Palveluiden järjestämisen lautakunta, kokous 22.1.2025

§ 3 Omaishoidon tuen palvelujen myöntämisen perusteet

KEUHDno-2023-1102

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Katja Vuori, johtava asiantuntija, katja.vuori@keusote.fi

Perustelut

Keusoten omaishoidon soveltamisohjeet ovat tulleet voimaan lokakuussa 2020. Ohjeita käytäntöön sovellettaessa on huomattu tarve ohjeiden tarkentamiseen. Toive soveltamisohjeiden päivittämiselle on noussut sekä asiakaskunnasta, että palvelutarpeenarvioita ja päätöksiä tekeviltä viranhaltijoilta.

Omaishoidon soveltamisohjeiden on toivottu mahdollistavan omaishoitajuuden sekä omaishoidon palkkion jakamisen useamman hoitajan kesken. Luonnoksessa omaishoidon tuen soveltamisohjeiksi voidaan omaishoidon tuki jakaa kahden omaishoitajan kesken heidän suostumuksellaan. Omaishoidon tuki voidaan jakaa esimerkiksi lapsen vanhempien ollessa yhteishuoltajia ja lapsen asumisen tapahtuessa vuoroasumisena. Samoin omaishoidon tuki voidaan jakaa kahden hoitajan kesken tilanteissa, joissa iäkästä vanhempaa hoitaa vuorotellen kaksi omaishoitajaa. Koska edellä mainituissa tilanteessa omaishoitaja ei ole yhtäjaksoisesti ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin sidottuna omaishoitoon, ei hänelle synny erillistä oikeutta lakisääteisiin omaishoidon vapaisiin.

Sekä lasten ja nuorten että aikuisten kohdalla omaishoidon tuen hoitoisuusryhmä 3 ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio on yhdistetty samaan luokkaan. Aiemmin luokat olivat erillään, mutta palkkion suurus oli silloinkin sama. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkiota ei makseta, jos hoitajalla on tältä ajalta vähäistä suurempia työtuloja tai hän saa vuorotteluvapaalain 13 §:n mukaista vuorottelukorvausta tai alle 16 –vuotiaan lapsen sairausvakuutuslain 10 luvun mukaista erityishoitorahaa (Laki omaishoidon tuesta 5 §).

Soveltamisohjeen luonnoksessa kuvataan sosiaalihuoltolain mukaista omaistaan tai läheistään hoitavan vapaata (muu omaishoito). Palvelu tulee kyseeseen silloin, kun kriteerit omaishoitosopimuksen tekemiselle ovat olemassa, mutta omaishoitajana toimiva ei ole halunnut tehdä varsinaista omaishoitosopimusta. Näissäkin tapauksissa vaaditaan kirjaukset hoito- tai palvelusuunnitelmaan omaishoitajan antamasta sitovasta hoidosta ja huolenpidosta tehtävineen. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja myönnetään tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Edellä mainitun palvelun ollessa sitovaa ja vaativaa, on hoitajan mahdollista saada enintään 3 vrk kuukaudessa vapaita. Vapaat voidaan järjestää samoilla järjestämistavoilla kuin sopimusomaishoitajien kohdalla.

Ehdotus

Esittelijä

Leena Säkäjärvi, asiakasohjauksen päällikkö, leena.sakajarvi@keusote.fi

Palveluiden järjestämisen lautakunta:

  • Päättää hyväksyä omaishoidon soveltamisohjeisiin ehdotetut muutokset 1.8.2024 alkaen.

 

Käsittely:

Johtava asiantuntija Katja Vuori piti asiasta alustuksen.

Kirsi Loponen teki palautusesityksen Riina Mattilan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Myöntämisperusteita ja soveltamisohjeita tarkennettava seuraavista kohdista:

  • 1 Omaishoidon tuen myöntämisen periaatteet
  • 3 Palvelutarpeen arviointi
  • 4 Hoitopalkkiot ja hoitoisuusryhmät
  • 10.2. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset
  • 10.3. Muu vapaa

Päätös

Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Katja Vuori, johtava asiantuntija, katja.vuori@keusote.fi

Perustelut

Omaishoidon soveltamisohjeet olivat palvelujen järjestämisen lautakunnan päätöksenteossa 5.6.2024. Palvelujen järjestämisen lautakunta palautti myöntämisen perusteet uudelleen valmisteluun. Lautakunnan pyytämät tarkennukset on huomioitu ohjeessa ja merkitty vihreällä fontilla. Pyydetyt RAI-mittareiden arvot on tuotu esille violetilla fontilla. Luonnokseen tehdyt muutokset verrattuna nykyiseen soveltamisohjeeseen on tehty punaisella fontilla.

