehdotus

Aluevaltuusto päättää

  1. Hyväksyä hyvinvointialueohjelman ja sen seuraavat päälinjaukset:
    1. Kysyntää vaikuttaminen 
    2. Virtaukseen vaikuttaminen 
    3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
    4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 
  2. Hyväksyä hyvinvointialueohjelman perusperiaatteet:
    1. talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti eri kehittämistoimenpiteiden kautta (suorien säästöjen sijaan) 
  3. että periaatteita ja päälinjauksia tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarvion valmistelua
  4. siitä, että ohjelman toteumasta raportoidaan osana osavuosikatsauksia 
  5. että ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa rullaavasti 
  6. Todeta alijäämän kattamistavoitteeksi 80 M€, jonka vuosittaista kokoluokkaa tarkistetaan osana talousarvioprosessia. 

Käsittely:

Kokouksen asiakohdassa Hyvinvointialueohjelma § 37 puheenjohtaja päätti rajoittaa puheenvuoroja siten, 
että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään 10 minuuttia ja muu puheenvuoro enintään 3 minuuttia.

Kokouksessa pidettiin tauot klo 20.07-20.21, klo 21.38-21.52 ja 22.00-22.15.

Muutosehdotus 1

Helinä Perttu esitti valtuustoryhmien neuvottelukunnan seuraavan yhteisen muutosesityksen:

Esitän Valtuustoryhmien neuvottelukunnan nimissä muutosesityksen pykälän päätöskohtiin ja vastaaviin kohtiin muutokset myös Hyvinvointialue-ohjelmaan. Täydennetään kohtaa 1 ja 3 lisäämällä ensimmäiseksi sanaksi ”Palveluiden”:

Hyväksyä hyvinvointialueohjelman ja sen seuraavat päälinjaukset:
1.    Palveluiden kysyntään vaikuttaminen 
2.    Virtaukseen vaikuttaminen 
3.    Palveluiden tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
4.    Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 

 

Tiia Lintula teki Kenneth Moreliuksen ja Annina Nuutisen kannattamana seuraavat muutosehdotukset:

Muutosehdotus 2

1.    Muutosesitys päätöskohtaan 2 

"Hyväksyä talouden sopeuttamisen päätoimenpiteet: 

1. Talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti toimintatapoja kehittämällä (n. 60 miljoonaa). 

2. Talouden sopeuttamiseksi tehdään myös konkreettisia säästötoimenpiteitä (n. 20,1 miljoonaa). 

Perustelu: Tässä päätöskohdassa on avointa ja asiallista todeta sekä nämä päätoimenpiteet, että niihin sisältyvät talouden sopeutusodotukset euromääräisinä, mitkä on esitelty hyvinvointialueohjelmadokumentin s. 40. 

Muutosehdotus 3

2. Muutosesitys päätöskohtaan 3 

Että päälinjauksia ja talouden sopeuttamisen päätoimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua. Perustelu: Muutetaan ilmaus “periaatteita” muotoon talouden sopeuttamisen toimenpiteitä. 

Muutosehdotus 4

3. Muutosesitys päätöskohtaan 5 

Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan vuosittain. 

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutosehdotus 5

4. Muutosesitys päätöskohtaan 6. 

Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi 80 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kattamistavoite tarkistetaan vuosittain osana talousarvioprosessia. 

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutosehdotus 6
5. Muutosesitys s. 16 kuva 9 “Hyvinvointialueohjelman rakenne sekä siihen liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat”: 

Korjataan teksti HVA ohjelman ydinkärjet muotoon HVA-ohjelman päälinjaukset. 

Perustelu: Ydinkärjet on muutettu päälinjauksiksi. Tämä pitää korjata myös tähän kuvaan. 

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutosehdotus 7

Kenneth Morelius ehdotti, että hyvinvointialueohjelma merkitään tiedoksi.

