Valmistelija
Sirkku Pekkarinen-Keto, palvelujohtaja, sirkku.pekkarinen-keto@keusote.fi
Perustelut
Aluevaltuutetut Rea Taupila ja Mila Lehtonen tekivät valtuustoaloitteen 7.3.2024 Riittävien resurssien varmistaminen ja valtioneuvoston (2012) suositusten toimeenpano Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelussa.
Vastauksena valtuustoaloitteeseen toteamme seuraavaa:
Aluevaltuutetut Taupila ja Lehtonen tarkoittanevat valtioneuvoston (2012) suosituksella Lastensuojelun laatusuositusta, joka ilmestyi vuonna 2014 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Lastensuojelun suositusta päivitettiin vuonna 2019 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8). Lapsi on suosituksen keskiössä. Suositukseen on kuvattu kaikki laatusuosituksen tavoitteet läpäisevää viisi eettistä periaatetta:
- asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
- lapsen etu
- vuorovaikutus
- ammattihenkilöstön työn laatu
- vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri
Suosituksia laadittiin 27 ja ne jakautuvat neljään sisällölliseen alueeseen
- osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita kehitettäessä
- lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö
- osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki
- moniulotteinen arviointi
Lastensuojelun laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8) on tämän valtuustoaloitevastauksen liitteenä oheismateriaalina. Keskitymme tässä vastauksessa kuvaamaan osittain valtakunnallista tilannetta, mutta etupäässä Keusoten lastensuojelun tilannetta riittävien resurssien ja suositusten toimeenpanon näkökulmasta.
Lapset tarvitsevat parempaa suojelua Suomessa
Kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia tulee suojella yhteiskunnan toimesta. Sote-palveluiden on annettu hiljalleen rapistua 1990-luvulta alkaen. Investoinnit ehkäisevään työhön ovat vähentyneet. Lasten osuus väestöstä on pienentynyt ja valtion huomio on siirtynyt entistä enemmän ikääntyvään väestöön.
Kun yhteiskunta muuttui, lastensuojelun kuormitus lisääntyi. Eriarvoisuus lisääntyi ja perheiden ongelmat kasaantuivat. Tämä kehityskulku ei ole näkynyt työn resurssoinnissa. Kun resurssit ovat supistuneet palvelujärjestelmän kaikilla sektoreilla, muut ovat siirtäneet ongelmiaan lastensuojelulle, jolla on lakisääteinen velvoite toimia. Lastensuojelu on mennyt ns. ”tukkoon” ja yksittäisiin tapauksiin ei ole pystytty keskittymään riittävästi. Tämä on lisännyt huostaanottojen määrää, kun ehkäiseviin avohuollon palveluihin ei ole resursoitu riittävästi eikä varhaisen tuen palveluihin ole riittänyt aikaa.
Sosiaalipalvelut ovat jo pitkään olleet kriisissä: sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja lähes 1/3 viroissa toimivista ei täytä muodollista kelpoisuusehtoa. 20 % viroista on täyttämättä. Osan päätöksistä voi tehdä vain kelpoisuusehdon täyttävä, laillistettu sosiaalityöntekijä, jolloin heille kasaantuu merkittävä määrä työtä ja vastuuta. Tilapäisesti toimivien sosiaalityön opiskelijoiden ohjaaminen, tukeminen ja valvominen kuormittaa esihenkilötyötä.
Kankeat tietojärjestelmät ja avustavan henkilöstön karsiminen aiheuttaa sen, että sosiaalityöntekijän ajasta menee merkittävä osa muuhun kuin kohtaavaan asiakastyöhön. Työ on henkisesti rankkaa, osa uupuu ja vaihtaa alaa. Oikeuslaitos ja muu yhteiskunta korostaa vanhempien oikeuksia, jonka johdosta lastensuojelu toimii usein joko liian aikaisin tai liian myöhään. Kriisiä ei ole yritetty riittävästi ratkaista. Painoarvo keskusteluissa on usein terveydenhuollossa ja on vaarana, että erikoissairaanhoito syö sosiaalipuolen rahat.
Lapsiperheiden asiakasohjaus Keusotessa
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuodesta 2022 vuoteen 2023 1273 kpl eli noin 14 %. Vuonna 2023 lastensuojeluilmoituksia oli yhteensä 9787 kpl. Palvelutarpeen arviointien määrä on kasvanut vuodesta 2022 vuoteen 2023 266 kpl eli 17 %. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen 60 %:lla asiakkuus päättyy tai jatkuu muualla kuin perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa.