Koska omaishoidon saajien määrä kasvaa lasten ja nuorten hoitoisuusluokassa 1, on vammaispalveluissa huomattu tarve tarkentaa omaishoidon tuen myöntämisperusteita kyseisessä luokassa. Nämä ehdotukset tuodaan nyt uusina palvelujen järjestämisen lautakunnan päätöksentekoon vammaispalvelujen toiveesta (sinisellä fontilla luonnoksessa).

Alle on kuvattu vammaissosiaalityössä vaadittavat toimenpiteet lasten ja nuorten palkkioluokassa 1 soveltamisohjeen hyväksyttyjen muutosten jälkeen. 

  • Mikäli asiakkaan hoitoisuusluokkaan on tulossa muutoksia, joudutaan tekemään palvelutarpeen arviointi, omaishoitosuunnitelman tarkastaminen ja samoin uusi viranhaltijapäätös. 
  • Muutosprosessiin kuuluu myös omaishoitajan ja asiakkaan informointi muutoksesta kirjallisesti, asiakkaan neuvonta palvelujen hakemisesta, omaishoitosopimuksen kirjallinen irtisanominen, uuden sopimuksen toimittaminen omaishoitajalle allekirjoitettavaksi sekä kuulemiskirjeet asianosaisille. 
  • Sopimusten irtisanomiseen päädyttäessä noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
  • Lasten ja nuorten palkkioluokassa 1 olevat asiakkaat käydään läpi vuoden 2025 aikana ja tarkistetaan oikeus omaishoidon tuen jatkumiseen. Tarkka aikataulutus etenemisestä tehdään vammaispalveluissa palvelujen järjestämisen lautakunnan päätöksen jälkeen huomioiden kokonaisuuden vaatimat toimenpiteet. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fi

Palvelujen järjestämisen lautakunta päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet 1.2.2025:

  • Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet astuu voimaan 1.2.2025 uusien asiakkaiden osalta.
  • Lasten ja nuorten palkkioluokassa 1 olevien asiakkaiden osalta vammaispalveluissa laaditaan tarkempi toimeenpanon suunnitelma heidän omaishoidon kriteerien täyttymisen arvioinnista uuden omaishoidon tuen myöntämisten perusteiden mukaisesti.   

Käsittely:

Pidettiin kokoustauko klo 17:45-17:50.

Muutosehdotus 1:

Matleena Eemola teki muutosehdotuksen Anna Pulkkisen, Satu Lammen, ja Jaana Diakiten kannattamana:

4.1 Lasten ja nuorten hoitoisyysryhmä (s.10)

Kohta "Oikeutta omaishoidon tukeen ei synny, jos hoidettavan avuntarve on pääasiassa sanallista ohjausta ja muistuttelua"...' poistetaan tai muotoillaan uudelleen seuraavasti:
"Oikeutta omaishoidon tukeen ei synny, jos hoidettavan avuntarve on vähäistä ja koostuu yksinomaan satunnaisesta sanallisesta ohjauksesta ja muistuttelusta. Sen sijaan jatkuva ja ympärivuorokautisesti sitova sanallinen ohjaus, joka on tarpeen hoidettavan toimintakyvyn ylläpitämiseksi, voi olla peruste tuen myöntämiselle."

Muutosehdotus 2:
Matleena Eemola teki muutosehdotuksen Satu Lammen ja Jaana Diakiten kannattamana.