Muutosehdotus 8

Pirja Vitikka-Koponen esitti Annina Nuutisen ja Tiia Lintulan kannattamana SDP:n ja VAS:n ryhmien ehdotuksen, joka kuului seuraavasti:

Poistetaan luvusta Ikääntyneiden palveluiden kustannusrakenteen keventäminen kuvat 35, 36 ja 37 (sivuilta 42-44) ja lisätään luvun loppuun teksti: 

Ikäihmisten ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen asumisen kehittämisestä laaditaan osana Palvelujen verkostosuunnitelmaa vuoteen 2030 ulottuva kehityspolku yhteistyössä kuntien ja muiden asiassa tarpeellisten sidosryhmien sekä vanhusneuvostojen kanssa. 

Ympärivuorokautista palveluasumista ei vähennetä ennen kuin on tarjolla tarpeisiin nähden riittäviä vaihtoehtoisia yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja sekä kotona asuvien ja jo paljon tukea tarvitsevien vanhusten tarpeisiin saatavia palveluja.

Muutosehdotus 9

Olli Savela teki Annina Nuutisen, Tiia Lintulan ja Margita Winqvistin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Esitys 1. Sivulta 49 poistetaan lauseet: "Saavutettavuutta arvioidaan ajoajan näkökulmasta, jolloin  tavoitellaan 30min saavutettavuutta keskeisten palvelujen osalta. Nykyinen terveyspalvelujen peittävyys on 15 min ajoajalla 99 % ja vuonna 2027 esitettyjen toimenpiteiden jälkeen 95 %."

Muutosehdotus 10

Sara Peltola teki Lintulan kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

1. Muutosesitys liittyen asiakasohjauksen tavoitteenmäärittelyyn s. 54, mittari 2.9.:

Nykyinen muotoilu: 
Tavoitteelle “Asiakasohjauksen työvälineiden kilpailutus” on luotu mittari “Palveluohjaus kolmannen sektorin palveluihin +40-50%”.

Muutosesitys uudeksi muotoiluksi:
Muutetaan edellä mainittu mittari muotoon “Ensimmäisellä asiakasohjauskontaktilla palvelua tarvitsevista asiakkaista oikea-aikaiseen palveluun ohjautuneiden määrä kasvaa vuosittain 20% kunnes saavutetaan 100% taso” JA “Yli 80% työntekijöistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä käyttöönotettuun työvälineeseen”
 

Muutosesitys 11

Olli Savela teki Margita Winqvistin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
Esitys 2. Sivuilta 41-44 poistetaan kokonaan osuuden "Ikääntyneiden palveluiden kustannusrakenteen keventäminen" nykyiset tekstit ja taulukot.

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että

  • Kenneth Moreliuksen muutosehdotus raukesi kannattamattomana.
  • aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti muutosehdotukset 1, 4, 5 ja 6.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty useita kannatettuja muutosehdotuksia asiassa on äänestettävä. Äänestystavaksi todettiin äänestys käyttäen sähköistä kokoushallintajärjestelmää ja siltä osin kuin valtuutetut eivät ole äänestäneet järjestelmän kautta, sitä täydennetään nimenhuutoäänestyksellä.

Äänestysjärjestys

Äänestysjärjestyksen osalta puheenjohtaja korjasi menettelyä neuvottelutauon klo 22-22.15 jälkeen siten, että kun alkuperäisessä äänestysjärjestyksessä Vitikka-Koposen ja Savelan (2. muutosehdotus) muutosehdotukset laitettiin äänestykseen erikseen pohajehdotusta vastaan, niin nämä äänestykset peruttiin ja poistettiin. Tämän jälkeen suoritettiin äänestysjärjestyksen korjaaminen siten, että koska Vitikka-Koposen muutosehdotus ja Savelan muutosehdotus 2 koskivat samaa asiaa, ne laitettiin ensin äänestysjärjestyksessä vastaikkain ja vasta sen jälkeen voittanut ehdotus oli äänestyksessä pohjaehdotusta vastaan.

