Valmistelija
Antti Nikkanen, tila- ja tukipalvelujohtaja, antti.nikkanen@keusote.fi
Sannamari Nousiainen, toimitilapäällikkö, sannamari.nousiainen@keusote.fi
Perustelut
Tausta
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on muuttunut olennaisesti suhteessa 2.10.2025 aluevaltuustossa hyväksyttyyn päätökseen palvelujen verkoston kehittämisestä.
Hyvinvointialue haki 3.6.2026 alijäämän kattamiskauden jatkamista vuoteen 2029 asti. Lisäaikaa ei hakemuksen perusteella suoraan myönnetty, vaan valtiovarainministeriö käynnisti ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn 2.7.2026. Neuvottelumenettelyssä käsiteltiin alueen talouden ja toiminnan tilannetta sekä alueen laatimaa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa.
Ennakollisen talouden ohjauksen menettelyssä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle annettiin palveluverkkoa koskeva suositus:
”Alijäämän kattamisen edellyttämän mittavan henkilöstön sopeuttamistarpeen ohella hyvinvointialueella tulee tarkastella palvelujen järjestämisvastuuta ja palveluverkkoa koko hyvinvointialueen toiminnan ja rahoituksen riittävyyden näkökulmasta. Pitäytyminen lähtökohtaisesti kuntakohtaisessa ja varsin tiiviissä palveluverkossa vaikeuttaa uudistuksen mahdollistamien hyötyjen saavuttamista toiminnan kehittämisen ja henkilöstöresurssien vaikuttavan käytön näkökulmasta. Tarkastelu todennäköisesti edellyttää myös hyvinvointialueen strategian, palveluverkoston vision ja palveluverkkosuunnitelman periaatteiden ja tavoitteiden tarkistamista.”
Valtionvarainministeriön suositus on huomioitu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja sen osana palveluiden verkoston päivittämisessä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue täydentää lisäaikahakemustaan 29.10.2026 aluevaltuuston kokouksen jälkeen. Valtiovarainministeriö tekee erikseen päätöksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hakemukseen alijäämien kattamisen määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen täydennettyä hakemustaan.
Vaikutukset palveluiden verkostoon
Palveluiden verkoston valtionvarainministeriön edellyttämän tehostamisen saavuttamista on tutkittu teknisten skenaarioiden kautta. Selvityksen myötä on päädytty esittämään mallia, jossa hyvinvointialueen palveluita keskitetään viiteen keskeiseen sote-keskuskiinteistöön. Samanaikaisesti luovutaan useista pienemmistä palvelukiinteistöistä. Selvitys on tehty vuosille 2027–2031, mutta nyt tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan palveluiden verkostoon pitkäaikaisesti.
Tehostamisen myötä hyvinvointialueen nykyinen tilakanta tehostuu jopa 25 % ja kustannussäästöjä saadaan vuositasolla jopa vajaa 9 milj. euroa. Kuitenkin kun huomioidaan hyvinvointialueen lähinnä eritysryhmien palvelutarpeen kasvun myötä syntyvä tarve lisätiloille ja investoinneille, tehostamisen nettohyöty pienenee selvästi. Palveluiden verkoston osalta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma on laadittu niin, että nettokiinteistökustannukset saavat lähivuosina kasvaa vuodessa keskimäärin vain yleisen hintakehityksen tai sopimusten mukaisten hinnankorotusten verran, lähtökustannustason ollessa vuoden 2026 kustannustaso. Kustannustasotavoitteen asettamisessa on huomioitu säästöinä poistuvat kohteet ja kustannuksien nousuna palvelutarpeen kasvusta ja korvaavista kohteista syntyvät kustannukset. Tämä tavoite esitetään myös palveluiden verkoston tavoitteeksi.
Tavoitteen toteuttamiseksi hyväksytään olla olevat linjaukset.
