Perustelut
Henkilöstökokemuksen / työhyvinvoinnin mittaamiseen käytettiin ensimmäisen kerran hallinnoimaamme Roidu -ohjelmistoa. Kysely ei nojaa aiemmin käyttämäämme työelämän laadun viitekehykseen, koska haluttiin painottaa yksiköiden mahdollisuuksia saada oma tulos (yksikkömuuttujia yli 200) sekä mahdollisuutta muokkaamisen myös tulevaisuudessa. Tämä ei mahdollista aiempia työelämän laadun viitekehyksen mukaisia analyysejä ilman merkittävää taloudellista panostusta.
Vastausaktiivisuus oli kohtuullista aiempiin kyselyihin verrattuna. Vastauksia tuli 1650, vastausprosentin ollessa hiukan yli 40%. Kokemusten mukaan tämä on tavanomainen taso hyvinvointialueiden henkilöstökyselyissä ja mahdollistaa kattavat johtopäätökset.
Keusote-tason päätulokset osoittavat vahvuuksia sekä myös erilaisia kehittämiskohteita. Kysyttyjen väitteiden tasolla vahvuuksina ilmenevät 1) yhteishenki omassa yksikössä, 2) oma positiivinen asenne sekä 3) merkityksellinen työ asiakkaiden ja potilaiden hyväksi. Kehittämiskohteina erottuvat omaa työtä koskevaan päätöksentekoon osallistaminen, voimakas työkuormitus sekä tavoitteiden seuraaminen päivittäisjohtamisen avulla.
Avoimia vastauksia tuli merkittävästi enemmän kuin aiemmilla työelämän kyselykierroksilla. Myönteiset asiat ja syyt vastata yksikön suositeltavuuteen 9-10 ovat 1) työyhteisön yhteishenki, 2) kokemus asiakkaalle/potilaalle merkityksellisestä työstä, 3) hyvät työn ja muun elämän yhteen sovittamisen mahdollisuudet ja selkeät työn rakenteet.
Kuormittavina asioina koettiin erityisesti 1) työmäärä, priorisointi ja työn hallitsemattomuus, 2) arjen toimintamallit ja osaamisen tukeminen sekä 3) resurssien ja henkilöstön puutokset suhteessa työn määrään. Nämä kokonaisuudet olivat päämainintoina n. puolessa kuormitukseen liittyvässä avoimen kysymyksen vastauksista.
Kaiken kaikkiaan uusi avaus pilotoida Roidu-järjestelmää ja rakentaa sinne koko organisaatio ja oma kysely on onnistunut. Analysoimme tuloksia ja arvioimme kyselyn sisällön ja teknisen toimivuuden kehittääksemme sitä edelleen sekä mahdollisuutta hyödyntää sitä työelämän laadun indeksin laskemiseen.