Äänestys 1

JAA = pohjaehdotus

EI = Tiia Lintulan muutosehdotus (päätöskohtaan 2)

Äänestyksen tulos: 21 JAA-ääntä, 47 EI-ääntä

Äänestys 2

JAA = pohjaehdotus

EI = Tiia Lintulan muutosehdotus (päätöskohtaan 3)

Äänestyksen tulos: 21 JAA-ääntä, 47 EI-ääntä

Äänestys 3

JAA = pohjaehdotus

EI = Olli Savelan muutosehdotus 1

Äänestyksen tulos:  18 JAA-ääntä, 49 EI-ääntä, 1 TYHJÄÄ

Äänestys 4

JAA = pohjaehdotus

EI = Sara Peltolan muutosehdotus

Äänestyksen tulos: 47 JAA-ääntä,  21 EI-ääntä

Äänestys 5

JAA = Vitikka-Koposen muutosehdotus
EI = Olli Savelan muutosehdotus 2

Äänestyksen tulos: 52 JAA-ääntä, 2 EI-ääntä, 13 TYHJÄÄ

Äänestys 6

JAA = pohjaehdotus
EI = Vitikka-Koposen muutosehdotus

Äänestyksen tulos: 15 JAA-ääntä, 51 EI-ääntä, 1 TYHJÄÄ

 

Päätös

Aluevaltuusto päätti

  1. Hyväksyä hyvinvointialueohjelman ja sen seuraavat päälinjaukset:
    1. Palveluiden kysyntään vaikuttaminen 
    2. Virtaukseen vaikuttaminen 
    3. Palveluiden tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
    4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 
  2. Hyväksyä talouden sopeuttamisen perusperiaatteet:
    1. talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti toimintatapoja kehittämällä (n. 60 miljoonaa)
    2. Talouden sopeuttamiseksi tehdään myös konkreettisiä säästötoimenpiteitä (n. 20,1 miljoonaa). 
  3. että päälinjauksia ja talouden sopeuttamisen päätoimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua
  4. siitä, että ohjelman toteumasta raportoidaan osana osavuosikatsauksia 
  5. että ohjelmaa tarkennetaan vuosittain.
  6. Todeta alijäämän kattamistavoitteeksi 80 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kattamistavoite tarkistetaan vuosittain osana talousarvioprosessia. 

Lisäksi hyväksyttiin käsittely -kohdassa todetut muutokset itse hyvinvointialueohjelmadokumenttiin.

Äänestystulokset

  • Kyllä 21 kpl 31%

    Arto Järvinen, Jaakko Haapamäki, Mila Lehtonen, Reija Taupila, Tiina Karhunen, Tom Boman, Mika Timonen, Mari Valve, Taneli Kalliokoski, Maiju Tapiolinna, Matti Vanhanen, Tea Nieminen, Hannu Lakee, Nea Pajala, Anna-Liisa Lyytinen, Reijo Tilvis, Marja-Leena Laine, Johanna Tukiainen, Satu Lampi, Arto Luukkanen, Tapio Havula

  • Ei 47 kpl 69%

    Mimmi Launiala, Riina Mattila, Inka Utriainen, Tiia Lintula, Kim Kiuru, Margita Winqvist, Eemeli Peltonen, Annika Lappalainen, Helinä Perttu, Willem van Schevikhoven, Mia Rundgren, Johanna Linna, Jussi Salonen, Annika Kokko, Aila Koivunen, Ulla-Mari Karhu, Arto Lindberg, Leni Niinimäki, Kalle Ikkelä, Pirjo Vainio, Kenneth Morelius, Sirkka Rousu, Tuula Latosuo, Tuija Linna-Pirinen, Annina Nuutinen, Harri Lepolahti, Pirjo Komulainen, Arto Hägg, Tarja Kuikka, Pirja Vitikka-Koponen, Heli Ronkanen, Virpi Räty, Mari Simelius-Hulmi, Sanna Kervinen, Lauri Untamo, Kimmo Behm, Elisa Laitila, Tarja Vierikko, Marja-Leena Sandelin, Pentti Puhakka, Laura Åvall, Jaakko Rainio, Sara Peltola, Irma Pahlman, Olli Savela, Seppo Hakulinen, Lotta Vainiola