Palveluiden verkoston keskeiset yleiset linjaukset
a) Hyvinvointialueen toimintaa keskitetään Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän sote-keskuksiin. Sote-keskuksissa tuotetaan laajasti kaikkien ikäryhmien tarvitsemia perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita.
b) Keskeiset kohteet pyritään vuokraamaan pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla tai hankkimaan hyvinvointialueen omistukseen, mikäli se on taloudellisesti perusteltavissa.
c) Hyvinvointialueen käytössä olevia palvelukiinteistöjä sopeutetaan laajuuden, lukumäärän ja kustannustason osalta niin, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukainen kustannustasotavoite saavutetaan.
d) Kiinteistökannan sopeuttamisen on tarkoitus tapahtua ei välttämättömistä kohteista luopumalla, keskeisten kiinteistöjen tilankäyttöä tehostamalla sekä toimintatapoja kehittämällä.
e) Mikäli palveluverkon kehittämiseksi ja tehostamiseksi esitetylle toimenpiteelle ei saada toimenpiteen edellyttämää lainanottovaltuutta, palveluverkko tuodaan tämän toimenpiteen osalta uudelleen valtuuston päätettäväksi.
f) Toteutettavien muutosten jälkeen lähipalveluina tai liikkuvina palveluina tuotettavien neuvolapalveluiden edellyttämistä toimitiloista neuvotellaan kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa. Lähipalveluilla tarkoitetaan asukkaille arjessa helposti saavutettavia palveluita, jotka sijoittuvat lähelle heidän asuin- tai toimintaympäristöään. Palvelut voivat olla fyysisiä toimipisteitä, liikkuvia palveluita tai digitaalisia palveluita.
g) Päätökset yksittäisten kiinteistöjen toiminnan kehittämisestä tai siirtämisestä, vuokrasopimuksen päättämisestä tai muuttamisesta tehdään seuraavassa vaiheessa hallintosäännön päätösvaltarajojen mukaisesti.
h) Sairaalapalvelujen rakenteellisen muutospäätöksen mukaisesti akuuttiosastopalvelut keskitetään kahteen sote-keskukseen. Akuuttiosastoilla toteutetaan lääkinnällinen osastokuntoutus, jolloin osastokuntoutukselle ei ole tarvetta varata erillisiä tilaratkaisuja. Kiljavan sairaala Oy:n tiloista luovutaan viimeistään vuokrasopimuskauden päättyessä.
Palveluiden verkoston keskeiset yksilöidyt linjaukset
i) Tuusulan uusi sote-keskus -hanke saatetaan loppuun hankesuunnitelman mukaisesti. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Etelä-Tuusulan sote-keskuksesta, Jokelan ja Kellokosken sote-yksiköistä sekä useista Tuusulan pienistä palvelukiinteistöistä.
j) Nurmijärven uuden sote-keskuksen hankesuunnittelu käynnistetään. Uuteen sote-keskukseen on tarkoitus keskittää Nurmijärven alueella palvelukiinteistöjen toimintaa. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Kirkonkylän sote-keskuksesta (ellei sen käyttöä ole erikseen päätetty jatkaa hankeselvityksen myötä) ja Klaukkalan sote-yksiköistä, suun terveydenhuollon erillisestä yksiköstä sekä useista Nurmijärven pienistä palvelukiinteistöistä. Hankesuunnittelua varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
k) Nurmijärven Kirkonkylän sote-keskuksen toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus pyritään neuvottelemaan määräaikaiseksi, mikäli määräaikaisen sopimuksen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Kirkonkylän sote-keskukseen keskitetään palveluita mahdollisuuksien mukaan, jolloin voidaan luopua Rajamäen sote-yksiköstä sekä pienemmistä palvelukiinteistöistä. Vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
l) Nurmijärven suun terveydenhuollon yksiköt pyritään keskittämään väliaikaisesti moduuliratkaisuun tai toisiin vuokratiloihin johtuen nykyisten tilaratkaisujen hajautuneisuudesta ja sisäilmateknisistä haasteista. Toimenpide mahdollistaa Rajamäen sote-yksiköstä luopumisen. Vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
m) Klaukkalan sote-yksikkö toimii jatkossa palvelukiinteistönä, jossa tuotetaan lähipalveluita ja muita palveluita. Kohteesta luovutaan, kun sen toiminnat voidaan sijoittaa toisiin palvelukiinteistöihin.