Vuoden 2023 aikana lapsiperheiden asiakasohjaus sai hoidettavaksi 4032 asiakastilannetta ilmoituksen tai yhteydenoton perusteella. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4 %. Näistä kaikista lapsiperheiden asiakasohjauksen hoitamista asiakastapauksista (4032 kpl)
- lastensuojelun avohuoltoon (lasu) siirrettiin 4,2 %
- perhesosiaalityöhön (peso) siirrettiin 13,5 %
- muualle kuin pesoon tai lasuun ohjautui 82,3 %
Palvelutarpeen arviointi (PTA)-asiakkailla on seuraaviin ilmiöihin liittyviä palvelujen tarpeita: koulunkäynnin haasteet, vanhemman päihteiden käyttö, lasten tai nuoren häiriökäyttäytyminen, muu vanhemmuuteen ja vanhempien jaksamiseen liittyvä huoli tai lähisuhde- tai perheväkivalta. 64 %:lla asiakkaista tai perheistä kyseessä oli ensimmäinen palvelutarpeen arviointi. Lapsen tai nuoren ikä oli useimmiten 13–15 vuotta, toiseksi suurimpana asiakasryhmänä oli 7–10-vuotiaat ja kolmanneksi suurin ryhmä oli 11–12-vuotiaat. Lastensuojeluun tehtiin 172 ohjausta, joista kaikki tehtiin avohuoltoon. Lastensuojelun palveluihin ohjattiin kaikkiaan 10 % PTA-asiakkaista.
Perhesosiaalityön asiakkaat Keusotessa
Lastensuojeluilmoituksia perhesosiaalityön asiakkaista tehtiin vuonna 2023 yhteensä 959 kpl. Perhesosiaalityöstä lastensuojeluun siirrettiin vuonna 2023 yhteensä 204 asiakasta, joista 57 siirrettiin 6 kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta. 12 % perhesosiaalityön asiakkaista on siirtynyt lastensuojeluun.
Perhesosiaalityössä perhettä autetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. Tavoitteena on tukea perhettä omien voimavarojen löytämisessä. Asiakkuus ja palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja haluun ottaa tukea vastaan. Asiakkuuksista 76 % on erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Perhesosiaalityön asiakkaina on mm. nuoria, jotka oireilevat rikoksilla, nepsy-haasteisia (neuropsykiatrinen oireyhtymä) lapsia ja nuoria, joilla on vapaa-ajalla ja koulunkäynnissä haasteita, vanhemmuuden kasvatushaasteita ja uupumusta pienten lasten kanssa sekä vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä haasteita.
Lastensuojelun tilanne Keusotessa
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on laskenut vuosina 2019–2023. Ainoastaan Tuusulassa asiakasmäärä kasvoi vuodesta 2022 vuoteen 2023. Lastensuojelun avohuollossa oli vuonna 2023 yhteensä 967 asiakaslasta. Lastensuojeluun tullaan muiden palveluiden kautta. Uusia asiakkaita tuli lastensuojeluun vuonna 2023 palvelutarpeen arvioinnista 172 lasta (10 % PTA-asiakkaista), perhesosiaalityöstä 204 lasta, lisäksi muilta hyvinvointialueilta muutti n. 100 lasta Keusoten alueelle, joilla oli lastensuojelun asiakkuus jo valmiina.
Sijaishuollon (huostaanotettuna) asiakkaana on v. 2023 ollut 332 lasta. Huostaanottojen määrä on kasvanut vuodesta 2022 vuoteen 2023. Vuonna 2023 uusia huostaanottoja tehtiin 92, kun vuonna 2022 niitä oli 55. Kasvu oli peräti 60 %. Eniten lapsia otettiin huostaan Järvenpäässä ja Tuusulassa. Huostassa olevia lapsia on asiakkaana myös avohuollon tiimeissä, sillä rekrytointivajeen vuoksi sijaishuollon tiimit ovat olleet täynnä.
Lastensuojelun asiakkaiden tilanteet ovat vaikeutuneet. Laitoshoidon tarve on kasvanut myös pienimmillä lapsilla. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista on laskenut vuoden 2022 56 %:sta vuoden 2023 38 %:iin. Lastensuojelun asiakastilanteet ovat monisyisiä: väkivalta ja perushuolenpidon puutteet, isot perheet, joissa ongelmat kasautuneet, riitaisat erot ja uusperhetilanteet ja vanhempien ja lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat.
Vuoden 2024 alusta lukien lastensuojelun sosiaalityössä on ollut sitova asiakasmitoitus 30 lasta / sosiaalityöntekijä. 28.3.2024 mitoituksesta puuttui 4 sosiaalityöntekijää. Kaikkiaan Keusoten lastensuojelussa toimii 43 sosiaalityöntekijää. Mikäli kaikki sosiaalityöntekijöiden virat olisivat täytettynä, lastensuojelun lakisääteinen asiakasmitoitus täyttyisi.
