Aluehallitus, kokous 21.6.2022

Perustelut

Hyvinvointialueen rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen, joka on yleiskatteellista. Rahoitus jaetaan kullekin hyvinvointialueelle sen asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tarvetekijöiden painoarvo rahoituksen määräytymisessä on merkittävin, yli 81 %. Asukasmäärän mukaisesti määräytyy n. 13 %, minkä lisäksi käytetään pienempiä määräytymistekijöitä. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi alueelliset riskitekijät.

Tilastokeskus keräsi valtiovarainministeriön toimeksiannosta erilliskyselyllä tietoa kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista tilinpäätösvuodelta 2021 ja talousarviovuodelta 2022. 

Talousarviokyselyn kustannustiedot (tilinpäätösennusteet 2021 ja talousarviot 2022) ovat olennaisia määriteltäessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvona skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan myöhemmin tilinpäätöstietoja vastaaviksi.

Vuoden 2022 talousarvioihin pohjautuvat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksista muodostavat pohjan hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon. Siirtyvät kustannukset vaikuttavat myös hyvinvointialuekohtaisiin rahoituslaskelmiin sekä kuntien rahoituslaskelmiin ja kunnilta leikattavaan tuloveroprosenttiin. 

Vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat kyselyn perusteella noin 20,7 miljardia euroa ja pelastustoimen nettokustannukset noin 500 miljoonaa euroa. Yhteensä hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ovat näin ollen noin 21,2 miljardia euroa, mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmassa vuonna 2021 tehdyssä arviossa. Aiempi arvio pohjautui kuntien vuoden 2021 talousarvio- ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietoihin. 

Muutoksilla on vaikutusta myöhemmin keväällä julkaistaviin kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Tavoitteena on julkaista ensimmäiset vuotta 2023 koskevat rahoituslaskelmat huhtikuussa. Tällöin nähdään tarkemmin, mille tasolle kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus asettuu. Tämän jälkeen rahoitusta tarkistetaan vielä kesällä 2022.

Valtiovarainministeriön 10.3. 2022 julkaisemien tietojen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta koskevat siirtyvät kustannukset ovat sote-palvelujen vuoden 2021 tilinpäätöstietojen osalta 666,1 Me euroa ja pelastustoimen osalta 15,5 Me euroa. Vuoden 2022 talousarvioluvut ovat sote-palvelujen osata 677,2 Me ja pelastustoimen osalta 15,4 Me. Näiden perusteella ei voi vielä päätellä lopullisen rahoituksen tasoa, sillä kansallinen ”nollasummapeli” voi muuttaa Keski-Uudenmaankin rahoitusta.

Vertailun vuoksi kuitenkin kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022 ovat n. 655 Me.

Investointisuunnitelma ja lainanottovaltuus

Hyvinvointialueuudistus tuo uutta sääntelyä investointien toteutukseen. Hyvinvointialueiden on hyväksytettävä investointisuunnitelma ministeriöissä ja investointeihin käytettävissä oleva lainamäärä on rajattu lainanottovaltuudella, joka määritellään laskennallisesi lainanhoitokykyyn perustuen. Investointeihin luetaan myös pitkäaikaiset sopimukset kirjanpidollisen käsitteen lisäksi. Ensimmäinen investointisuunnitelma on esitettävä VM:lle, STM:lle (sote) ja sisäministeriölle (pela) 1.10.2022 mennessä. Valtiovarainministeriö käy kunkin hyvinvointialueen kanssa kevään aikana läpi lainanottovaltuuden määräytymiseen ja investointisuunnitelmaan liittyvät asiat.

Talousarvion 2023 laadinnan lähtökohdat

Hyvinvointialueen talousarvion kehys on tarkoitus käsitellä aluehallituksessa 21.6. Kehykseen liittyviä epävarmuustekijöitä valtion lopullisen rahoitustason lisäksi ovat mm. virka- ja työehtosopimusten avoin sopimustilanne ja henkilöstön saatavuusongelmat, koronan kehittyminen ja siihen liittyvä hoito- ja palveluvelka sekä yleinen hintojen nousu maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen. Lisäksi talousarviossa tulee huomioida Keusoten tuottavuusohjelman jatkon, talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelmaan liittyvät tavoitteet.

Liitteenä on alustavaa kehyksen tarkastelua, jonka pohjana on käytetty kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätösennustetta, jossa on huomioitu 20 Me ylitysuhka. Lisäksi on huomioitu seuraavia muutostekijöitä:

• Palkkojen sopimuskorotuksiin varaus + 2 %
• Asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotus + 2 %
• Tietohallintokustannusten nousu yhteensä 7,3 Me, sisältäen Etevan ICT-kokonaisuuden siirtymisen hyvinvointialueelle 1,2 Me. Muita merkittäviä kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat päällekkäiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät 2,8 Me sekä Apotin lisäkustannukset 1,4 Me (poistot). Lisäksi esim. henkilöstön lisääntyminen edellyttää uusien lisenssien ja työasemien uudistamista. 
• Talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman tavoite 7,9 Me (kuluja vähentävä)
• Suunnitelman mukaisia poistoja arvioitu 1 Me enemmän kuin ennen
• Husin korotus + 2 %, jonka vaikutus erikoissairaanhoitoon on 5,1 Me
• Etevan siirtymisen vaikutus 16 Me + 2 % (vähennetty vastaavasti omasta toiminnasta 15 Me)
• Ridasjärven siirtymisen vaikutus 3 Me + 2 %
• Oppilashuollon vaikutus 5,5 Me + 2 %
• Pelastustoimen vaikutus 15,4 Me + 2 %

