Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta, kokous 4.10.2023

Perustelut

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.12.2023 § 85. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumasta raportoidaan aluevaltuustolle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja toisen kerran tilinpäätöksessä ajalta 1.1.-31.12.2023.

Hyvinvointialueen sote-palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2023. Alkuvuosi on ollut toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vuodenvaihteen siirtymä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä, Eteva-kuntayhtymästä, Ridasjärven päihdehuollon kuntayhtymästä sekä alueen kunnista hyvinvointialueelle sujui verrattain hyivn. Palvelutuotanto on jatkunut ilman suuria häiriöitä.

Taloutta haastaa valtionrahoitus, joka on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siitä, että valtionrahoitus vastaisi hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannuksia, ei näytä toteutuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuoden 2023 rahoitus on n. 30 Me talousarviota suurempi, mutta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuosi 2023 tulee olemaan n. 55 Me alijäämäinen.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialueohjelman laatiminen on käynnistetty ja sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: kysyntään, virtaukseen, tuotantorakenteeseen sekä työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen.

Tilinpäätösennuste

Kesäkuun toteutuman perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on 55,0 Me alijäämäinen. Talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on n. 65,7 Me. Valtionrahoitus on VM:n laskelmien mukaan n. 30 Me talousarviossa arvioitua suurempi. Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate kuitenkin toteutuu arviota heikompana, joten talousarviossa arvioitu alijäämä ei pienene yhtä paljon kuin rahoitus kasvaa. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta loppuvuodesta 2023.

Oman palvelutuotannon toimintakatteen ylitys on n. 7,8 Me ja erikoissairaanhoidon n. 9,1 Me. Pelastustoimen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstökuluissa onkin pieni ylitysuhka.

Oman palvelutuotannon ylityksestä n. 2,2 Me kohdentuu hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen. Ylitystä on mm. työterveyshuollon kustannuksissa, Sarastialta ostettavissa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluissa sekä turvallisuuspalveluissa. Epävarmuustekijänä on palkkaharmonisointimäärärahojen riittävyys. Harmonisointiin on varattu yhteensä n. 12 Me ja ennusteessa sen on arvioitu riittävän.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella tomintakatteen arvioidaan ylittyvän n. 2,3 Me:lla. Ylityksestä n. 0,5 Me aiheutuu koronanäytteenotoista, joihin ei ole talousarviossa varauduttu. Kuntoutuskeskuksen tuotot alittuvat n. 0,5 Me, koska asiakasmaksukorotusta ei voida toteuttaa ja siten tulot on arvioitu liian suuriksi. Kuntoutuspalvelujen arviointi- ja kotikuntoutustoimintaan on palkattu lisähenkilöstöä sairaalahoidossa olevien kotiutuksen nopeuttamiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen, joten henkilöstökulut ylittynevät n. 0,8 Me.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella toimintakatteen ylitysuhka on n. 3,4 Me. Pääasiallinen kuluylitys johtuu lastensuojelusta (2,1 Me). Lastensuojelussa ylitystä aiheuttaa erityisesti ympärivuorokautinen hoito. Talousarvioon sisällytettyä tuottavuustavoitetta ei ole vielä kokonaisuudessaan saavutettu toimenpiteiden viivästymisen vuoksi. Haasteena on henkilöstövaje, jota on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Henkilöstövuokrausta on kuitenkin pystytty vähentämään koko ajan. Merkittävänä riskinä pidetään mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen palvelutarpeen kasvua.

HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat yhteensä n. 272 Me. Ylitysuhka, 9,1 Me, kohdistuu sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS-yhtymä korotti siirtoviivepäivähintaa/hoitopäivä 630 eurosta 1250 euroon. Siirtoviivepäivien määrä on kasvanut 61,5 % (1-7 kk) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Siirtoviivepäivistä on kirjattu tammi-heinäkuussa yhteensä 1,3 Me:n kustannukset.

Perustelut

Perustelut

Aiempi käsittely

KEUHD-2023- 999

Rahoitus- ja talousjaosto 7.9.2023

Valmistelija 

Sanna Kaukua, talouspäällikkö

Perustelut

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.12.2023 § 85. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumasta raportoidaan aluevaltuustolle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja toisen kerran tilinpäätöksessä ajalta 1.1.-31.12.2023.

Hyvinvointialueen sote-palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2023. Alkuvuosi on ollut toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vuodenvaihteen siirtymä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä, Eteva-kuntayhtymästä, Ridasjärven päihdehuollon kuntayhtymästä sekä alueen kunnista hyvinvointialueelle sujui verrattain hyivn. Palvelutuotanto on jatkunut ilman suuria häiriöitä.

Taloutta haastaa valtionrahoitus, joka on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siitä, että valtionrahoitus vastaisi hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannuksia, ei näytä toteutuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuoden 2023 rahoitus on n. 30 Me talousarviota suurempi, mutta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuosi 2023 tulee olemaan n. 55 Me alijäämäinen.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialueohjelman laatiminen on käynnistetty ja sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: kysyntään, virtaukseen, tuotantorakenteeseen sekä työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen.

Tilinpäätösennuste

Kesäkuun toteutuman perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on 55,0 Me alijäämäinen. Talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on n. 65,7 Me. Valtionrahoitus on VM:n laskelmien mukaan n. 30 Me talousarviossa arvioitua suurempi. Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate kuitenkin toteutuu arviota heikompana, joten talousarviossa arvioitu alijäämä ei pienene yhtä paljon kuin rahoitus kasvaa. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta loppuvuodesta 2023.

Oman palvelutuotannon toimintakatteen ylitys on n. 7,8 Me ja erikoissairaanhoidon n. 9,1 Me. Pelastustoimen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstökuluissa onkin pieni ylitysuhka.

Oman palvelutuotannon ylityksestä n. 2,2 Me kohdentuu hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen. Ylitystä on mm. työterveyshuollon kustannuksissa, Sarastialta ostettavissa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluissa sekä turvallisuuspalveluissa. Epävarmuustekijänä on palkkaharmonisointimäärärahojen riittävyys. Harmonisointiin on varattu yhteensä n. 12 Me ja ennusteessa sen on arvioitu riittävän.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella tomintakatteen arvioidaan ylittyvän n. 2,3 Me:lla. Ylityksestä n. 0,5 Me aiheutuu koronanäytteenotoista, joihin ei ole talousarviossa varauduttu. Kuntoutuskeskuksen tuotot alittuvat n. 0,5 Me, koska asiakasmaksukorotusta ei voida toteuttaa ja siten tulot on arvioitu liian suuriksi. Kuntoutuspalvelujen arviointi- ja kotikuntoutustoimintaan on palkattu lisähenkilöstöä sairaalahoidossa olevien kotiutuksen nopeuttamiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen, joten henkilöstökulut ylittynevät n. 0,8 Me.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella toimintakatteen ylitysuhka on n. 3,4 Me. Pääasiallinen kuluylitys johtuu lastensuojelusta (2,1 Me). Lastensuojelussa ylitystä aiheuttaa erityisesti ympärivuorokautinen hoito. Talousarvioon sisällytettyä tuottavuustavoitetta ei ole vielä kokonaisuudessaan saavutettu toimenpiteiden viivästymisen vuoksi. Haasteena on henkilöstövaje, jota on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Henkilöstövuokrausta on kuitenkin pystytty vähentämään koko ajan. Merkittävänä riskinä pidetään mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen palvelutarpeen kasvua.

HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat yhteensä n. 272 Me. Ylitysuhka, 9,1 Me, kohdistuu sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS-yhtymä korotti siirtoviivepäivähintaa/hoitopäivä 630 eurosta 1250 euroon. Siirtoviivepäivien määrä on kasvanut 61,5 % (1-7 kk) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Siirtoviivepäivistä on kirjattu tammi-heinäkuussa yhteensä 1,3 Me:n kustannukset.