Aluevaltuusto, kokous 6.2.2025

Perustelut

Jaakko Haapamäki jätti aloitteen "Sote -yhteishankintayhtiön perustamisselvityksen tekeminen" aluevaltuuston kokouksessa 16.2.2023.

Aluevaltuusto päätti merkitä aloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aluehallitukselle valmisteltavaksi.

Perustelut

Aluevaltuutettu Jaakko Haapamäki jätti aluevaltuuston kokouksessa 16.2.2023 valtuustoaloitteen sote-yhteishankintayhtiön perustamisselvityksen tekemisestä. Aloitteessa on todettu, että hyvinvointialueet ja kunnat voivat halutessaan perustaa yhteisen hankintalain 4 §:n mukaisen yhteishankintayksikön. Hyvinvointialueilla tehdään paljon päällekkäistä toimintaa hankintojen kilpailuttamisen osalta ja esimerkiksi toimittaja- ja sopimushallinnassa. Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin olisi järkevää keskittää hankintatoimensa perustamalla sote-yhteishankintayhtiö.

Tällä olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, kuten:

• Yhteishankintojen taloudelliset säästöt
• Säästöjä henkilöstöresursseissa ja ulkopuolisissa konsulttipalveluissa
• Yhteinen toimittaja- ja sopimushallinta
• Henkilöstölle parempi mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja urapolkuun

Voimassa oleva lainsäädäntö (laki hyvinvointialueesta 6,7 ja 52 §:t) mahdollistaa sen, että hyvinvointialue voi yhdessä toisen hyvinvointialueen kanssa hoitaa toimintaan kuuluvia, tai tukevia tehtäviä.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi tarpeen mukaan nykyisellään osallistua yhteishankintayksiköiden hankintoihin. Yhteishankintoja on mahdollista toteuttaa myös yhdessä jonkin toisen hyvinvointialueen kanssa hankintarenkaana. Päätös mahdollisesta hankintayhteistyöhön sitoutumisesta tehdään hankintakohtaisesti. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi myös itse tehdä hankintayhteistyötä muiden hankintayksiköiden kanssa siten, että se toteuttaa hankinnan toisen hankintayksikön puolesta tai yhdessä sen kanssa. Hyödynnämme jo tällä hetkellä aktiivisesti nykyisiä mahdollisuuksia yhteishankintojen tekemiseen esimerkiksi HUSilta. Lisäksi teemme hankintayhteistyötä muiden alueiden kanssa niissä hankinnoissa joissa siitä nähdään olevan hyötyä. 
Nykyinen toimintamalli, jossa hyvinvointialueet ovat omia hankintayksikköjään ja tarpeen mukaan hyödynnetään käytettävissä olevia mahdollisuuksia yhteishankintojen tekemiseen valikoiduissa hankinnoissa, on nykyisellään nähty hyväksi toimintamalliksi.

Nykyisen toimintamallin etuina ovat esim.: 

• hyvinvointialue voi toteuttaa hankintojen suhteen omaa strategiaansa
• paikallisten toimijoiden mahdollisuudet olla mukana tarjouskilpailuissa voidaan paremmin turvata kuin suuremmassa alueellisessa hankintayksikössä, jossa tulee ottaa huomioon ja sovittaa yhteen useamman suuren organisaation tarpeet ja näkemykset
• palvelutarpeet on helpompi määritellä oman henkilöstön kanssa saman organisaation sisällä
• turvataan hankintaosaamisen säilyminen omassa organisaatiossa
• parempi mahdollisuus henkilöstön kehittymiseen ja paikallisen markkinan tuntemiseen, kun tehdään hankintoja alueella pienemmissä yksiköissä
• tehdessämme hankinnat itse tiedämme myös niiden sisällön paremmin sopimuskaudella
• tiedämme mitä haasteita voidaan seuraavassa kisassa korjata määrittelyitä muuttamalla. 
• oman valmistelun ansiosta voimme erityisesti kiinnittää huomiota siihen, minkä vaatimusten muuttamisesta/ pois jättämisestä syntyy säästöjä

Yhteishankintayksikön perustaminen ei hyvinvointialueen näkemyksen mukaan täysin poistaisi tarvetta omalle hankintatoimelle. Mikäli emme liittyisi yhtiön hankintoihin, tekisimme tällaiset hankinnat joka tapauksessa itse. Nykyisellään hyvinvointialueella tuotetaan hankintapalveluja pienin kustannuksin suhteessa kilpailutusvolyymeihin. Yhteishankintayksikölle ulkoistetusta hankintatoimesta tulisi myös uusia hallinnollisia kuluja uuden hallinnollisen kerroksen myötä. Tietyissä hankintakategorioissa, kuten esim. asumispalveluissa on jo nyt nähtävissä, että laajoihin aluerajat ylittäviin yhteishankintoihin ei ole aina ollut halukkuutta.

