Perustelut
Valtuutettu Arto Luukkanen on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue järjestäisi ikäihmisten tehostetun palveluasumisen toimintayksiköihin ennalta ilmoittamattomia tutustumistilaisuuksia eli TuTi-käyntejä laadun tarkkailua varten. Aloitteessa esitetään, että käyntejä olisi vuosittain vähintään kolme ja että niihin osallistuisi viranhaltijoiden lisäksi luottamushenkilöitä aluehallituksesta ja aluevaltuustosta.
Aloitteen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden palvelujen laadun seurantaa, parantaa luottamushenkilöiden tiedonsaantia ja lisätä valvonnan vaikuttavuutta. Aloitteessa tuodaan esiin huolia ympärivuorokautisen palveluasumisen laadusta ja viitataan muun muassa henkilöstömitoitukseen, hoidon toteuttamiseen, päivittäiskirjaamiseen, hoitosuunnitelmiin, teknisiin järjestelmiin sekä henkilöstön kielitaitoon liittyviin kysymyksiin.
Aloitteessa katsotaan, että nykyinen valvonta ei yksin riitä varmistamaan palvelujen laatua ja että luottamushenkilöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua ennalta ilmoittamattomiin vierailuihin palveluyksiköissä yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Aloitteessa esitetään myös, että valtuustolle annettaisiin selvitys valvonnasta ja omavalvonnasta, arvio järjestelmän kehittämistarpeista, suunnitelma luottamushenkilöiden osallistumisesta käynteihin sekä vuosittainen laatuselvitys.
Lisäksi aloitteessa korostetaan henkilöstön riittävän suomen tai ruotsin kielen osaamisen merkitystä palvelujen laadulle ja asiakasturvallisuudelle. Aloitteessa esitetään muun muassa, että puutteellisen kielitaidon yhteyttä vakaviin vaaratilanteisiin arvioitaisiin ja että kielitaidon kehittämiselle asetettaisiin määräaika.
Arviointi
Hyvinvointialueen järjestämis- ja valvontavastuu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on lainsäädäntöön perustuva vastuu järjestämiensä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadusta, turvallisuudesta, yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä asianmukaisesta toteutumisesta. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialue vastaa muun muassa palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavan valinnasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain tarkoituksena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laadultaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Laki sisältää säännökset muun muassa palvelunjärjestäjän omavalvonnasta, ohjaus- ja valvontavelvollisuudesta, omavalvontaohjelmasta, viranomaisvalvonnasta sekä tarkastusoikeudesta.
Aloitteessa esitetty tavoite ikääntyneiden palvelujen laadun vahvistamisesta on siten perusteltu ja vastaa hyvinvointialueelle säädettyä järjestämis- ja valvontavastuuta. Hyvinvointialueen tehtävänä on ohjata ja valvoa sekä omaa palvelutuotantoaan että järjestämisvastuulleen kuuluvia ostopalveluja. Valvonnan tulee kuitenkin toteutua lainsäädännössä säädetyn toimivaltajaon, hyvän hallinnon periaatteiden, tietosuojavaatimusten sekä asiakkaiden oikeuksien mukaisesti.
Ennalta ilmoittamattomat valvonta- ja tarkastuskäynnit
Ennalta ilmoittamattomat valvonta- ja tarkastuskäynnit ovat osa viranomaisvastuulla toteutettavaa valvontaa. Niihin voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuuden arviointia, salassa pidettävien tietojen käsittelyä, asiakkaiden yksityisyyden suojaa, palveluntuottajaa koskevien velvoitteiden arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Tämän vuoksi valvontatoimivallan käyttö kuuluu toimivaltaisille viranhaltijoille.
Luottamushenkilöiden hyvinvointialueesta annetun lain 88 §:ssä turvattu tiedonsaantioikeus on tärkeä osa hyvinvointialueen päätöksentekoa ja palvelujen strategista ohjausta. Tiedonsaantioikeus ja operatiivinen valvontatoimivalta ovat kuitenkin oikeudellisesti eri asioita. Luottamushenkilöiden tehtävänä on asettaa toiminnan tavoitteita, päättää palvelujen järjestämisen periaatteista, seurata valvonnan ja omavalvonnan toteutumista sekä arvioida palvelujen laatua ja vaikuttavuutta päätöksenteon tasolla. Operatiivinen valvonta, tarkastukset ja mahdollinen toimivallan käyttö kuuluvat viranhaltijoille.
