Aluehallitus, kokous 8.10.2024

§ 225 Vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman laadintatilanne

KEUHDno-2024-1717

Valmistelija

  • Sanna Kaukua, talouspäällikkö, sanna.kaukua@keusote.fi

Perustelut

KEUHDno-2024-1717

Aikaisempi käsittely
Rahoitus-ja talousjaosto 3.10.2024
Aluehallitus, 18.6.2024

Valmistelija

Sanna Kaukua, talouspäällikkö, sanna.kaukua@keusote.fi
Perustelut
Yleistä

Vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman ja vuoden 2025 talousarvion valmistelua on jatkettu suunnitellusti ja palvelualueiden kanssa käytiin talousarvioneuvottelut 16.-20.9.2024. Aluehallituksen kesäkuussa päättämä kehys on hyvin tiukka ja neuvotteluissa tuli hyvin selväksi, ettei sen mukainen taloussuunnitelma ole realistinen. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtajan esitys tulee poikkeamaan aluehallituksen antamasta kehyksestä.

Valtionrahoitus

Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2025 rahoituslaskelman sekä tulevien vuosien rahoituksen painelaskelman 23.9.2024. Laskelmien mukaan vuoden 2025 rahoitus on n. 859,7 Me eli n. 3,1 Me vähemmän kuin huhtikuisissa rahoituslaskelmissa, joiden mukaan valtionrahoitus arvioitiin aluehallituksen kehykseen. Vuoden 2025 rahoitus sisältää vuoden 2023 tuloksen perusteella maksettavan rahoituksen jälkikäteiskorjauksen. Jälkikäteiskorjaus ei määräydy hyvinvointialueen oman tuloksen perusteella vaan koko maan jälkikäteiskorjaus, n. 1,4 mrd. euroa, jaetaan alueille samalla periaatteella kuin perusrahoituskin. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saama jälkikäteiskorjaus on n. 45,4 Me, kun vuoden 2023 alijäämä oli n. 66,6 Me.

Vuoden 2026 rahoitus oli painelaskelman mukaan n. 899,1 Me eli n. 16,9 Me kehyksessä arvioitua suurempi ja vuoden 2027 rahoitus n. 905,2 Me eli n. 12,4 Me kehyksessä arvioitua suurempi.

Vuoden 2024 tilinpäätösennuste

Tammi-elokuun toteutuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen toimintakate ylittää talousarvion n. 30,4 Me:lla. Oman toiminnan osuus ylityksestä on n. 17,6 Me, erikoissairaanhoidon n. 12,3 Me ja pelastustoimen n. 0,5 Me. Valtionrahoitus, rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot toteutuvat talousarviota parempina ja tilikauden tulos on ennusteen mukaan n. 60,1 Me alijäämäinen. Talousarviossa alijäämä oli n. 32,5 Me. Vuosien 2023 ja 2024 kumulatiivinen alijäämä olisi näin ollen vuoden 2024 lopussa n. 126,8 Me.

Vuosi 2025

Palvelualueet esittivät neuvotteluissa aluehallituksen antamaan kehykseen valmistellun esityksen rinnalla myös realistisemman näkemyksensä vuoden 2025 talousarviosta. Palvelualueiden esityksissä oman toiminnan toimintakate oli n. 60,2 Me aluehallituksen antamaa kehystä suurempi. Erikoissairaanhoidon toimintakatteen arvioitiin ilman tuottavuustoimenpiteitä olevan n. 9,8 Me ja pelastustoimen n. 0,5 Me kehystä suurempi. Toimintakate oli siis yhteensä n. 70,5 Me kehystä suurempi. Toimintakatteen 70,5 Me:n ja valtionrahoituksen n. 3,1 Me:n heikentyminen kehyksessä arvioidusta tarkoittaisi n. 23,5 Me:n alijäämää vuonna 2025.

Valtiovarainministeriö on antanut vahvan viestin siitä, että hyvinvointialueiden tulisi saada taloutensa ylijäämäiseksi jo vuonna 2025. Hyvinvointialue ei ole saanut vuodelle 2025 lainanottovaltuutta, mutta neuvottelut valtuuden saamiseksi tulee käytäväksi. Mikäli vuoden 2025 taloussuunnitelma olisi alijäämäinen, valtiovarainministeriö edellyttäisi joka tapauksessa uuden tasapainottamisohjelman laatimista. Siksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen valmistelussa on lähdetty siitä, että vuoden 2025 talousarvio olisi ylijäämäinen. Tämän vuoksi vuodelle 2025 tavoitellaan n. 23,55 Me:n säästöjä verrattuna palvelualueiden esityksiin ja arvioon erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen toimintakatteesta. Keinoina kustannusten alentamiseksi on valmisteltu lomapalkkavelan pienentämistä n. 7 Me:lla sekä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisten kehittämishankkeiden  n. 8 Me:n säästötavoitteiden huomiointia. Lisäksi palvelualueille on annettu tehtäväksi valmistella yhteensä n. 8,6 Me:n säästötoimenpiteet johtoryhmän seminaariin 7.10.2024. Tässä vaiheessa valmistelua kehittämishankkeiden säästötoimenpiteet kohdentuu erikoissairaanhoitoon, mutta niiden kohdentuminen täsmentyy valmistelun edetessä.