Alustavan ennusteen mukaan vuoden 2022 tilinpäätös toteutuisi 700,7 Me:n tasolla (mukana myös Eteva, Ridasjärvi, oppilashuolto ja pela) ja vuoden 2023 alustava kehys on 713,6 Me. Kehys sisältää kuitenkin vielä monia epävarmuustekijöitä ja palvelualueiden muutostekijät puuttuvat. Talousarvioprosessin mukaan palvelualueiden ensimmäiset neuvottelut ovat huhtikuussa.
 

Perustelut

Hyvinvointialueiden uudet rahoituslaskelmat on julkaistu 13.4.2022. Rahoituslaskelmat perustuvat hallituksen esitykseen, jossa hyvinvointialueiden rahoituslakiin on esitetty tiettyjä muutoksia. Rahoituslaskelmien julkaisun jälkeen oli nopealla aikataululla kuulemistilaisuus 20.4. ja kirjallinen lausunnonantomahdollisuus lausuntopalvelun kautta 21.4.

Merkittävin esitetty muutos on uuden olosuhdetekijän, yliopistosairaalalisän lisäys rahoituksen määräytymistekijäksi. Vastaavasti asukaslukuun perustuvan määräytymistekijän painoarvoa vähennettäisiin. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kohdalla tämä tarkoittaisi yhteensä n. 8 Me:n lisäystä vuoden 2023 aiempiin laskelmiin. Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään, että hyvinvointialueille maksettaisiin vuonna 2024 kertakorvaus, jolla korjattaisiin vuoden 2023 rahoituksen tasoa vastaamaan alueen kuntien tilinpäätöstietojen 2022 mukaisia kustannuksia. Rahoituslaskelmien muutoksia on esitelty aluehallituksen iltakoulussa 19.4.

Nyt julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saama rahoitus on yhteensä 740 445 286 euroa. Vuoden 2023 rahoituslaskelmia tullaan päivittämään vielä kesällä sen jälkeen kun lopulliset kuntien ja kuntayhtyminen tilinpäätösluvut 2021 ovat tiedossa.

Talousarvioprosessi etenee palvelualueiden ja Etevan neuvotteluilla viikolla 17, jossa käydään läpi muutostarpeet. Lisäksi pelastuslaitoksen kanssa valmistellaan talousarvioesitys yhdessä. Rahoitus- ja talousjaosto käsittelee ensimmäisen neuvottelukierroksen tulosta 4.5. ja aluehallitus seminaarissaan 12.-13.5.  Toukokuussa käydään palvelualueittain toiset neuvottelut, joiden perusteella valmistellaan vuoden 2023 kehys päätöksentekoa varten. Valtuusto käsittelee talousarvion laadintatilannetta seminaarissaan 2.-3.6. Talousarvion kehys ja alustava investointisuunnitelma on 6.6. rahoitus- ja talousjaostossa ja hallitus antaa kehyksen valmistelun pohjaksi kokouksessaan 21.6.

Rahoitus- ja talousjaosto on käsitellyt alustavaa kehystä, jossa muutostekijät ovat hyvin maltilliset (mm. esh:n kasvu, palkkaratkaisut) ja joista puuttui palvelualueiden esittämät muutostekijät. Lisäksi rahoitus- ja talousjaostossa esillä ollut vuoden 2022 tilinpäätösennuste saattaa olla optimistinen. Näin ollen nyt esitetty rahoitustaso n. 740,4 Me edellyttää edelleen talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Riskitekijänä on myös kesällä päivitettävien rahoituslaskelmien mahdolliset muutokset.

Perustelut

Talousarvion valmistelua on jatkettu ja tämän hetkisen tilanteen mukaan palvelualueiden muutostekijäesitykset eivät tule mahtumaan nyt tiedossa olevaan valtion rahoitukseen.  Palvelualueilta on edellytetty karsintaa toisiin neuvotteluihin, jotka pidetään toukokuun aikana.  Pohjana olevan kehyksen tilannetta heikentää vastavalmistunut tilinpäätösennuste, joka ylittää vuoden 2022 talousarvion 33 Me:lla. Ennuste sisältää kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä mm. koronan ja tulevien palkkaratkaisujen suhteen.  Lisäksi  luottamuselinhallinnon osuus kustannuksista kasvaa n. 0,8 Me nykytasosta. 