Tämän vuoksi aloitteessa ehdotettua mallia, jossa luottamushenkilöt osallistuisivat ennalta ilmoittamattomiin valvonta- tai auditointikäynteihin osana viranhaltijavalvontaa, ei voida toteuttaa sellaisenaan voimassa olevan valvontajärjestelmän ja toimivaltajaon mukaisesti. Valvonnan tulee säilyä viranhaltijavastuulla toteutettavana, puolueettomana, dokumentoituna ja lainsäädäntöön perustuvana toimintana.
Luottamushenkilöiden tiedonsaannin vahvistaminen
Vaikka luottamushenkilöt eivät voi osallistua operatiiviseen valvontaan valvontatoimivaltaa käyttävänä osapuolena, heidän tiedonsaantiaan ja mahdollisuuksiaan tutustua palveluihin voidaan vahvistaa muilla, oikeudellisesti kestävillä tavoilla.
Luottamushenkilöille voidaan järjestää informatiivisia, ohjattuja tutustumis- ja teemakäyntejä palveluyksiköihin. Tällöin kyse ei ole viranomaisvalvonnasta, tarkastuksesta tai auditoinnista, vaan palvelutoimintaan tutustumisesta. Käynnit tulee suunnitella etukäteen yhteistyössä yksiköiden kanssa siten, että asiakkaiden yksityisyydensuoja, tietosuoja, itsemääräämisoikeus, mahdolliset suostumukset sekä palvelujen häiriötön toteutuminen turvataan.
Luottamushenkilöiden tiedonsaantia voidaan lisäksi vahvistaa seuraavin keinoin:
- lisäämällä valvonnan ja omavalvonnan raportointia aluehallitukselle ja aluevaltuustolle
- käsittelemällä ikääntyneiden palvelujen valvonnan havaintoja ja kehittämistoimenpiteitä valtuuston iltakouluissa tai teemakeskusteluissa
- kehittämällä omavalvontaohjelman seurantaa siten, että se tuottaa selkeämpää tilannekuvaa palvelujen laadusta, asiakas- ja potilasturvallisuudesta sekä valvonnan havainnoista
- järjestämällä ohjattuja tutustumiskäyntejä palveluyksiköihin ilman valvontatoimivallan käyttöä
- vahvistamalla valvonnan havaintojen, korjaavien toimenpiteiden ja niiden seurannan raportointia osana säännöllistä johtamista ja päätöksentekoa.
Näillä keinoilla voidaan vastata aloitteen tavoitteeseen luottamushenkilöiden tiedonsaannin vahvistamisesta ilman, että valvontatoimivallan käyttö ja luottamushenkilöiden strateginen rooli sekoittuvat keskenään.
Laadun seuranta ja omavalvonnan kehittäminen
Aloitteessa esiin nostettu huoli ikääntyneiden palvelujen laadusta on tärkeä ja edellyttää jatkuvaa seurantaa. Hyvinvointialueen tulee jatkossakin vahvistaa ikääntyneiden palvelujen omavalvontaa, riskiperusteista järjestäjävalvontaa, palveluntuottajien ohjausta sekä valvonnan vaikuttavuuden arviointia.
Valvontaa ja laadun seurantaa on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti riskiperusteisesti. Tämä tarkoittaa, että valvonnan painopisteitä suunnataan niihin palveluihin, yksiköihin ja ilmiöihin, joissa asiakas- ja potilasturvallisuuteen, henkilöstön riittävyyteen, palvelun toteutumiseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toimintakykyä ylläpitävään toimintaan tai muihin laadun osa-alueisiin liittyvät riskit ovat suurimmat.
Omavalvonnan ja järjestäjävalvonnan kehittämisessä on tärkeää, että havaittuihin epäkohtiin reagoidaan oikea-aikaisesti, korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan ja niiden toteutumista seurataan. Lisäksi johdolle ja luottamushenkilöille tulee tuottaa riittävän selkeää tietoa valvonnan havainnoista, toimenpiteistä ja vaikutuksista.
Henkilöstön kielitaito
Aloitteessa esille nostettu henkilöstön riittävä kielitaito on olennainen osa palvelujen laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeuksien toteutumista. Riittävä kielitaito tukee asiakkaan kohtaamista, hoidon ja palvelun tarpeen arviointia, ohjausta, kirjaamista, lääkitysturvallisuutta sekä asiakkaan osallisuutta omassa palvelussaan.
Palveluntuottajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä koulutus, osaaminen ja ammattitaito. Valvontalain mukaan palveluntuottajalla on oltava riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä, ja henkilöstöllä tulee olla asianmukainen koulutus, riittävä osaaminen ja ammattitaito tuotettavien palvelujen sisältö huomioon ottaen.