Uuden yhteishankintayhtiön myötä markkinoille syntyisi yksi uusi yhteishankintayksikkö lisää, jonka toiminta olisi samankaltainen jo olemassa olevien yhteishankintayksiköiden kanssa ja Keski-Uusimaa olisi sen toiminnasta vain pieni osa. Yhteishankintayksiköt kilpailisivat keskenään hankinnoista, työntekijöistä ja asiakkaista. Keski-Uudenmaan hyvinvointalueen itse toteuttamien hankintojen avulla paikalliset sekä pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät saamaan sopimuksia ja ne pysyvät hengissä. Tämä lisää hyvinvointialueen kuntien elinvoimaa, koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työnantajia tarjoamalla työpaikkoja. HVA-alueet ovat erilaisia ja alueen väestön tarpeet tunnetaan parhaiten Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, jolloin ne pystytään huomioimaan kilpailutusten kriteereissä. 

Perustelut

Perustelut

Aluevaltuusto palautti asian 12.12.2024 § 78 uudelleen valmisteltavaksi sillä valmisteluohjeella, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue pyytää lausunnot valtuustoaloitteesta Uudenmaan hyvinvointialueilta, Helsingin kaupungilta ja HUS-yhtymältä.

Valtuuston edellyttämät lausunnot on nyt pyydetty ja ne löytyvät tämän asian oheismateriaalista. Lausuntoyhteenveto on kuvattu alla.

Lausuntoyhteenveto

Lausuntojen yhteenvetona voidaan todeta, että pääsääntöisesti lausunnonantajat näkivät, että nykyiset hankintojen yhteistyön käytänteet ja rakenteet ovat riittäviä, eikä kiinnostusta yhteisen hankintayhtiön perustamiseen ollut. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti suhtautuvansa avoimesti yhteishankintayhtiön perustamisen edellytysten selvittämiseen, mutta totesi että hankintalakiin kaavailtujen muutosten vaikutuksia on arvioitava ennen pidemmälle menevää selvitystä.

HUS-yhtymä

HUS-Yhtymä totesi lausunnossaan, että Sote-yhteishankintayhtiön perustaminen ei HUSin näkökulmasta suurelta osin tue asetettujen tavoitteiden täyttymistä tai tuo lisäarvoa nykytilanteeseen erityisesti seuraavilla perusteilla:

1. Yhteishankintarenkaana toimiminen jo varmistaa alueen laadullisten etujen ja volyymietujen huomioon ottamisen. Myös konsulttikulut tulevat välillisesti jaettua tätä kautta
2. Keskitetty hankintayhtiö ei poista tarvetta organisaatioiden omille hankintojen asiantuntijoille mm. koskien kategoriahallintaa ja sisäistä strategisen ja operatiivisen tason sidosryhmäyhteistyötä, joten päällekkäisyyttä syntyisi.
3. Toimittaja- ja sopimushallintaa täytyy joka tapauksessa tehdä myös organisaatiokohtaisesti.
4. HUSissa on jo kattavasti otettu urapolkua tukeva ajattelu hankinnoissa huomioon.

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki toteaa, että Uudenmaan hyvinvoitnialueiden kanssa tehdään jo paljon hankintayhteístyötä yhteisissä hankintaverkostoissa ja toteuttamalla yhteishankintoja. Lisäksi suuri osa hankinnoista on palvelujen järjestämisvastuun toteuttamista, jonka tulee olla palvelujen järjestämisestä vastaavien hankintayksiköiden vastuulla. Yhteistyön tekeminen sote-hankinnoissa harkitaan aina tapaus- ja hankintakohtaisesti. Tämä toimintatapa on koettu Helsingissä hyvin toimivaksi eikä ole perusteltua rakentaa tätä yhteistyötä varten yhtiömuotoista rakennetta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue katsoo, että esitetyn uuden yhteishankintayhtiön perustamisen jälkeen hyvinvointialueelle jäisi merkittävän kokoinen hankinnoista vastaava yksikkö, jolloin yhtiön mahdollisesti  tuottama hyöty ei kattaisi siitä syntyviä kustannuksia. Lisäksi hyvinvointialueen strategisen hankintatoimen implementointi käytäntöön vaikeutuisi. Uudenmaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on sen sijaan mahdollisuus tehdä jatkossakin vahvaa yhteistyötä muun muassa benchmarkkaamalla, tekemällä yhteishankintoja sekä hyödyntämällä toistensa aineistoja kuten tarjouspyyntömateriaaleja ja saavuttaa näin sekä taloudellisia että toiminnallisia säästöjä. Edellä olevien perusteella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole kiinnostunut osallistumaan selvityksen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kannatetaan kyllä muuta hankintayhteistyötä Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS.yhtymän kesken mutta ei olla kiinnostuneita tekemään selvitystä sote-yhteishankintayhtiöstä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

tä-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti suhtautuvansa avoimesti yhteishankintayhtiön perustamisen edellytysten selvittämiseen, mutta totesi että hankintalakiin kaavailtujen muutosten vaikutuksia on arvioitava ennen pidemmälle menevää selvitystä.

Hallintosäännön 159 §:n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.