Vammaisneuvosto, kokous 5.11.2026

Perustelut

Valtionrahoitus

Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2027 rahoituslaskelman ja vuosien 2028-2031 rahoituksen painelaskelman 22.10.2026. Vuoden 2027 rahoitus heikkeni n. 2,2 Me kuukautta aiemmin julkaistuun rahoituslaskelmaan verrattuna. Edellinen rahoituksen painelaskelma julkaistiin 30.4.2026 ja nyt julkaistussa painelaskelmassa rahoitus kasvoi n. 50,4 Me suunnitelmakaudella 2027-2030.

Rahoitus vuonna 2027 

Vuoden 2027 rahoituksen heikkeneminen syyskuussa 2026 julkaistuun laskelmaan verrattuna johtuu hyte-kertoimien tarkistamisesta. Valtiovarainministeriö totesi syyskuun rahoituslaskelmajulkaisun yhteydessä, että hyte-kertoimessa oli havaittu selvitystarpeita, joiden vuoksi lopulliseen laskelmaan voisi tulla muutoksia. Hyte-kertoimen tulosindikaattorien osalta tarkennetaan tulkintaa aineiston jäädytyspäivämäärästä. Tulosindikaattoreissa hyvinvointialueen saama pistemäärä perustuu hyte-toiminnan tulosten muutokseen kahden vuoden välillä. Rahoitusmallin toimintalogiikan ja alueiden toiminnan vuoksi on keskeistä, että kertaalleen jäädytettyä aineistoa ei muuteta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulosindikaattorien laskennassa poimitaan jäädytyspäivämääränä uusin tieto vain jälkimmäisen aineistovuoden osalta. Vuoden 2027 rahoituksessa vertailuvuoden tietona käytetään vuoden 2026 rahoituksessa jäädytettyä tietoa. Hyte-kertoimen ja indikaattorien muutostarpeita arvioidaan osana mallin laajempaa kehittämistä viimeistään seuraavalla vaalikaudella tehtävän rahoitusmallin kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Hyte-kertoimen muutosten vaikutus suhteessa syyskuussa 2026 julkaistuun laskelmaan vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. Asukaskohtainen hyte-rahoituksen muutos vaihtelee -11 eurosta kolmeen euroon ja hyte-kertoimen muutosten myötä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus heikkenee kaikista eniten. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen muutos vaihtelee -2,2 Me:sta 1,4 Me:on. Koko maan rahoituksen tasolla muutosten vaikutus on nolla euroa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus vuodelle 2027 on siis yhteensä 895.969.822 euroa eli 4.317 euroa asukasta kohden. Rahoituksen muutos vuoteen 2026 verrattuna on n. 1,9 %. Asukaskohtainen rahoitus on toiseksi matalin heti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen jälkeen. Keskimäärin asukaskohtainen rahoitus koko maassa on n. 4.900 euroa.

Rahoitus vuosina 2028-2031

Vuoden 2027 rahoitusta korotetaan vuosille 2028-2031 hyvinvointialueindeksin ennusteella sekä THL:n SOME-mallin mukaisella koko maan palvelutarpeen kasvuarviolla. Painelaskelmassa on huomioitu myös valtion vuoden 2027 talousarvioesityksen mukaisilla muutoksilla päivitetyt kevään 2026 julkisen talouden suunnitelman mukaiset tehtävä- ja asiakasmaksumuutokset vuosille 2028-2031.

Painelaskelmassa on kuvattu arvio rahoituksen jälkikäteistarkistuksesta vuosille 2028-2031. Vuosien 2028-2030 jälkikäteistarkistus on laskettu hyvinvointialueiden raportoimien vuosien 2026-2028 talousarvio- ja taloussuunnitelmatietojen perusteella niin, että kustannuskehitystä on alennettu n. 200 Me:lla vuoden 2025 tuloksen parantumisen perusteella. Vuoden 2031 jälkikäteistarkistuksen perusteena olevat vuoden 2029 koko maan tason nettokustannukset on muodostettu korottamalla laskelmassa käytetyt vuoden 2028 nettokustannukset vuoden 2029 tasolle hyvinvointialueindeksin ennusteella. Jälkikäteistarkistuksen laskennassa käytetty oletus rahoituksen kehityksestä vastaa painelaskelman mukaista rahoitusuraa.

Koko maan tason rahoituksen kehityksen arvioon aiheuttaa epävarmuutta erityisesti se, että rahoituksen kehitys riippuu jälkikäteistarkistuksen kautta hyvinvointialueiden toteutuneesta kustannuskehityksestä.

