Aluehallitus, kokous 4.6.2024

Perustelut

Yhteistoimintaneuvottelujen perusteella tehtävät päätökset

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 tilikauden tulos oli noin 67 M€ alijäämäinen ja vuoden 2024 alijäämäennuste on noin 41,5 M€. Yhteensä katettavaa vuoden 2026 loppuun mennessä on noin 108 M€. Valtiovarainministeriö (VM) edellyttää Hyvinvointialueita kattamaan syntyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. VM edellyttää myös kaikilta hyvinvointialueilta nk. tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa, jossa kuvataan toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään. Ohjelma sisältää yhteensä 64 M€ säästötavoitteen, joista henkilöstösäästöjen osuus on 14M€. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen heikon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti (9.4.2024 106 §) yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. 

Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät 10.4 työnantajan neuvotteluesityksellä ja varsinaiset neuvottelut alkoivat 17.4. Neuvottelut kestivät laissa säädetyn kuusi viikkoa päättyen 29.5. Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. Neuvottelujen sisällöstä viestitiin henkilöstölle yhteistyössä pääluottamusmiesten kanssa infovideoiden kautta jokaisen neuvottelun jälkeen. Näissä kerrottiin neuvottelujen etenemisestä ja käsitellyistä asioista. 

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeuttamistoimilla saatava henkilöstökustannusten väheneminen vuosille 2025–2026 olisi noin 13,9 miljoonaa euroa. Suoria henkilöstösäästöjä saataisiin noin 8,2 miljoonaa euroa. Nämä syntyisivät 62 henkilön irtisanomisella, 62 viran tai toimen lakkauttamisella (eläköityminen tai tyhjä toimi- tai virkapohja) sekä joidenkin tehtävien osa-aikaistamisella. Osalle irtisanottavista henkilöistä tarjottaisiin uutta tehtävää (n=13), joka sisältää mahdollisesti oleellisia palvelussuhteen ehtojen muutoksia. Lisäksi säästöjä saadaan noin 5,7 miljoonaa euroa Epassin ja henkilöstökoulutuksen määrärahan määräaikaisilla leikkauksilla, kutsurahan pienentämisellä sekä sairauspoissaoloja vähentämällä. Työnantaja ja työntekijöiden edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä työllistymisetä edistävän toimintasuunnitelman. Neuvottelutulos jäi erimieliseksi ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat jättäneet oman lausuntonsa liittyen neuvottelutulokseen. 

Neuvottelutuloksen toimeenpano edellyttää hallituksen päätöstä (hallintosääntö 63 §). Yhteistoimintaneuvottelun käynnistää aluehallitus silloin, kun lain mukainen neuvotteluaika on kuusi viikkoa. Neuvotteluvelvoitteen täyttymisen jälkeen aluehallitus päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Liite 1. Neuvottelutulos ja toimeenpanosuunnitelma (julkinen)
Liite 2. Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma (julkinen)
Liite 3. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottavien henkilöiden nimikkeet (salassa pidettävä, JulkL 5 luku 24 § 18 kohta)
Liite 4. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein lakkautettavat virat tai toimet (eläköityminen tai tyhjä virka- tai toimipohja, johon talousarviossa on rahoitus) (salassa pidettävä, JulkL 5 luku 24 § 18 kohta)
Liite 5. Järjestöjen lausunto (julkinen)

Ehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää

1. todeta, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty ajalla 10.4. – 29.5.2024 ja saatu päätökseen.
2. hyväksyä yhteistoimintaneuvottelujen pohjalta työnantajan tekemän esityksen (liitteet 1, 3 ja 4) tarvittavista toimenpiteistä; esityksen sisältämät kustannussäästöt sisällytetään vuosien 2025 ja 2026 talousarvioihin.

Käsittely:

Henkilöstöjohtaja Monica Hostio piti asiasta alustuksen.

Olli Savela ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Aluehallitukselle tuodaan seikkaperäinen selvitys irtisanomisten ja muiden henkilöstövähennysten ja muiden säästötoimien vaikutuksista toimintaan ja palveluihin.

Puheenjohtaja totesi, että Savelan ehdotus raukesia kannattamattomana.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Olli Savela jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Jonka perustelut olivat seuraavat: Aluehallituksella tulee olla päätöksenteon tukena riittävät tiedot irtisanomisten ja muiden henkilövähennysten ja muiden säästötoimien vaikutuksista toimintaan ja palveluihin. Nyt näin ei ole, koska esimerkiksi irtisanottavien ammattinimikkeet eivät kerro, mistä toiminnoista ja yksiköistä heidät irtisanotaan. Ylipäänsä arviot yt-neuvotteluiden vaikutuksista ovat melko epäselvät.