  • Kyllä 21 kpl 31%

    Maiju Tapiolinna, Marja-Leena Laine, Mila Lehtonen, Taneli Kalliokoski, Arto Järvinen, Jaakko Haapamäki, Hannu Lakee, Matti Vanhanen, Tapio Havula, Reija Taupila, Reijo Tilvis, Mika Timonen, Tom Boman, Mari Valve, Satu Lampi, Tiina Karhunen, Tea Nieminen, Nea Pajala, Johanna Tukiainen, Anna-Liisa Lyytinen, Arto Luukkanen

  • Ei 47 kpl 69%

    Margita Winqvist, Kim Kiuru, Tiia Lintula, Eemeli Peltonen, Aila Koivunen, Jussi Salonen, Arto Lindberg, Annina Nuutinen, Pentti Puhakka, Pirjo Komulainen, Kenneth Morelius, Ulla-Mari Karhu, Inka Utriainen, Arto Hägg, Sirkka Rousu, Pirjo Vainio, Tuija Linna-Pirinen, Kimmo Behm, Leni Niinimäki, Tarja Kuikka, Olli Savela, Tuula Latosuo, Annika Kokko, Mimmi Launiala, Harri Lepolahti, Lauri Untamo, Johanna Linna, Mia Rundgren, Elisa Laitila, Sara Peltola, Laura Åvall, Heli Ronkanen, Annika Lappalainen, Pirja Vitikka-Koponen, Irma Pahlman, Riina Mattila, Tarja Vierikko, Willem van Schevikhoven, Seppo Hakulinen, Sanna Kervinen, Marja-Leena Sandelin, Jaakko Rainio, Kalle Ikkelä, Helinä Perttu, Virpi Räty, Mari Simelius-Hulmi, Lotta Vainiola

  • Kyllä 16 kpl 24%

    Willem van Schevikhoven, Inka Utriainen, Helinä Perttu, Jaakko Rainio, Pirjo Vainio, Pentti Puhakka, Kalle Ikkelä, Mari Simelius-Hulmi, Annika Kokko, Lauri Untamo, Sanna Kervinen, Heli Ronkanen, Arto Hägg, Mia Rundgren, Kimmo Behm, Laura Åvall

  • Ei 51 kpl 75%

    Kim Kiuru, Annika Lappalainen, Annina Nuutinen, Arto Järvinen, Johanna Linna, Tiia Lintula, Elisa Laitila, Taneli Kalliokoski, Arto Lindberg, Margita Winqvist, Pirjo Komulainen, Mimmi Launiala, Reijo Tilvis, Tarja Kuikka, Ulla-Mari Karhu, Tea Nieminen, Leni Niinimäki, Tuija Linna-Pirinen, Tuula Latosuo, Aila Koivunen, Sara Peltola, Satu Lampi, Harri Lepolahti, Marja-Leena Laine, Matti Vanhanen, Tarja Vierikko, Anna-Liisa Lyytinen, Sirkka Rousu, Jaakko Haapamäki, Mika Timonen, Eemeli Peltonen, Mila Lehtonen, Irma Pahlman, Olli Savela, Mari Valve, Reija Taupila, Virpi Räty, Tiina Karhunen, Tom Boman, Johanna Tukiainen, Nea Pajala, Hannu Lakee, Riina Mattila, Maiju Tapiolinna, Tapio Havula, Marja-Leena Sandelin, Jussi Salonen, Seppo Hakulinen, Pirja Vitikka-Koponen, Arto Luukkanen, Lotta Vainiola

  • Tyhjä 1 kpl 1%

    Kenneth Morelius

  • Kyllä 18 kpl 26%

    Jaakko Rainio, Annika Kokko, Willem van Schevikhoven, Pentti Puhakka, Riina Mattila, Helinä Perttu, Virpi Räty, Pirjo Vainio, Inka Utriainen, Mari Simelius-Hulmi, Kimmo Behm, Mia Rundgren, Kalle Ikkelä, Sanna Kervinen, Laura Åvall, Arto Hägg, Lauri Untamo, Heli Ronkanen