Lastensuojelun asiakkuuteen siirtymisessä oli viiveitä rekrytointivajeen vuoksi ja siitä tehtiin epäkohtailmoitus Aluehallintovirastoon. 2.4.2024 tilanteen mukaan rekrytointitilanne on kohentumassa, mikäli virkoja hakeneet sosiaalityöntekijät vastaanottavat talousarviossa 2024 perustetut uudet virat (2). Tulossa on kuitenkin ”luonnollista poistumaa” mm. perhevapaan ja eläköitymisen vuoksi. Keusotessa on maksettu lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sitouttamislisää ja se on omalta osaltaan sitouttanut virassa toimivia sosiaalityöntekijöitä, mutta ei ole helpottanut rekrytointia, koska myös muilla hyvinvointialueilla on käytössä sitouttamislisä. Pula sosiaalityöntekijöistä on kuitenkin kansallinen ja parhaillaan keskustellaan yliopistojen kanssa sosiaalityöntekijöiden koulutuksen työelämälähtöisestä kehittämisestä siten, että valmistuvat sosiaalityöntekijät hakeutuisivat hyvinvointialueiden virkoihin. Myös hyvinvointialueilla tarvitaan työolojen kehittämistä, jotta pitovoima sosiaalityössä lisääntyisi. Työtä voisi kehittää esim. urapolkumallilla (perehtyminen, mentorointi, erikoistuminen).
Lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän virkavastuu on laaja. Esimerkkinä siitä on lastensuojelulain 59 kohtaa, jossa mainitaan sosiaalityöntekijä ja niistä 33:ssa tuodaan esille virkavelvollisuuksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen virkavelvollisuuden rikkomisesta (tapaukset Joensuussa sekä Helsingissä Vilja Eerika), vaikka kyseessä olisi työolot. Tämä työoloihin tai asiakasmäärään liittyvä tilanne yhdistyneenä sosiaalityöntekijän työssä esiintyvään vastuuseen lisää työn kuormitusta.
Lastensuojelun sosiaalityön tukirakenteet ovat olennaisen tärkeät. Keusotessa niitä ovat seuraavat: systeeminen asiakastyö, lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, lakikonsultaatiot, verkkopohjainen lastensuojelulakikoulutusohjelma, lastensuojelun perehdytysmalli, mentorointimalli on kehitteillä, lastensuojelun esihenkilöt, joilla pienet tiimit ja esihenkilön tuki asiakastyölle. Lisäksi Keusotessa on omia tukipalveluita kuten tehostettu perhetyö, avoperhekuntoutus, perhehoito ja lastensuojeluyksiköt. Tiimityön kehittäminen on tärkeää ja sosiaalityöntekijöillä on työparina sosiaaliohjaajia sekä hallinnollisessa työssä tukena asiakassihteerit. Työelämän laadun kehittymistä mittaavassa tutkimuksessa lastensuojelun tulosalue sai korkeimman pistemäärän (69) verrattuna kaikkiin Keusoten työyksiköihin kevään 2024 mittauksessa. Tämä on ollut suuntaus jo aiemmissakin mittauksissa työn raskaasta sisällöstä huolimatta.
Keusoten omissa lastensuojeluyksiköissä 16–17-vuotiaiden sijoitusten määrä on laskenut vuonna 2023. Eniten sijoituksia tuli 14–15-vuotiaiden ikäryhmässä. Kotiin palaavien määrä on noussut selkeästi vuoden 2022 tasosta (42,5 %) vuoteen 2023 (55,3 %). Arviointijaksojen pituudet ovat kasvaneet, ka 60 vrk. Käyttöaste omissa yksiköissä on kasvanut vuodesta 2022 vuoteen 2023 n. 3 %. Sijoitettujen tyttöjen määrä on kasvanut ja ohittanut ensimmäistä kertaa pojat. Ns. hatkalaisia on ollut yksiköissä vuonna 2023 yhteensä 32. Omissa lastensuojeluyksiköissä oli vuoden 2023 aikana yhteensä 13 484 yöpymisvuorokautta.
Lastensuojelun kustannukset (cpc, cost per kapita) Keusotessa olivat 1306 € suhteutettuna 0–18 v. väestöön vuonna 2023. Perhekeskuspalveluiden cpc oli 779 €, nuorisopsykiatrian 161 € ja lastenpsykiatrian 77 €. Lastensuojelun suurien kustannusten kannalta – puhumattakaan inhimillisistä syistä – painopistettä tulisi siirtää ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Lastensuojelun laitoshoidon ostoihin käytettiin vuonna 2023 Keusotessa yhteensä 23 299 183 € ja omien lastensuojeluyksiköiden toimintaan 6 175 306 €.
Loppupäätelmä
Lastensuojelutyön haasteet ovat jatkuneet pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, jonka valmistelu on suunniteltu jatkuvan seuraavalle hallituskaudelle. Eduskunnan pöydälle jäi samalla sijaishuoltoa koskeva lakipaketti osaksi olemassa olevaa lastensuojelulakia, jota oli valmisteltu pitkään yhteistyössä lastensuojelun toimijoiden kanssa.
Yhteiskunnan on järjestettävä lastensuojelulle riittävät resurssit ja toimintaedellytykset. Lastensuojelu onnistuu, kun lasten ja perheiden palvelut toimivat kokonaisuutena ja jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Lasten suojeleminen on meidän kaikkien asia.
Liitteet:
- Lastensuojelun laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8)
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.