Perustelut
Taustalla vaikuttavat kuntayhtymäaikaiset tuottavuustoimenpiteet
Vuoden 2019 alussa käynnistettiin kymmeniä toimenpiteitä sisältänyt talouden ja toiminnan kehittämisohjelma. Talouden ja toiminnan kehittämisohjelmalla tavoiteltiin 6,7 – 7,3 M€ toimintakulusäästöjä. Ohjelma laajentui vuonna 2020 kuntayhtymän tuottavuusohjelmaksi. Tuottavuutta kehittämällä tavoiteltiin kustannuskehityksen taittamista noin 40 M€ edestä vuosille 2020 – 2022. Kokonaisuus kattoi noin 30 eri toimenpidettä.
Vuonna 2021 tuottavuusohjelmaa laajennettiin entisestään talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman suuntaan, joka koostui noin 20 toimenpidekokonaisuudesta. Ohjelmalla haettiin 86 M€ nettohyötyjä vuosille 2022 – 2026.
Vuonna 2020 soteintegraatio ja ESH yhteistyön edistämiseksi otettiin käyttöön Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ideoima HUSi:n ja jäsenkuntien muodostama strateginen yhteistyöryhmä HUS Strato toimintamalli. Toimintamallin tehtävänä oli sovittaa yhteen HUSsin ja jäsenkuntien näkemykset talouden ja toiminnan olennaisimien kysymysten suhteen.
Kuntayhtymäaikana käynnistetyt toimenpiteet ovat edelleen käynnissä ja niitä seurataan osana toiminnan ja talouden kestävän kehittämisen ohjelman raportointia.
Hyvinvointialueen talouden sopeuttamis- ja muutosohjelma on jatkumoa yhtymäaikana käynnistetyille ja käynnissä oleville toimenpiteille.
Taustaa alueen hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta
THL arvioi 31.1.2023 julkaisemassaan raportissa ”Tiedosta arviointiin” Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen olevan yksi hyvinvoivimmista hyvinvointialueista.
”Väestötiheys on alueella maan suurimpia. Työttömien, vaikeasti työllistyvien ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet työikäisistä kuuluivat maan pienimpiin. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus oli maan pienin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä muun maan tavoin. Ikävakioimattoman sairastavuusindeksin sairastavuus on Keski-Uudellamaalla keskimääräistä vähäisempää. Myös menetetyt elinvuodet ovat maan keskitasoa alhaisemmat. Palvelutarpeen arvioidaan olevan 12% alhaisempi kuin muualla Suomessa ja palvelutarpeeseen suhteutetut sotemenot ovat yli maan keskiarvon.”
Taustaa toiminnan rahoituksesta
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu karkeasti neljään eri tekijään; THL:n luomaan sosiaali- ja terveydenhuollon sote -palvelutarvekertoimeen (80%), joka Keski-Uudenmaan alueella on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi 14,6% rahoituksesta perustuu asukasmäärään, HYTE -kokonaisuuden osuus on 1% -rahoituksesta ja olosuhteiden (kielisyys jne.) osuus on 4%:ia.
Rahoituksen suuruuttaa säätelee merkittävästi arvio alueen hyvinvoinnista suhteessa muihin hyvinvointialueisiin.
Siirtymäkauden tasaus (2023 – 2028) laskee alueen rajoitus -50€/asukas vuoteen 2028 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen hyvinvointialue vastaa itse palvelutarpeen kasvun rahoituksesta 20%:sti.
Valtion marraskuussa 2022 vahvistama hyvinvointialueiden rahoitus vuoteen 2030 saakka pohjautuu n. 3 – 4 %:n vuotuiseen kasvuun Keski-Uudellamaalla.
Arvio toiminnan rahoituksellisesti tasapainosta
Hyvinvointialueen vuoden 2023 hyväksytty talousarvio on 66 Me alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämää voi pienentää valtion lisätalousarviossa alueille mahdollisesti osoittama lisärahoitus, vuodelle 2023 tuleva kertakorvaus, pohjautuen kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin sekä vuonna 2023 toteutettavat säästöt. On arvioitu, että vuonna 2023 tehtävässä talousarviomuutoksessa alijäämän koko pienenisi noin 40-50 Me:oon.