4.1 Lasten ja nuorten hoitoisuusryhmä (s.11)

Esitetään poistettavaksi ehdotetun kappaleen "omaishoidon tuen saannin syynä voi olla myös psyykkisesti kuormittava tilanne..." säilyttämistä alkuperäisessä muodossaan:

Omaishoidon tuen saannin syynä voi olla myös psyykkisesti kuormittava hoitotilanne. Silloin haasteellisesti käyttäytyvä hoidettava tarvitsee perustellusta syystä jatkuvaa valvontaa, 
haasteellisten tilanteiden ennakointia. Haasteellisuus/kuormittavuus ja valvonnan tarve voi aiheutua mm. tilanteeseen sopimattomasta tai aggressiivisesta käytöksestä, 
aistitoimintojen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn alenemisesta, eritteillä sotkemisesta, karkailusta, hoitokielteisyydestä, epäluuloisuudesta/ harhaisuudesta, pakkotoiminnoista, 
jatkuvasta toistamisesta, oman turvallisuutensa tai muiden turvallisuuden vaarantamisesta.  (toistoa aiemmasta).

Muutosehdotus 3: 
Matleena Eemola teki muutosesityksen Satu Lammen ja Jaana Diakiten kannattamana.

4.1 Lasten ja nuorten hoitoisuusryhmä (s.11)
Kohdasta "Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erityisen raskasta" poistetaan sana 'erityisen', jolloin lause kuuluu:
Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta.

Muutosehdotus 4: 

Matleena Eemola teki muutosehdotuksen Lotta Vainiolan ja Satu Lammen kannattamana.

5. Sosiaalihuoltolain mukainen omaistaan tai läheistään hoitavan vapaa (s. 18-19)

Säilytetään alkuperäinen kappale muuttamattomana, ja lisätään siihen viittaus sosiaalihuoltolain 27 b §:ään.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty neljä kannatettua muutosehdotusta, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi todettiin äänestäminen käyttäen sähköistä kokoushallintajärjestelmää, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä siltä osin, kuin jäsenet eivät ole äänestäneet järjestelmän kautta.

Äänestys 1, muutosehdotus 1

Äänestysjärjestys:
JAA = Pohjaesitys
EI = Matleena Eemolan muutosesitys 1

Äänestyksen tulos: 1 JAA-ääni, 13 EI-ääntä

JAA
Lauri Untamo

EI
Lotta Vainiola
Pirjo Komulainen
Ismo Nöjd
Markku Jahnukainen
Matleena Eemola
Sari Silventoinen
Anna Pulkkinen
Satu Lampi
Jaana Diakite
Mia Rundgren
Kim Kiuru
Ossi Ollikainen
Tuula Latosuo

Äänestys 2, muutosehdotus 2:

Äänestysjärjestys:
JAA = Pohjaesitys
EI = Matleena Eemolan muutosesitys 2

Äänestyksen tulos: 3 JAA-ääntä, 11 EI-ääntä

JAA = 3
Lauri Untamo
Sari Silventoinen
Mia Rundgren

EI = 11    
Satu Lampi
Pirjo Komulainen
Lotta Vainiola
Jaana Diakite
Ismo Nöjd
Anna Pulkkinen
Matleena Eemola
Markku Jahnukainen
Kim Kiuru
Ossi Ollikainen
Tuula Latosuo

Äänestys 3, muutosehdotus 3

Äänestysjärjestys:
JAA = Pohjaesitys
EI = Matleena Eemolan muutosehdotus 3

Äänestyksen tulos: 3 JAA-ääntä, 11 EI-ääntä

JAA
Lauri Untamo
Mia Rundgren
Sari Silventoinen

EI
Lotta Vainiola
Jaana Diakite
Pirjo Komulainen
Satu Lampi
Matleena Eemola
Ismo Nöjd
Markku Jahnukainen
Anna Pulkkinen
Kim Kiuru
Ossi Ollikainen
Tuula Latosuo

Äänestys4 , muutosehdotus 4

Äänestysjärjestys:
JAA = Pohjaesitys
EI = Matleena Eemolan muutosehdotus 4

Äänestyksen tulos: 3 JAA-ääntä, 10 EI-ääntä, 1 TYHJÄ-ääni

JAA
Lauri Untamo
Jaana Diakite
Sari Silventoinen

EI
Matleena Eemola
Satu Lampi
Pirjo Komulainen
Anna Pulkkinen
Lotta Vainiola
Markku Jahnukainen
Ismo Nöjd
Kim Kiuru
Ossi Ollikainen
Tuula Latosuo

