Perustelut
Keusote on hyödyntänyt vuodesta 2021 yhtenä henkilöstömittarina Työelämän laadun (Quality of working life) mittaria, joka perustuu Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kestin pitkäaikaiseen työhön työelämän laadun, työhyvinvoinnin, henkilöstökokemuksen mittaamiseksi, tutkimalla myös sen yhteyksiä muihin olennaisiin organisaatioiden tunnuslukuihin. Se kertoo paitsi työelämän laadun nykytilasta, myös ennakoi henkilöstöriskejä sekä laskee niistä aiheutuvia taloudellisia riskejä ja kehittämispotentiaalia. Kyseinen metodi antaa perinteisiä henkilöstökyselyitä enemmän ennakoivaa tietoa pitkäjänteisen kehittämisen tueksi.
Keusotessa työelämän laadun indeksi pysyi melko samana eri mittauksissa 2021-5/2022. Joulukuun 2022 mittauksessa tulokset parantuivat selvästi aiempaan verrattuna, indeksin ollessa n. 57%. Toukokuun 2023 indeksi putosi hiukan, ollen nyt 55%. Trendi on palvelualuekohtaisesti samantyyppinen. Parhaimpina asioina vastaajat kuvaavat esihenkilön taholta tulevaa luottamusta sekä sitä, että työyhteisöissä ei sallita muita loukkaavaa käytöstä. Suurimmat kehittymishaasteet ovat edelleen prosessien kehittämisessä, erilaisiin ongelmiin puuttumisessa ja tavoitteiden innostavuudessa ja realistisuudessa.
2023-2024 aikana työelämän laadun mittaristoa kehitetään edelleen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työelämän laadun mittariston ja datan viemistä osaksi hyvinvointialueen tietoallasta, jolloin sen yhteydet esimerkiksi asiakaspalautteeseen ja muihin, myös taloudellisiin mittareihin, syvenee merkittävästi. Tämä mahdollistaa työelämän laadun tekijöiden entistä paremman huomioinnin osana päätöksentekoa. Myös tulosten saatavuus etenee työyhteisökohtaisempaan suuntaan ja osaksi esihenkilöiden arjen työtä. Tämä vaatii entistä parempaa koulutusta kaikille henkilöstöryhmille ja jatkuvaa valmennusta.
Henkilöstön kehittämispäällikkö esittää katsauksen työelämän laatuun ja mittarin tuloksiin.