Aluehallitus, kokous 12.9.2023

Perustelut

Taustaa

Hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) säädetään talousarviosta ja -suunnitelmasta (13 luku 115 §). Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä (Alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä). Talousarviossa ja -suunnitelmassa rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.

Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuus on kuntia ja kuntayhtymiä tiukempi. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.  

Hyvinvointialueen arviointimenettely voi käynnistyä talouteen tai palveluihin perustuen. Valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti.  

Talouteen liittyvän arviointimenettelyn edellytyksiä ovat:  

1. hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa,  
2. hyvinvointialueen konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin,  
3. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai  
4. hyvinvointialueen lainanottovaltuutta on muutettu tai hyvinvointialueelle on myönnetty kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana lisärahoitusta.  

Palveluihin liittyvän arviointimenettelyn edellytyksiä ovat: 

1. sosiaali-ja terveydenhuollon yhdenvertaisuus tai riittävyys on vaarantunut,  
2. sosiaali-ja terveydenhuollon laatu ei turvaaa asiakas-tai potilasturvallisuutta säännösten mukaisesti,  
3. sosiaali-ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset tai niiden kehitys vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisen ja riittävän saatavuuden,  
4. hyvinvointialueella ei oles osiaali-ja terveydenhuollon järjestämisene dellyttämää henkilöstöä, osaamista, toimintakykyä, valmiutta tai omaa palvelutuotantoa tai  
5. hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali-ja terveydenhuoltoon muusta syystä vakavasti vaarantunut.  

Hyvinvointialueen viranomaisen toimivaltaa rajoitetaan arviointimenettelyn käynnistyttyä (päätökset, joilla olisi merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia). Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus arviointimenettelyn tiukennuksesta, jonka mukaan jo yksi lisärahoitusmenettely voi johtaa arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn vaikuttavuutta on hallitusohjelman mukaan tarkoitus myös vahvistaa siten, että arviointimenettelyssä selvitetään aina mahdollisuudet hyvinvointialueiden yhdistymiseen. 
 
Taloudelliset lähtökohdat ohjelman valmistelulle 

Aluevaltuuston joulukuussa 2022 hyväksymän vuoden 2023 talousarvio oli noin 65,7 M€ alijäämäinen.   

Hyvinvointialueen taloudellinen asema on selkeytynyt kevään 2023 aikana, kun valtion tarvepohjainen rahoitus, kertaerä, lisäapu (muutoskustannukset), ennakkoerät ja palkkaratkaisujen vaikutukset ovat täsmentyneet. Tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2023 alijäämä on noin 50 M€. Ilman merkittäviä talouden sopeutustoimenpiteitä alijäämä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 80M€:oon.

Arvio pitää sisällään kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä (Hallitusohjelman mukaiset Sote -säästöt, ESH rahoituksen riittävyys, henkilöstön saatavuus, inflaatio ja ostopalveluiden hinnankorotukset.) Tämän hetkisen lähtötilanteen mukaan hyvinvointialueohjelmasta huomioidaan suoraan 10,5 M€ säästötavoite vuoden 2024 talousarvioon. Hyvinvointialueohjelmaa täydennetään ”rullaavan” periaatteen mukaisesti jatkuvasti uusilla toimenpiteillä alijäämän kattamiseksi. 
 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelma 
 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 7.3.2023 (§67) käynnistää hyvinvointialueohjelman laatimisen. 
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen muutosohjelma on laadittu vuosille 2024 - 2025. Ohjelman valmistelu aloitettiin lokakuussa 2022 ja sitä on valmisteltu rinnan talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman valmisteluprosessin kanssa. Hyvinvointialueohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on tuotettu yhteistyössä hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa sekä käsitelty toimielin seminaareissa huhtikuussa 2023. 
 
Hyvinvointialueohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston asettamat ehdot. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa.

Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: 

1. Kysyntään vaikuttaminen 
2. Virtaukseen vaikuttaminen 
3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 

Ohjelmakokonaisuus rakentuu vahvasti toimintaa kehittävän kokonaisuuden ympärille. Toimintaa kehitetään pääosin kestävän kasvun ohjelman (RRP2) kautta, jolla pyritään pääosin kattamaan toiminnassa oleva rahoitusvaje. Suoria säästöjä ohjelma pitää sisällään ohjelman käynnistymisvaiheessa noin 20 M€.  

Kysyntään vaikuttamisen kokonaisuus pyrkii vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen. Tavoitteena on ennaltaehkäisy sekä vaikuttaminen palveluiden kohtaanto-ongelmaan.  Teeman lähtökohtana on se, että kustannuksia kasvattaa, kun asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua, saa vain osittain palvelua, joka on tarpeen tai saa liikaa palvelua.  

Virtaukseen vaikuttamisella tavoitellaan asiakkaiden nykyistä optimaalisempaa kulkua palveluissa. Kustannuksia kasvattaa palveluiden johtaminen suoritelähtöisesti vaikuttavuuslähtöisen johtamisen sijaan. Virtaukseen pyritään vaikuttamaan erityisesti tehostamalla ja laajentamalla nykyistä asiakasohjausratkaisua.  

Tuotantorakenteeseen vaikuttamisella tavoitellaan nykyistä optimaalisempaa palvelurakennetta suhteessa palvelutarvevakioituun palvelutarpeeseen. Kustannuksia kasvattaa palvelurakenne, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Palvelurakennetta tulee keventää sieltä, missä se on mahdollista ja vastaavasti vahvistaa sieltä, jossa siihen on tarvetta.  

Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen korostaa oman hyvinvoivan, osaavan, motivoituneen ja riittävän henkilöstön roolia osana hyvinvointialueohjelman toimeenpanoa. Kustannuksia kasvattaa riittämätön henkilöstömäärä, epätarkoituksenmukaiset henkilöstökäytännöt ja ympäristö, joka ei takaa psykologista turvallisuutta riittävällä tasolla. Ohjelman valmistelun aikana on arvioitu henkilöstön riittävyyttä nykyisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Palveluiden verkostosuunnitelman laatimisessa on huomioitu henkilöstönäkökulma.  
 
Hyvinvointialueohjelma on ollut avoimesti kommentoitavissa 8.5. alkaen. Lisäksi sitä on käsitelty lautakunnissa ja vaikuttamiselimissä.   

Osallisuus ja kuulemiset 

Hyvinvointialueohjelman osallisuuden ja kuulemisen vahvistamiseksi järjestettiin henkilöstölle, luottamushenkilöille, vaikuttamistoimielimille, kunnille ja asukkaille mahdollisuus lausuntojen antamiseen ja mielipiteen jättämiseen kyselyn kautta. Lausuntomahdollisuus avattiin 21.6.–15.8. väliselle ajalle, ja Suomen taloustutkimuksen toteuttama kysely toteutettiin 18.7.–14.8. Kunnilta ja toimielimiltä lausuntoja saatiin 11 kappaletta, ja kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1505.   

Palvelujen verkostosuunnitelman kirjoittamista on edeltänyt pitkä valmistelujakso, jonka aikana suunnittelun tueksi on toteutettu sekä henkilöstö- että asukaskyselyjä, asukasinfoja, asukaskehittäjien työpajoja ja hyödynnetty toimielimen näkemyksiä ja ohjausta valmisteluun.  Hyvinvointialueohjelmaa ja palvelujen verkostosuunnitelmaa on lisäksi käsitelty kuukausittaisissa hyvinvointialueen ja kuntajohdon yhteistyöryhmissä kevään 2023 aikana. 
 
 

Ehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto 

1. hyväksyy hyvinvointialueohjelman ja sen seuraavat päälinjaukset:
   1. Kysyntää vaikuttaminen 
   2. Virtaukseen vaikuttaminen 
   3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen 
   4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 
2. Hyväksyy hyvinvointialueohjelman perusperiaatteet:
   1. talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti eri kehittämistoimenpiteiden kautta (suorien säästöjen sijaan) 
3. Päättää, että periaatteita ja päälinjauksia tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarvion valmistelua
4. Päättää siitä, että ohjelman toteumasta raportoidaan osana osavuosikatsauksia 
5. Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa rullaavasti 
6. Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi 80 M€, jonka vuosittaista kokoluokkaa tarkistetaan osana talousarvioprosessia. 