TYHJÄÄ
Mia Rundgren

Muutettavat kohdat kokonaisuudessaan: 

4.1 Lasten ja nuorten hoitoisuusryhmä 
Alin palkkioluokka. Seuraavien kriteereiden on täytyttävä: 

  • Hoidettava tarvitsee merkittävästi enemmän hoitoa ja huolenpitoa kuin ikäisensä lapsi keskimäärin. 
  • Hoidettava tarvitsee ikätasoon nähden poikkeuksellisella tavalla päivittäin toistuvasti vahvaa ohjausta, valvontaa ja apua useissa päivittäisissä toiminnoissa (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa eri vuorokauden aikoina). 
  • Oikeutta omaishoidon tukeen ei synny, jos hoidettavan avuntarve on vähäistä ja koostuu yksinomaan satunnaisesta sanallisesta ohjauksesta ja muistuttelusta. Sen sijaan jatkuva ja ympärivuorokautisesti sitova sanallinen ohjaus, joka on tarpeen hoidettavan toimintakyvyn ylläpitämiseksi, voi olla peruste tuen myöntämiselle.'
  • Hoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioitaessa tarkastellaan esimerkiksi yöaikaisen hoidon säännöllisyyttä, kommunikoinnin vaikeutta, tarvetta jatkuvalle toiminnanohjaukselle, apuvälineiden runsautta, lääkehoitoa ja terveydentilasta johtuvaa valvonnan tiiviyttä sekä hoitajan toteuttamia kuntoutus- ja hoitotoimenpiteitä.  
  • Hoidettava tarvitsee lähes ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa (pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu, wc-toiminnot, hygieniahoito ja lääkehoidon toteutus). Hoidon vaativuus edellyttää ympärivuorokautista hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon ja hoitajan tulee asua samassa taloudessa hoidettavan kanssa. Omaishoidettava voi olla yksin pieniä hetkiä (korkeintaan 2-3 tuntia). 

Omaishoidon ajallisen sitovuuden lisäksi omaishoidon sitovuutta lisäävinä tekijöinä huomioidaan: 

  • Omaishoidon sitovuuden vaikutus omaishoitajan työssäkäyntiin (mahdollinen lyhennetty työaika tai muut merkittävät työntekoon liittyvät erityisjärjestelyt). 
  • Omaishoidon sitovuuden edellyttämät muut merkittävät ja tavanomaisesta poikkeavat muutokset tai järjestelyt omaishoitajan arjessa.  
  • Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti (POISTETTU: erityisen) raskasta.
  • Hoidettava voi tarvita perustellusta syystä jatkuvaa valvontaa ja toimintoja joutuu ennakoimaan. Haasteellisuus/kuormittavuus ja valvonnan tarve voi aiheutua mm. tilanteeseen sopimattomasta tai aggressiivisesta käytöksestä, psyykkisen toimintakyvyn alenemisesta, karkailusta, hoitokielteisyydestä, vaikeista pakkotoiminnoista, oman turvallisuutensa tai muiden turvallisuuden vaarantamisesta, itsensä vahingoittamisesta. 
  • Lapsen tai nuoren hoidon toteuttaminen edellyttää hoidosta huolehtivan erityistä perehtyneisyyttä hoidettavan terveydelliseen tilanteeseen ja hoidon sekä kuntoutuksen asianmukaiseen toteuttamiseen (esim. syöttöletkuruokinnasta huolehtiminen, vaativasta lääkehoidosta huolehtiminen, arjen struktuurista huolehtiminen) ja/tai lapsen tai nuoren käyttäytymisen erityispiirteisiin. 

Omaishoidon tuen saannin syynä voi olla myös psyykkisesti kuormittava hoitotilanne. Silloin haasteellisesti käyttäytyvä hoidettava tarvitsee perustellusta syystä jatkuvaa valvontaa, haasteellisten tilanteiden ennakointia. Haasteellisuus/kuormittavuus ja valvonnan tarve voi aiheutua mm. tilanteeseen sopimattomasta tai aggressiivisesta käytöksestä, aistitoimintojen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn alenemisesta, eritteillä sotkemisesta, karkailusta, hoitokielteisyydestä, epäluuloisuudesta/ harhaisuudesta, pakkotoiminnoista, jatkuvasta toistamisesta, oman turvallisuutensa tai muiden turvallisuuden vaarantamisesta.