n) Järvenpään JUST-kiinteistö on tarkoitus hankkia hyvinvointialueen omistukseen tai vuokrata pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mikäli toimenpiteen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Toimenpiteellä tavoitellaan merkittävää kustannussäästöä. JUST:iin keskitetään palveluita mahdollisuuksien mukaan, jolloin voidaan luopua pienemmistä palvelukiinteistöistä. Hankintaa tai pitkäaikaista vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
o) Pornaisten sote-yksikkö lakkautetaan, kun tila lähipalveluille ja suunnitelma liikkuvien palveluiden tuottamiseen on olemassa.
p) Pehtoorin kiinteistö on tarkoitus hankkia hyvinvointialueen omistukseen, mikäli sopimuksen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Hankinnan edellyttämä lainanottovaltuus varmistetaan tulevissa lainanottovaltuusneuvotteluissa.
q) Poikkeuksena kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin i-p, hyvinvointialue voi toimivaltarajojen mukaisen päätöksenteon kautta luopua mistä tahansa palvelukiinteistöstä suunnitelmassa esitetystä arvioidusta ajankohdasta poiketen milloin tahansa, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua.
Liitteessä esitetyssä investointiohjelmaluonnoksessa on esitetty myös muita hankkeita kuin nyt yksilöidyt. Nämä hankkeet esitellään tarkemmin talousarviossa ja investointiohjelmassa 2027. Suunnitelmakauden loppupäähän esitetään erityisesti Hyvinkään palvelukiinteistöjä koskevia tavoitteita. Näihin toimenpiteisiin palataan myöhemmässä päätöksenteossa, kun valmistelu asioiden osalta etenee.
Palveluiden verkoston arviointia varten laaditut tekniset skenaariot ovat päätöksenteon oheismateriaaleja eivätkä ne ole julkisia.
Vaikutukset ja riskit
Kehittämistoimien teknillistaloudelliset vaikutukset ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Hyvinvointialueen tilamäärä pienenee, kiinteistökanta uusiutuu ja sopimusten maturiteetti kasvaa tai kohteita saadaan omaan omistukseen. Kiinteistökannan kustannustehokkuus kasvaa.Toimitilojen esteettömyys parantuu uusien tilojen myötä. Tehokkaamman tilankäytön myötä tosin sisäympäristöön ja toiminnallisuuteen liittyvät riskit kasvavat. Omistamisen myötä kiinteistöriski kasvaa.
Palvelutuotannon osalta palveluverkkopäätöksellä ei puututa palveluiden sisältöön, mutta palveluien fyysinen saavutettavuus heikkenee. Saavutettavuuden muutoksesta on laadittu erillinen arvio.
Henkilöstönäkökulmasta kasvavalla tilatehokkuudella ja toimipisteiden määrän vähenemisellä on todennäköisesti olennaisia vaikutuksia, jotka tulee huomioida toimeenpanossa.
Riskiarvioinnissa olennaiset riskit liittyvät toimintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Kaikkia tarvittavia tilamuutoksia tai toiminnallista kehittämistä ei välttämättä pystytä tekemään, jolloin ohjelman toimeenpano voi viivästyä. Vaihtoehtoisesti toiminnan siirtymisen jälkeen todetaan, että toteutetut tilamuutokset tai toiminnan kehittäminen ei ollut riittävää ja uudet olosuhteet eivät vastaa palveluyksiköiden tarpeita. Toinen merkittävä riski on vastapuoliriski, joka liittyy mm. kiinteistöomistajien, vuokranantajien tai lainanottovaltuuksista vastaavan valtionvarainministeriön toimintaan. Vastapuoliriskin realisoituessa ohjelman toimeenpano voi viivästyä tai peruuntua osittain tai kokoaan.