  • Ei 49 kpl 72%

    Margita Winqvist, Johanna Linna, Sirkka Rousu, Annika Lappalainen, Arto Lindberg, Mimmi Launiala, Sara Peltola, Reijo Tilvis, Tarja Kuikka, Taneli Kalliokoski, Leni Niinimäki, Mila Lehtonen, Aila Koivunen, Tiia Lintula, Matti Vanhanen, Harri Lepolahti, Jaakko Haapamäki, Eemeli Peltonen, Marja-Leena Laine, Mika Timonen, Tapio Havula, Johanna Tukiainen, Tea Nieminen, Elisa Laitila, Annina Nuutinen, Tuija Linna-Pirinen, Jussi Salonen, Pirjo Komulainen, Tarja Vierikko, Olli Savela, Hannu Lakee, Tiina Karhunen, Tuula Latosuo, Kenneth Morelius, Pirja Vitikka-Koponen, Ulla-Mari Karhu, Kim Kiuru, Reija Taupila, Satu Lampi, Marja-Leena Sandelin, Nea Pajala, Maiju Tapiolinna, Tom Boman, Mari Valve, Arto Järvinen, Seppo Hakulinen, Irma Pahlman, Arto Luukkanen, Lotta Vainiola

  • Tyhjä 1 kpl 1%

    Anna-Liisa Lyytinen

  • Kyllä 47 kpl 69%

    Willem van Schevikhoven, Inka Utriainen, Riina Mattila, Laura Åvall, Reijo Tilvis, Mimmi Launiala, Pentti Puhakka, Tuija Linna-Pirinen, Tiina Karhunen, Pirjo Vainio, Jaakko Haapamäki, Jaakko Rainio, Nea Pajala, Marja-Leena Laine, Matti Vanhanen, Arto Hägg, Lauri Untamo, Mari Valve, Arto Järvinen, Taneli Kalliokoski, Tapio Havula, Mila Lehtonen, Sirkka Rousu, Tom Boman, Maiju Tapiolinna, Sanna Kervinen, Virpi Räty, Reija Taupila, Mia Rundgren, Helinä Perttu, Heli Ronkanen, Kimmo Behm, Ulla-Mari Karhu, Irma Pahlman, Johanna Tukiainen, Satu Lampi, Seppo Hakulinen, Mari Simelius-Hulmi, Hannu Lakee, Jussi Salonen, Anna-Liisa Lyytinen, Annika Kokko, Mika Timonen, Tea Nieminen, Kalle Ikkelä, Arto Luukkanen, Lotta Vainiola

  • Ei 21 kpl 31%

    Sara Peltola, Leni Niinimäki, Arto Lindberg, Tiia Lintula, Annika Lappalainen, Tuula Latosuo, Annina Nuutinen, Margita Winqvist, Eemeli Peltonen, Tarja Kuikka, Johanna Linna, Aila Koivunen, Pirjo Komulainen, Olli Savela, Kenneth Morelius, Pirja Vitikka-Koponen, Marja-Leena Sandelin, Tarja Vierikko, Elisa Laitila, Harri Lepolahti, Kim Kiuru

  • Kyllä 45 kpl 69%

    Arto Hägg, Helinä Perttu, Kalle Ikkelä, Willem van Schevikhoven, Taneli Kalliokoski, Heli Ronkanen, Pirjo Vainio, Jaakko Haapamäki, Mari Simelius-Hulmi, Jaakko Rainio, Pentti Puhakka, Eemeli Peltonen, Sanna Kervinen, Tapio Havula, Annika Kokko, Mia Rundgren, Tea Nieminen, Kimmo Behm, Matti Vanhanen, Sirkka Rousu, Inka Utriainen, Reijo Tilvis, Anna-Liisa Lyytinen, Ulla-Mari Karhu, Laura Åvall, Tarja Vierikko, Lauri Untamo, Virpi Räty, Pirjo Komulainen, Riina Mattila, Arto Lindberg, Irma Pahlman, Jussi Salonen, Marja-Leena Laine, Tuija Linna-Pirinen, Kenneth Morelius, Reija Taupila, Mila Lehtonen, Arto Järvinen, Tom Boman, Maiju Tapiolinna, Kim Kiuru, Hannu Lakee, Satu Lampi, Pirja Vitikka-Koponen