Vuoden 2025 tulokseksi tavoitellaan siis pientä ylijäämää. Vuoden 2025 lopussa kumulatiivinen alijäämä olisi kutakuinkin samalla tasolla kuin vuoden 2024 lopussa eli n. 126,8 Me.

 

Suunnitelmavuodet 2026-2027

Hyvinvointialuelain 115.2 § mukaan taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Saman lain 115.3 § mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.

Mikäli kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2025 lopussa n. 126,8 Me, kuten edellä on kerrottu, tulee vuoden 2026 ylijäämän olla vähintään saman suuruinen, jotta hyvinvointialuelain alijäämän kattamisvelvoite täyttyy. Mikäli vuoden 2026 rahoitus on ministeriön julkaiseman painelaskelman mukainen ja rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot toteutuvat kehyksen mukaisena, tulisi toimintakatteen muutoksen olla noin -10,4 % vuoteen 2025 verrattuna. Tämä tarkoittaisi toimintakatteen n. 88,6 Me:n pienentämistä. Tämä on epärealistinen tavoite eikä tällainen taloussuunnitelma täytä hyvinvointialuelain velvoitetta varata talousarvioon tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita.

Lainsäädäntöön ei tulle muutosta alijäämän kattamisaikatauluun. Tilintarkastajan näkemyksen mukaan taloussuunnitelman tulisi kuitenkin olla mieluummin realistinen kuin väkisin tasapainotettu vuoden 2026 loppuun mennessä. Mikäli alijäämiä ei ole katettu vuoden 2026 loppuun mennessä, tilintarkastajat eivät esitä vastuuvapauden myöntämistä ja arviointimenettelykriteeri täyttyy.

Rahoitus- ja talousjaostolle nyt esitettävässä hyvinvointialuejohtajan taloussuunnitelmaluonnoksessa on tässä vaiheessa keskitytty vuoteen 2025 ja vuosien 2026-2027 suunnitelmaa arvioidaan vielä edellä kerrottujen seikkojen pohjalta.

Päätösehdotus
Esittelijä

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Rahoitus- ja talousjaosto merkitsee tiedoksi taloussuunnitelman valmistelutilanteen sekä antaa ohjeet taloussuunnitelman jatkovalmisteluun.

Päätös

Merkittiin tiedoksi ja annettiin jatkovalmisteluohjeeksi, että valmistelussa keskitytään ensin vuoden 2025 talousarvion laadintaan kuljettaen mukana skenaariota 3 ja 4 taloussuunnitelmavuosien 2026 ja 2027 osalta.

_______________________________________________________

Aluehallitus 8.10.2024

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, raija.kontio@keusote.fi

Aluehallitus merkitsee tiedoksi taloussuunnitelman valmistelutilanteen sekä antaa ohjeita jatkovalmisteluun.

Käsittely:

Pirja Vitikka-Koponen teki Olli Savelan kannattamana seuraavan muutosehdotuksen, lisäys päätöstekstiin:

"Talousarvion tulee olla realistinen. Talousarvion toimeenpano ei saa johtaa henkilöstön vähentämiseen ja vaarantaa palveluiden järjestämistä."

Annika Kokko teki Helinä Pertun kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Talousarvion laadinnassa kuljetetaan skenaarioita 3 ja 4 ja hallitukselle tuodaan tiedoksi niiden vaikutukset henkilöstöön ja palvelujen järjestämiseen.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi todettiin äänestäminen käyttäen sähköistä kokousjärjestelmää ja siltä osin kuin jäsenet eivät ole antaneet ääntään kokousjärjestelmän kautta, käytetään nimenhuutoa.

Äänestys 1

JAA = Pirja Vitikka-Koposen muutosehdotus
EI = Annika Kokon muutosehdotus

Äänestyksen tulos

5 JAA-ääntä, 11 EI-ääntä, 1 POISSA

Puheenjohtajan tiedusteltua sitä aluehallitukselta, hyväksyttiin Annika Kokon muutosehdotus yksimielisesti, eikä näin ollen ollut tarpeen äänestää pohjaehdotuksen ja Annika Kokon muutosehdotuksen kesken..

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan ja aluehallitus päätti todetanvalmisteluohjeenaan: Talousarvion laadinnassa kuljetetaan skenaarioita 3 ja 4 ja hallitukselle tuodaan tiedoksi niiden vaikutukset henkilöstöön ja palvelujen järjestämiseen.

Äänestystulokset

  • Kyllä 5 kpl 31%

    Pirja Vitikka-Koponen, Leni Niinimäki, Olli Savela, Sirkka Rousu, Tuija Linna-Pirinen

  • Ei 11 kpl 69%

    Tom Boman, Nina Pietilä, Jussi Salonen, Jaakko Rainio, Kimmo Behm, Annika Kokko, Reijo Tilvis, Helinä Perttu, Mari Valve, Tarja Edry, Virpi Räty