Tuleva päätöksenteko
Talousarvio 2027 ja investointiohjelma laaditaan valtionvarainministeriön tekemän lisäaikapäätöksen sekä hyvinvointialueneuvotteluiden jälkeen. Tieto ohjelman hyväksymisestä ja lainanottovaltuuksien tilanteesta on lähtökohtaisesti tämän jälkeen käytettävissä. Palveluiden verkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet tuodaan päätöksentekoon osana talousarvionpäätöstä, huomioiden valtionvarainministeriön tekemät päätökset.
Talousarvion hyväksymisen jälkeen ohjelman toimeenpano tehdään hallintosäännön päätösvaltarajojen mukaisesti.
Ehdotus
Esittelijä
Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, raija.kontio@keusote.fi
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä palveluiden verkoston kehittämisen osalta, että
- Palveluiden verkoston nettokiinteistökustannukset saavat vuosina 2027–2031 kasvaa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisesti keskimäärin vain yleisen hintakehityksen tai sopimusten mukaisten hinnankorotusten verran vuosittain, kuitenkin niin, että yksittäisenä vuotena hintakehitys voi ylittää tai alittaa tavoitetason, mikäli koko suunnitelmakauden mukainen tavoitetaso täyttyy; lisäksi aluevaltuusto hyväksyy
- Palveluiden verkoston yleiset linjaukset A-H, sekä;
- Palveluiden verkoston yksilöidyt linjaukset I-Q, sekä;
- Suunnitelman toimeenpano tehdään hallintosäännön päätösvaltarajojen mukaisesti.
Käsittely:
Muutosehdotus 1
Henriina Rantala teki Sirkka Rousun ja Arto Luukkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen (palveluverkoston kehittämisen kohta q muutetaan seuraavaan muotoon):
Hyvinvointialue voi toimivaltarajojen mukaisen päätöksenteon kautta luopua mistä tahansa palvelukiinteistöstä suunnitelmassa esitetystä arvioidusta ajankohdasta poiketen. Nykyisestä palvelupisteestä luopumista ei panna toimeen ennen kuin korvaavien palvelujen toiminnalliset ja taloudelliset toteuttamisedellytykset, tarvittavat rahoitusratkaisut sekä palvelujen jatkuvuus on varmistettu.
Muutosehdotus 2
Sirkka Rousu teki Mimmi Launialan, Arto Luukkasen ja Aila Koivusen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen palveluverkon yleisiin linjauksiin, kohtaan f:
Palveluverkon yleisiin linjauksiin, kohtaan f, lisätään uusi tekstikappale:
Hyvinvointialueella määritellään koko aluetta koskevat yhtenäiset periaatteet lähipalvelujen sisällölle, järjestämiselle ja saavutettavuudelle eri väestöryhmien erilaisten lähipalvelutarpeiden sekä toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten näkökulmasta. Kun sote-palvelupisteitä lakkautetaan, samalla esitetään, mitä lähipalveluja alueella jatkossa on sekä miten ratkaisu toteuttaa yhteisiä palvelujen saavutettavuutta koskevia periaatteita.
Muutosehdotus 3
Matti Korkiakoski teki Arto Luukkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
MUUTOSESITYS A: Aluevaltuusto päättää sote-keskusten ja sote-yksiköiden lakkauttamisesta (päätösehdotuksen kohta 4)
Esitys: Kohta 4 korvataan seuraavasti:
Suunnitelman toimeenpano tehdään hallintosäännön päätösvaltarajojen mukaisesti. Sote-keskuksen tai sote-yksikön lakkauttamisesta tai sen vastaanottopalvelujen pysyvästä siirtämisestä muualle päättää kuitenkin aluevaltuusto. Sote-keskuksilla ja sote-yksiköillä tarkoitetaan palveluverkkosuunnitelmassa nimettyjä nykyisiä sote-keskuksia ja sote-yksiköitä. Muista toimipisteistä päätetään hallintosäännön päätösvaltarajojen mukaisesti.