Vuosien 2028-2031 rahoituksen kohdentumisessa on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaista vuosien 2026-2029 asukasmäärää. Rahoituksen kohdentamisessa on käytetty lisäksi vuoden 2025 ennakollisia tarvekertoimia. Muilta osin painelaskelmassa laskennallisen rahoituksen aluekohtainen kohdentuminen perustuu 22.10.2026 julkaistun vuoden 2027 rahoituslaskelman mukaiseen tilastotietoon. Arvio rahoituksen kohdentumisesta sisältää merkittävää epävarmuutta, sillä muista määräytymistekijöistä kuin asukasmäärästä ei ole ennustetta. Lopullinen rahoitus määräytyy aina toteutuneen tilastotiedon mukaisesti.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus tulevina vuosina on rahoituksen painelaskelman mukaan:

• 952 Me v. 2028 (muutos ed. vuoteen +6,2 %; muutos ed. vuoteen koko maan tasolla +3,0 %)
• 989 Me v. 2029 (+3,9 %; +3,3 %)
• 1.017 Me v. 2030 (+2,9 %; +2,6 %)
• 1.051 Me v. 2031 (+3,4 %; +2,9 %)

Lokakuussa julkaistussa painelaskelmassa rahoitus kasvoi merkittävästi edelliseen, huhtikuussa 2026 julkaistuun painelaskelmaan verrattuna. Euromääräinen muutos lokakuun ja huhtikuun painelaskelmassa taloussuunnitelmavuosina:

• 9,2 Me v. 2028
• 18,3 Me v. 2029
• 19,8 Me v. 2030

Taloussuunnitelman kehyksessä sekä ennakollisen talouden ohjauksen menettelyssä on käytetty huhtikuun rahoitustietoja. Parhaillaan päätöksenteossa on ennakollisen talouden ohjauksen menettelyyn liittyvä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivittäminen, jonka perusteella valtiovarainministeriö arvioi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kykyä kattaa vuosina 2023-2024 syntyneet alijäämät ja päättää, saako hyvinvointialue lisäaikaa alijäämien kattamiseen hakemuksensa mukaisesti. Rahoituksen muutos vaikuttaa olennaisesti tulevien vuosien talouden suunnitteluun ja alijäämän kattamiseen tarvittavien toimenpiteiden määrään. Ongelma on tietysti positiivinen rahoituksen kasvun myötä, mutta valmistelun kannalta näin mittavat muutokset tässä vaiheessa prosessia ovat hankalia.

Rahoituksen muutoksen vaikutus hyvinvointialuejohtajan taloussuunnitelman valmisteluun

Vuoden 2027 rahoituksen heikkeneminen n. 2,2 Me:lla tarkoittaa, että vuoden 2027 painuu alijäämäiseksi n. 0,4 Me. Koska hyvinvointialueen tavoitteena on vähintään nollatulos, on vuoden 2027 talousarvioon lisätty säästötavoitetta vastaavalla määrällä ja se pyritään saamaan aikaan esim. lomapalkkavelan pienentämisellä. Vuosien 2025 ja 2026 talousarvioon on sisältynyt lomapalkkavelan n. 7 Me:n säästötavoite, mikä ei toteutunut vuonna 2025 ja näyttää siltä, ettei sitä saavuteta myöskään vuonna 2026. Vuoden 2027 talousarviovalmisteluun ei ole aiemmin sisältynyt lomapalkkavelan säästötavoitetta, joten 0,4 Me:n säästötavoite on maltillinen ja saavutettavissa. Vuoden 2027 tilikauden tulos päätyy siis nollaan euroon ja kumulatiivinen alijäämä vuoden lopussa on edelleen 123,6 Me.

Vuosien 2028 ja 2029 säästötavoitetta voidaan rahoituksen muutosten myötä pienentää aiemmin suunnitellusta. Toimintakatteen muutos omassa palvelutuotannossa on 0,1 % vuonna 2028 ja koko hyvinvointialuetasolla 0,8 %. Vuoden 2028 tulos on 44,8 Me ja kumulatiivinen alijäämä vuoden lopussa n. 78,8 Me. Vuonna 2029 toimintakatteen muutos on omassa palvelutuotannossa n. 0,0 % ja hyvinvointialuetasolla n. 0,7 %. Tilikauden tulos vuonna 2029 on n. 78,8 Me ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa n. 0,04 Me eli alijäämät tulisivat katetuksi vuoden 2029 loppuun mennessä. Vuonna 2030 toimintakatteen kasvu on omassa palvelutuotannossa n. 4,5 % ja hyvinvointialuetasolla n. 3,5 %. Vuonna 2030 tilikauden tulos on n. 75,6 Me.

Kuten todettua, rahoituslaskelmien päivityksellä voi olla erittäin suuria muutoksia rahoitukseen ja taloussuunnitelmakaudella vuosien 2028-2030 rahoitus ehtii muuttua vielä useaan kertaan. Tässä vaiheessa ainoastaan vuoden 2027 rahoituksen tasoa voidaan pitää kohtuullisen varmana.

Investoinnit

Vuosien 2028-2031 investointisuunnitelman valmistelu ja vuoden 2027 lainanottovaltuuden muuttamiseen valmisteltavien välttämättömien investointitarpeiden valmistelu on kesken, joten taloussuunnitelmaluonnoksen rahoitusosassa arvioidut investointimenot tulevat vielä muuttumaan. Investointitasolla on vaikutuksia sekä poistoihin että lainamäärään ja sitä kautta rahoituskuluihin. Mikäli poistot ja rahoituserät muuttuvat merkittävästi, joudutaan muutoksia tekemään myös toimintakatteeseen, jotta talous saadaan tasapainoon vuoden 2029 loppuun mennessä.