Hyvinvointialueen tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, toisin sanoen kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna.
Jos hyvinvointialueelle kertyy lisää alijäämää, uudella alijäämällä ei ole itsenäistä kattamisaikaa. Alijäämän lisäyksen kattamisen määräaika on sama kuin ensimmäisellä alijäämällä. Esimerkiksi jos hyvinvointialueelle kertyy alijäämää ensimmäisen kerran vuonna 2023, se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos vuonna 2024 syntyy lisää alijäämää, myös se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä
Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamissuunnitelmaa käsitellään osana hyvinvointialueneuvotteluja 23.3. yhdessä STM ja VM:n kanssa.
Taustalla olevien 3,5%:n vuosittaiseen kasvuun perustuvan pitkän aikavälin ennustelaskelman mukaisesti, olisi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeutettava toimintaansa vuoden 2026 loppuun mennessä noin 100 Me. Nykyisten valtion julkaisemien rahoituslaskelmiin pohjautuen toimintaa on sopeutettava vuosina 2024-2026 vuosittain yli 30 Me. Sopeutustoimien ansiosta toiminnan tulot ja kulut ovat tasapainossa vuodesta 2027 alkaen, tuloksen ollessa vuonna 2027 jo hiukan ylijäämäinen.
Talouden sopeuttamis- ja muutosohjelma
Rahoitus- ja talousjaosto merkitsi tiedoksi 25.10.2022 §27 talousarviovalmistelutilanteen ja antoi ohjeena jatkovalmistelulle, että talousarvion laadinnan yhteydessä aloitetaan talouden tasapainottamisohjelman laadinta kolmelle vuodelle, jolla pyritään kattamaan valtion alimitoitettua rahoitusta.
Viranhaltijat ovat arvioineet käynnissä olevaa ohjelmakokonaisuutta siten, että talouden sopeuttamis- ja muutosohjelma toimisi strategisena sateenvarjoasiakirjana kaikelle toiminnan tehostamiseen tähtääville ohjelmakokonaisuuksille ja, että se pohjautuu talouden ja toiminnan kestävän kehityksen ohjelmaan, palvelujen verkoston suunnitelmaan ja henkilöstöohjelmaan.
Talouden sopeuttamis- ja muutosohjelma muodostaa helposti kommunikoitavan sekä helposti ymmärrettävän toimenpidelinjauskokonaisuuden, josta käy ilme keskeiset linjaukset, ydintoimenpiteet sekä tavoiteltava toiminnan sopeutuskokonaisuus.
Osana talouden sopeuttamis- ja muutosohjelmaa laaditaan viestintäsuunnitelma sekä määritetään kokonaisuuteen liittyvät ydinviestit.
Ehdotus
Esittelijä
-
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Talous- ja rahoitusjaosto toteaa, että talouden sopeutustarve vuoteen 2026 on noin 100 Me, minkä vuoksi se esittää aluehallitukselle talouden tasapainottamis- ja muutosohjelman käynnistämistä tavoitteena kattaa alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lisäksi talous- ja rahoitusjaosto ohjeistaa palvelualueita ja strategien kehittäminen ja tukipalvelut- kokonaisuutta etsimään säästöjä vähintään 10 Me vuoden 2023 alijäämän pienentämiseksi.
Päätös
Rahoitus- ja talousjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa tarkentaman päätösesityksen:
Rahoitus- ja talousjaosto toteaa, että talouden sopeutustarve vuoteen 2026 on vähintään 70 Me, minkä vuoksi se esittää aluehallitukselle talouden tasapainottamis- ja muutosohjelman käynnistämistä tavoitteena kattaa alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lisäksi rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle, että se ohjeistaa palvelualueita ja strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuutta etsimään säästöjä vähintään 10 Me vuoden 2023 alijäämän pienentämiseksi.
Tämän asian käsittelyn jälkee kokoustauko klo 10.55-11.00.