  • Ei 20 kpl 31%

    Elisa Laitila, Margita Winqvist, Mimmi Launiala, Johanna Linna, Leni Niinimäki, Olli Savela, Annika Lappalainen, Sara Peltola, Nea Pajala, Annina Nuutinen, Mika Timonen, Aila Koivunen, Tiia Lintula, Seppo Hakulinen, Tuula Latosuo, Tarja Kuikka, Harri Lepolahti, Marja-Leena Sandelin, Tiina Karhunen, Johanna Tukiainen

  • Kyllä 52 kpl 78%

    Kim Kiuru, Sara Peltola, Tuija Linna-Pirinen, Taneli Kalliokoski, Jaakko Haapamäki, Eemeli Peltonen, Pirjo Komulainen, Annika Lappalainen, Leni Niinimäki, Arto Lindberg, Marja-Leena Laine, Ulla-Mari Karhu, Tarja Vierikko, Tiia Lintula, Kenneth Morelius, Harri Lepolahti, Tiina Karhunen, Reijo Tilvis, Matti Vanhanen, Tea Nieminen, Pirja Vitikka-Koponen, Tuula Latosuo, Annina Nuutinen, Tarja Kuikka, Virpi Räty, Riina Mattila, Anna-Liisa Lyytinen, Sirkka Rousu, Aila Koivunen, Marja-Leena Sandelin, Johanna Tukiainen, Seppo Hakulinen, Reija Taupila, Nea Pajala, Mila Lehtonen, Maiju Tapiolinna, Mari Valve, Pirjo Vainio, Hannu Lakee, Jussi Salonen, Elisa Laitila, Irma Pahlman, Inka Utriainen, Johanna Linna, Mika Timonen, Satu Lampi, Arto Järvinen, Tapio Havula, Mimmi Launiala, Arto Luukkanen, Lotta Vainiola, Tom Boman

  • Ei 2 kpl 3%

    Margita Winqvist, Olli Savela

  • Tyhjä 13 kpl 19%

    Arto Hägg, Helinä Perttu, Mia Rundgren, Annika Kokko, Mari Simelius-Hulmi, Kalle Ikkelä, Heli Ronkanen, Jaakko Rainio, Kimmo Behm, Willem van Schevikhoven, Laura Åvall, Lauri Untamo, Sanna Kervinen

  • Kyllä 15 kpl 22%

    Jaakko Rainio, Annika Kokko, Kalle Ikkelä, Arto Hägg, Sanna Kervinen, Willem van Schevikhoven, Heli Ronkanen, Mia Rundgren, Pirjo Vainio, Lauri Untamo, Inka Utriainen, Mari Simelius-Hulmi, Kimmo Behm, Laura Åvall, Helinä Perttu

  • Ei 51 kpl 76%

    Kim Kiuru, Margita Winqvist, Taneli Kalliokoski, Harri Lepolahti, Riina Mattila, Tuija Linna-Pirinen, Mari Valve, Virpi Räty, Tapio Havula, Jaakko Haapamäki, Reijo Tilvis, Leni Niinimäki, Tiia Lintula, Matti Vanhanen, Eemeli Peltonen, Tea Nieminen, Tiina Karhunen, Annina Nuutinen, Marja-Leena Laine, Arto Lindberg, Sara Peltola, Pirjo Komulainen, Tarja Kuikka, Seppo Hakulinen, Jussi Salonen, Annika Lappalainen, Pirja Vitikka-Koponen, Tuula Latosuo, Sirkka Rousu, Reija Taupila, Johanna Linna, Maiju Tapiolinna, Ulla-Mari Karhu, Arto Järvinen, Elisa Laitila, Johanna Tukiainen, Aila Koivunen, Anna-Liisa Lyytinen, Nea Pajala, Mika Timonen, Irma Pahlman, Satu Lampi, Mila Lehtonen, Kenneth Morelius, Hannu Lakee, Marja-Leena Sandelin, Tarja Vierikko, Mimmi Launiala, Arto Luukkanen, Lotta Vainiola, Tom Boman

  • Tyhjä 1 kpl 1%

    Olli Savela

Tiedoksi

Johtoryhmä, talouspäälliköt