Valmistelun edessä on tunnistettu seuraavia riskitekijöitä

• pieni varaus palkkojen sopimuskorotuksiin (2 %).
• pieni varaus asumispalvelujen ostojen hintojen korotuksiin (2 %), sopimuksissa hintojen korotukset sidottu yleisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hintaindeksiin. Mikäli hinnat nousisivat esim. 5 %, merkitsisi se noin 4 Me:n kasvua.
• ei varausta vuokrakustannusten nousuun (esim. 2 % vuokrien korotus tarkoittaisi 0,6 Me). Toisaalta joistain tiloista voidaan mahdollisesti vielä luopua.
• palkkaharmonisointi ei sisälly vielä muutostekijöihin. Hyvinvointialueelle siirtyvien uusien toimintojen (mm. oppilashuolto ja Etevan toiminnot) palkkojen harmonisointitarve voi nostaa henkilöstömenoja.
• Etevalta mahdollisesti tuleva ylisuuri hallinto, siltä osin kuin henkilöstö ei sijoitu muille hyvinvointialueille, sijoittuvat he Keski-Uudellemaalle. 
• laskelmat sisältävät talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman 8 Me, jonka toteutuminen on välttämätöntä
• erikoissairaanhoidon kasvu: mikäli kasvu on esim. 4 %, merkitsisi se noin 10 Me:n kasvua 
• kesäkuussa tulevat uudet VM:n laskelmat, joissa rahoitukseen voi tulla vielä muutoksia. 

Talousarvion valmistelutilannetta esitellään tarkemmin kokouksessa.

Perustelut

Kehyksen valmistelua on jatkettu ja aluehallitus päättää kehyksestä kokouksessaan 21.6.2022. Kehyksen valmistelua jatketaan johtoryhmän kehittämispäivässä 15.6.2022, joten rahoitus- ja talousjaoston käsittelyyn ei tuoda vielä lopullista va. hyvinvointialuejohtajan talousarviokehysesitystä.

Kehyksen pohjana on maaliskuun 2022 tilinpäätösennuste (ylitysuhka n. 33 Me vuoden 2022 talousarvioon verrattuna). Palkkojen sopimuskorotuksiin on varauduttu 3 %:n korotuksella ja asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotuksiin 5 %:lla. Kehykseen on sisällytetty n. 7,3 Me muutostekijöitä mm. uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannusten kattamiseksi. Kehyksessä on myös huomioitu talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman vuodelle 2023 kohdentuvat säästötavoitteet (lähes 8 Me). Poistojen on tässä vaiheessa arvioitu kasvavan n. 1 Me:lla. 

Talousarvioon on sisällytettävä mm. lainsäädännön muutoksista aiheutuvat uudet kustannukset, mutta kehyksen niukkuuden vuoksi näihin on löydettävä kate talousarvion sisältä. Palvelualueita on pyydetty listaamaan nämä välttämättömät muutokset ja suunnitelma niiden kattamiseksi. Lisäksi palvelualueita on pyydetty listaamaan millaisia riskejä valmistelutilanteen mukainen kehys sisältää. Näitä käsitellään johtoryhmän kehittämispäivässä 15.6. ja nämä tuodaan tiedoksi aluehallitukselle kehyspäätöksen käsittelyn yhteydessä 21.6.

Yleisenä riskinä tunnistetaan mm. koronapandemia, palkkaharmonisointi, lisätehtävien ja lakisääteisten hoitajamitoituksen huomiointi valtion rahoituksessa sekä yleisen maailman poliittisen tilanteen epävarmuus.

Valtion rahoitus on viimeisimpien laskelmien mukaan 740.755.295 euroa. Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että uudet laskelmat tehdään kesällä, mutta tarkempaa ajankohtaa ei ole ilmoitettu. Kehystä on nyt valmisteltu siten, että lopputuloksena tilikauden tulos on nolla.

Valmistelutilannetta esitellään tarkemmin kokouksessa.

Perustelut

Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriön hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettava pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella. Investointisuunnitelma on hyväksyttävä, jos hylkäämisen kriteerit eivät täyty.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Myös muita kokonaisuuksia koskevista investoinneista tulisi esittää tiedot. Näitä olisivat etenkin tiedot laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevista investoinneista. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa, eli lainanottovaltuuden perusteella otettavaksi suunnitellun lainarahoituksen sekä mahdollisen muun rahoituksen tulee kattaa suunnitelman sisältävät menot.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 määritellään hyvinvointialueille siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen ja vuoden 2022 talousarvion tietojen perusteella. Vuoden 2023 lainanottovaltuus on laskettu keskimääräisen vuosikateprosentin perusteella. Toteutuva vuosikate voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä, minkä vuoksi myöhempien vuosien lainanottovaltuus voi poiketa olennaisesti vuoden 2023 valtuudesta.

VM on alustavasti ilmoittanut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden tasoksi vuodelle 2023 noin 191 Me. Valtioneuvosto päättänee vuoden 2023 lainanottovaltuudesta kesäkuussa.

Vuosien 2023-2027 (pääpaino ensimmäisessä vuodessa) investointisuunnitelman valmistelu on aloitettu ja valmistelu jatkuu talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointisuunnitelma on esitettävä ministeriöille 1.10.2022 mennessä. Liitteenä on investointisuunnitelman tämänhetkinen valmistelutilanne.