5 Sosiaalihuoltolain mukainen omaistaan tai läheistään hoitavan vapaa (s.18-19)

Sosiaalihuoltolain 27 b §

Omaisen tai läheisen antama säännöllinen hoito ja huolenpito evät aina täytä omaishoidon tuen myöntämisperusteita, esimerkiksi kun  

  • hoidettavan hoidon ja huolenpidon pääasiallinen järjestämistapa ei ole omaishoito, vaan hoito järjestetään pääasiassa muiden, julkisten palvelujen avulla ja/tai  
  • hoidettavan tarvitsema ja/tai hoitajan antama hoidon sitovuus ja vaativuus eivät täytä myöntämisperusteissa edellytettävää tasoa ja/tai  
  • hoitaja ei halua tehdä sopimusta omaishoidosta 

Omaisen tai läheisen antama hoito ja huolenpito voi tällaisessakin tilanteessa edellyttää hoitajalle tarjottavaa tukea. Erotuksena sopimukseen perustuvasta ja laissa omaishoidon tuesta tarkoitetusta omaishoidosta, käytetään tällaisesta tilanteesta nimitystä muu omaishoito. Muu omaishoito on sisällöltään henkilökohtaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeisiin vastaavaa, eli kohdentuu sisällöllisesti samoihin asioihin kuin sopimukseen perustuvakin omaishoito. 

Tarve ja mahdollisuus muun omaishoidon tukemiseksi arvioidaan aina, mikäli varsinaisen omaishoidon tuen myöntämisperusteet eivät täyty.  

Kuntayhtymä voi tukea muuta omaishoitoa tarjoamalla hoitajalle:   

  • Sosiaalihuoltolain mukaista neuvontaa ja ohjausta. 
  • Tarpeeseen vastaavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita.  

Muun omaishoidon tueksi myönnettävät Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut edellyttävät, että omaishoitajan antama hoito ja huolenpito on kirjattu hoidettavan hoito- tai palvelusuunnitelmaan.   

Muun omaishoidon tueksi voidaan omaishoitajalle myöntää kuntayhtymän palveluvalikoimassa olevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Sosiaalihuoltolain mukaisia omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle tarkoitettuja vapaapäiviä voidaan myöntää, kun omaisen antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa ja omaistaan hoitavan tehtävät on kirjattu hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 
Vapaiden määrä voi olla enintään 2 vuorokautta kuukaudessa silloin, kun hoidon sitovuus ja vaativuus eivät täytä omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä ja enintään 3 vuorokautta kuukaudessa silloin, kun omaishoito on ympärivuorokautisesti sitovaa ja vaativaa, mutta hoitaja ei halua tehdä sopimusta omaishoidon tuesta. Muuta omaishoitoa tukevien  Vapaiden järjestämisessä voidaan käyttää vastaavia järjestämistapoja kuin lakisääteisten omaishoitajan vapaiden järjestämisessä.   
   
Muun omaishoidon tukeminen voi toteutua myös hoidettavalle myönnetyin palveluin olemassa olevan palveluvalikoiman, tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Omaistaan tai läheistään hoitava henkilö voidaan ohjata myös 3. sektorin tarjoaman tuen piiriin, esimerkiksi vertaistuen, virkistyksen ja omaishoitoa tukevan valmennuksen ja koulutuksen osalta. Omaistaan tai läheistään hoitavaan henkilöön ei sovelleta tämän asiakirjan lukuja 7-17, joiden sisältö perustuu lakiin omaishoidon tuesta. 

Muuhun omaishoitoon ei sovelleta tämän soveltamisohjeen lukuja 7- 17, joiden sisältö perustuu lakiin omaishoidon tuesta. 

 

    

 

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan, mutta lautakunta päätti tehdä edellisessä kohdassa selostetut muutokset omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin.

Tiedoksi

Vammaisten palvelujen päällikkö, vammaisten palvelujen johtava asiantuntija, kotona asumista tukevien palvelujen päällikkö, kotona asumista tukevien palvelujen johtava asiantuntija