Käsittely:

Todettiin esittelijän tekemä muutos pohjaehdotukseen, jossa hyvinvointialueohjelmaliitteestä poistettiin sivuilta 48, 49, 50, 51 ja 52 palveluverkkoon viittaavat kohdat (jotka merkitty erilliseen liitteeseen) sekä sivulta 64 maininta siitä, että palveluverkkosuunnitelma ja hyvinvointialueohjelma hyväksyttäisiin samassa aikataulussa. Muutettu hyvinvointialueohjelma liitettiin pöytäkirjan liitteeksi.

Muutosehdotus 1

Käsittelyn kuluessa Leni Niinimäki teki Pirja Vitikka-Koposen kannattamana seuraavat muutosehdotukset:

Muutosesitys päätöskohtaan 1.: Hyväksyy hyvinvointialueohjelman vuosille 2024 - 2025  ja sen seuraavat päälinjaukset: 

1. Palvelutarpeeseen vaikuttaminen
2. Palvelupolkujen optimointi
3. Palveluiden tuotantorakenteeseen vaikuttaminen
4. Työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen 

Muutetut päälinjaukset korjataan dokumenttiin kaikkiin niihin kohtiin, joissa ne mainitaan.

Muutosesitys päätöskohtaan 2: Hyväksyy talouden sopeuttamisen päätoimenpiteet:

1. Talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti toimintatapoja kehittämällä (n. 60 miljoonaa).

2. Talouden sopeuttamiseksi tehdään myös konkreettisia säästötoimenpiteitä (n. 20,1 miljoonaa).

Muutosesitys päätöskohtaan 3.: Päättää, että päälinjauksia ja talouden sopeuttamisen päätoimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua.

Muutosesitys päätöskohtaan 5.: Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan vuosittain.

Muutosesitys päätöskohtaan 6.: Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi  80 miljoonaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Alijäämän kattamistavoite tarkistetaan vuosittain osana talousarvioprosessia.

Muutosehdotus 2

Olli Savela teki Leni Niinimäen kannattamana seuraavat muutosehdotukset hyvinvointialueohjelmaliitteeseen:

Kohtaa "Ikääntyneiden palveluiden kustannusrakenteen keventäminen" 
(sivut 41-44) muutetaan siten, ettei ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetä nykyisestä. Yhteisöllisen asumisen paikkoja lisätään nykyisestä siten, että ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen palveluasumisen yhteenlaskettu paikkamäärä kasvaa tavoitellun mukaisesti. Tekstiin ja taulukoihin tehdään vastaavat muutokset.

Poistetaan sivulta 50 lauseet: "Saavutettavuutta arvioidaan ajoajan näkökulmasta, jolloin tavoitellaan 30min saavutettavuutta keskeisten palvelujen osalta. Nykyinen terveyspalvelujen peittävyys on 15 min ajoajalla 99 %:ia ja vuonna 2027 esitettyjen toimenpiteiden jälkeen 95 %:ia."
 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettuja muutosehdotuksia, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin äänestys käyttäen sähköistä kokousjärjestelmää, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä.

Äänestys 1

Äänestysjärjestys

JAA = esittelijän pohjaehdotus

EI = Leni niinimäen muutosehdotus

Äänestyksen tulos: 10 JAA-ääntä, 7 EI-ääntä

Äänestys 2

Äänestysjärjestys

JAA = esittelijän pohjaehdotus

EI = Olli Savelan muutosehdotus

Äänestyksen tulos:11 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, 1 TYHJÄÄ

Asian käsittelyn jälkeen kokouksess apidettiin kokoustauko klo 16.03-16.13.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan.