Perustelut
Sote-uudistuksen rahoitusmalli ja sen vaikutukset Valtion rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen on yleiskatteellista. Siitä rahoitetaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä HUS:n järjestämisvastuulla olevat ja järjestämissopimuksen perusteella tuottamat palvelut. Yleiskatteellinen rahoitus koostuu laskennallisesta rahoituksesta sekä siirtymätasauksesta.
Valtion yleiskatteellinen rahoituksen pohja hyvinvointialueille määräytyy lopullisesti vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Valtion rahoitus vuodelle 2023 määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvon suhteellisena osuutena valtakunnallisesta vuoden 2022 talousarviotiedoista. Mahdollinen talousarviotietojen 2022 ja tilinpäätöksen 2022 välinen ero huomioidaan kertakorvauksena hyvinvointialueiden rahoituksessa vuonna 2024.
Valtion yleiskatteellinen rahoituksen pohjaa korotetaan vuosittain kustannustason nousulla ja arvioidulla palvelutarpeen kasvulla. Kustannustason nousua ilmentää hyvinvointialueiden kustannustason indeksi. Hyvinvointialueindeksi koostuu ansiotasoindeksistä (painoarvo 60 %), kuluttajahintaindeksistä (painoarvo 30 %) sekä hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksusta (painoarvo 10 %). Kustannustasossa huomioidaan myös mahdolliset tehtävämuutokset. Palvelutarpeen muutoksen arviointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kehittämän ja ylläpitämän analyysimallin (some-malli) kasvuennusteeseen. Palvelutarpeen muutokseen tehdään määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus vuosille 2023−2029, jolla on tarkoitus kattaa alueille aiheutuvia muutoskustannuksia. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 prosenttia.
Tuorein arvio hyvinvointialueiden kustannustason indeksistä vuodelle 2023 on 2,48 % ja palvelutarpeen muutoksesta 1,04 %. Palvelutarpeen muutokseen tulee 0,2 prosenttiyksikön korotus, joten vuoden 2023 laskennassa huomioitava palvelutarpeen muutos on 1,24 %. Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu suhteessa siirtyviin kustannuksiin on 5,14 %, josta edellä mainitut kustannustason ja palvelutarpeen muutos kattavat 3,72 %. Muu rahoituksen kasvu johtuu hyvinvointialueiden tehtävämuutoksista, joihin varattu rahoitusta julkisen talouden suunnitelman mukaisesti.
Viimeisimmät valtion hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat on julkaistu toukokuussa 2022 ja niiden mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saama kokonaisrahoitus sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin olisi 740,8 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Laskelmat perustuvat vuoden 2021 tilinpäätöksen ennakkotietoihin sekä vuoden 2022 talousarviotietoihin. Laskelmat tarkentuvat kesällä 2022 kun saadaan kuntien lopulliset tilinpäätöstiedot. Lisäksi laskelmia tarkennetaan vielä syyskuussa 2022 valtion kehysriihen jälkeen. Rahoituslaskelmien keskeneräisyydestä johtuen HUS kehyksen laskentaan liittyy epävarmuuksia ja HUS lopullinen rahoitus määräytyy, kun on olemassa lopullinen käsitys valtion kokonaisrahoituksesta syksyllä 2022. Valtion lopullisen rahoituksen selviämisen myötä kehyksessä esitettyä tuottavuustavoitetta voidaan joko nostaa tai laskea.
Julkisen talouden suunnitelmassa 2022−2025 hyvinvointialueiden tehtävämuutoksina on rahoituksessa huomioitu koti- ja omaishoidon kehittäminen, vammaispalvelujen kokonaisuudistus, kansallinen mielenterveysstrategia, muut uudistukset esimerkiksi vanhuspalvelulain mukainen 0,7 henkilöstömitoitus, perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennus, lastensuojelun henkilöstömitoituksen vahvistaminen, julkisten palvelujen kysynnän kasvu yksityislääkärien Kela-korvauksen leikkauksien johdosta sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitukseen on tehty vähennyksiä (kansallisella tasolla 40 miljoonaa euroa) perustuen digitalisaatioon, ostopalveluihin ja kilpailuttamiseen. Esitettyjen arvioiden mukaan valtion rahoituksella ei tulla täysimääräisesti kattamaan niistä aiheutuvia kustannuksia. Rahoituksen lisäykset eivät kohdistu erikoissairaanhoitoon, joten valtion yleiskatteellisessa rahoituksessa 2023 ei ole osoitettu määrärahoja erikoissairaanhoidon tehtävämuutoksiin.
Talousarviokehyksen laskennan perusteet
HUS-yhtymän perussopimuksessa on määrätty, että yhtymän taloussuunnittelu perustuu talousarviokehykseen, josta päättää HUS-yhtymän yhtymäkokous. Ensimmäinen yhtymäkokous on suunniteltu pidettäväksi 7.7.2022. Yhtymäkokouksessa tulee päättää vuoden 2023 talousarvion kehyksestä. Kehys lasketaan jäsenmaksuosuuksien, kapitaatioperusteisten erien ja terveyskeskuspäivystyksestä maksettavan korvauksen perusteella. HUSin ja jäsenten yhteisessä kehysvalmistelussa on keskusteltu jäsenmaksuosuuksien laskennan pohjaksi asettavasta luvusta. Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksien toteumassa johtuen koronapandemiasta. Valtion rahoitus vuodelle 2023 määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvon suhteellisena osuutena valtakunnallisesta vuoden 2022 talousarviotiedoista. Perustuen valtion rahoituksen laskentaperiaatteisiin, laskennan pohjalukuna on perusteltua käyttää valtion rahoituspohjaan tilastoitua lukua. HUS yhtymätasolla ennustetaan noin 77,7 miljoonan euron alijäämää, jonka kattamisesta Keski-Uudenmaan osuus olisi laskennallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymien alijäämät tulee lainsäädännön mukaan kattaa vuoden 2022 tilinpäätöksissä.
Hyvinvointialueiden yhteisen näkemyksen mukaan HUS-yhtymän talousarviokehys tulee valmistella seuraavien laskentaperusteiden mukaisesti:
- laskennan lähtölukuna toimii valtionrahoituksen pohjana olevat HUS:n tilastoidut kustannukset (keskiarvo TP2021 ja TA2022)
- jäsenmaksuosuuksien määrittämisessä käytettävä kustannustason muutos lasketaan hyvinvointialueiden kustannustason indeksiin perustuen tiliryhmittäin
- kustannustason muutos sisältää myös poistot ja nettorahoituskulujen kasvun
- jäsenmaksuosuuksien määrittämisessä käytettävä palvelutarpeen muutos lasketaan ikäryhmittäiseen väestökasvuun perustuen
- kapitaatioperusteiset erät (ensihoito, myrkytystietokeskus, lääkärihelikopteritoiminta, hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetus) sekä terveyskeskuspäivystys lasketaan arvioituun palvelunkäyttöön perustuen
- HUS-yhtymälle asetettava tuottavuustavoite 1 % koskee yhtymän toimintakuluja kokonaisuudessaan (jäsenmaksuosuuksilla, kapitaatioperusteisilla erillä sekä terveyskeskuspäivystyksen korvauksilla rahoitettava toiminta)
Edellä mainituilla periaatteilla laskettuna koko Husin vuoden 2023 kehykseksi muodostuu 2 092,4 miljoonaa euroa. Keski-Uudenmaan HUS-yhtymän kehykseksi muodostuu 270,7 miljoonaa euroa, josta kohdentuu n. 6,3 Me perusterveydenhuollon päivystykseen. Kehys merkitsee 3,6 prosentin kasvua Keski-Uudenmaan vuoden 2022 HUS talousarviolukuun.
Ehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Laitinen-Parkkonen, va. hyvinvointialuejohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Aluehallitus päättää todeta kantanaan, että HUS -yhtymän talousarviokehys tulee valmistella edellä mainittujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Koska Uudenmaan hyvinvointialueille tuleva valtion kokonaisrahoitus voi syksyn kuluessa vielä muuttua, tarkistetaan talousarviokehystä talousarvioprosessin etenemisen yhteydessä tarvittaessa uudelleen.
Käsittely:
Annika Kokko ja Virpi Räty poistuivat kokoustilasta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallintoL 5 luku 28 § 7 kohta "yleislausekejäävi).
Olli Savela ehdotti seuraavaa muutosta päätösehdotukseen:
Ensimmäinen lause muutetaan seuraavaan muotoon:
”HUS -yhtymän talousarviokehys tulee valmistella edellä mainittujen laskentaperiaatteiden mukaisesti siten, että kehykseen lisätään 20 miljoonaa euroa luopumalla HUS:lle asetetusta yhden prosentin tuottavuustavoitteesta, koska se on epärealistinen ja ylhäältä määrättynä se johtaa palvelujen supistuksiin ja heikentymiseen.”
Puheenjohtaja totesi, että Savelan muutosehdotus raukesi kannattamattomana.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.