Kielitaitoa arvioidaan rekrytoinnin yhteydessä, perehdytyksessä, osaamisen kehittämisessä, omavalvonnassa sekä palveluntuottajien ohjauksessa ja valvonnassa. Mahdollisiin kielitaitoon liittyviin puutteisiin tulee puuttua tilanteen edellyttämällä tavalla esimerkiksi perehdytyksen, koulutuksen, työnjohdollisen ohjauksen, tehtävien järjestelyn tai muun työoikeudellisesti kestävän menettelyn kautta.
Aloitteessa esitetty yhden vuoden määräaikaan perustuva ja palvelussuhteen jatkumiseen sidottu yleinen kielitaitovaatimus ei kuitenkaan ole sellaisenaan toteutettavissa. Henkilöstöä koskevissa ratkaisuissa on otettava huomioon työoikeudellinen sääntely, yhdenvertaisuusperiaatteet, tehtäväkohtaiset kelpoisuus- ja osaamisvaatimukset sekä kunkin tehtävän tosiasialliset kielelliset vaatimukset.
Keusote pitää kuitenkin perusteltuna, että henkilöstön kielitaitoon liittyviä kysymyksiä seurataan osana omavalvontaa, rekrytointia, perehdytystä, osaamisen kehittämistä ja palveluntuottajien valvontaa. Tarvittaessa kielitaitoon liittyvät havainnot huomioidaan myös valvonnan riskiperusteisessa kohdentamisessa.
Johtopäätökset
Valtuustoaloitteessa esitetyt tavoitteet ikääntyneiden palvelujen laadun vahvistamisesta, valvonnan kehittämisestä ja luottamushenkilöiden tiedonsaannin parantamisesta ovat perusteltuja. Aloitteessa esiin nostetut palvelujen laatuun, asiakas- ja potilasturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä kielitaitoon liittyvät näkökohdat ovat keskeisiä myös Keusoten omavalvonnassa ja järjestäjävalvonnassa.
Aloitteessa ehdotettua toimintamallia, jossa luottamushenkilöt osallistuisivat ennalta ilmoittamattomiin valvonta- tai auditointikäynteihin yhdessä viranhaltijoiden kanssa, ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisenaan. Valvonta on viranomaisvastuulla toteutettava tehtävä, johon liittyy toimivallan käyttöä, asiakas- ja potilasturvallisuuden arviointia, salassa pidettävien tietojen käsittelyä, asiakkaiden yksityisyyden suojaa sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä palveluntuottajaa kohtaan.
Luottamushenkilöiden tiedonsaantia voidaan sen sijaan vahvistaa lisäämällä valvonnan ja omavalvonnan raportointia, kehittämällä palvelujen laadun tilannekuvaa, käsittelemällä valvonnan havaintoja aluehallituksessa ja aluevaltuustossa sekä järjestämällä ohjattuja tutustumis- ja teemakäyntejä palveluyksiköihin. Näissä käynneissä ei käytetä valvontatoimivaltaa, vaan niiden tarkoituksena on lisätä luottamushenkilöiden ymmärrystä palvelujen sisällöstä, toimintaympäristöstä ja laadun kehittämisestä.
Keusote jatkaa ikääntyneiden palvelujen omavalvonnan, riskiperusteisen järjestäjävalvonnan, palveluntuottajien ohjauksen, henkilöstön osaamisen seurannan sekä laadun raportoinnin kehittämistä osana lakisääteistä järjestämis- ja valvontavastuutaan. Näin aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin voidaan vastata lainsäädännön edellyttämällä, hyvän hallinnon periaatteiden mukaisella ja asiakkaiden oikeuksia turvaavalla tavalla.
Aloitteen johdosta todetaan:
- että ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen valvonta toteutetaan hyvinvointialuelain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain sekä hallintolain edellyttämällä tavalla,
- että ennalta ilmoittamattomat valvonta- ja tarkastuskäynnit ovat viranhaltijavastuulla toteutettavaa viranomaisvalvontaa, eikä luottamushenkilöiden osallistuminen operatiivisiin valvontatoimenpiteisiin ole yhteensopivaa valvontatoimivallan ja hyvän hallinnon mukaisen roolijaon kanssa,
- että ikääntyneiden palvelujen valvontaa, omavalvontaa ja laadun seurantaa kehitetään edelleen riskiperusteisesti,
- että luottamushenkilöiden tiedonsaantia vahvistetaan valvonnan ja omavalvonnan raportoinnin, tilannekuvan kehittämisen sekä ohjattujen tutustumis- ja teemakäyntien avulla,
- että henkilöstön riittävää kielitaitoa seurataan osana rekrytointia, perehdytystä, osaamisen kehittämistä, omavalvontaa ja palveluntuottajien valvontaa.