Päätösesityksessä kerrotaan, mitkä palvelut alueelle jäävät ja mikä on ratkaisun nettovaikutus talouteen. Toimipisteestä luovutaan, kun korvaavat palvelut ovat käytössä. Tilojen terveellisyyteen tai turvallisuuteen perustuvat kiireelliset järjestelyt voidaan tehdä viranhaltijapäätöksellä.
Muutosehdotus 4
Matti Korkiakoski teki Arto Luukkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
MUUTOSESITYS B: Palveluverkon talousvaikutukset seurataan nettona (uusi kohta 5)
Esitys: Päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 5:
Palveluverkon talousvaikutukset seurataan nettona. Talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä sekä ennen merkittäviä investointi- tai lakkautuspäätöksiä esitetään palveluverkon vuosittaiset ja kertyvät nettovaikutukset vuosille 2027–2031 eriteltyinä: tiloista luopumisen säästöt, korvaavat tilat ja investoinnit, väistötilat ja muutot sekä henkilöstö-, liikkuvien palvelujen ja kuljetusten kustannukset. Merkittävistä ratkaisuista esitetään myös vaihtoehtojen kustannukset.
Muutosehdotus 5
Jussi Salonen teki Antti Heikkilän ja Arto Luukkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen palveluverkoston keskeisiin yksilöityihin linjauksiin kohtaan i:
Muutetaan seuraava kohta:
i) Tuusulan uusi sote-keskus -hanke saatetaan loppuun hankesuunnitelman mukaisesti. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Etelä-Tuusulan sote-keskuksesta, Jokelan ja Kellokosken sote-yksiköistä sekä useista Tuusulan pienistä palvelukiinteistöistä.
seuraavaksi:
i) Tuusulan uusi sote-keskus -hanke saatetaan loppuun hankesuunnitelman mukaisesti kuitenkin siten, että Varuskunnanaukion pysäköintilaitoksesta luovutaan toistaiseksi. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Etelä-Tuusulan sote-keskuksesta, Jokelan ja Kellokosken sote-yksiköistä sekä useista Tuusulan pienistä palvelukiinteistöistä.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty useita kannatettuja muutosehdotuksia, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi todettiin äänestäminen käyttäen sähköistä kokousjärjestelmää, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä tarvittaessa.
Äänestysjärjestys
Äänestys 1
JAA = esittelijän pohjaehdotus
EI = Korkiakosken muutosehdotus A
Äänestyksen tulos: 7 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä
Äänestys 2
JAA = esittelijän pohjaehdotus
EI = Korkiakosken muutosehdotus B
Äänestyksen tulos: 8 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä
Äänestys 3
JAA = esittelijän pohjaehdotus
EI = Rousun muutosehdotus
Äänestyksen tulos: 5 JAA-ääntä, 8 EI-ääntä
Äänestys 4
JAA = esittelijän pohjaehdotus
EI = Rantalan muutosehdotus
Äänestyksen tulos: 7 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä
Äänestys 5
JAA = esittelijän pohjaehdotus
EI = Salosen muutosehdotus
Äänestyksen tulos: 9 JAA-ääntä, 4 EI-ääntä
Matti Korkiakoski, Antti Heikkilä, Arto Luukkanen ja Jussi Salonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
Arto Luukkasen eriävän mielipiteen perustelut:
Eriävät mielipiteet kirjallisesti 20.10.2026.
Muutosesitys aluehallitus 20.10.2026, § 149 Palvelujen verkoston kehittäminen. Matti Korkiakosken esitys.
Ilmoitan eriävän mielipiteeni pohjaesitykseen kirjallisesti. Kannatin Matti Korkieakosken esitystä sillä perusteella, että vaikutusarvioinnit ja tarkat luvut ovat kriittisen tärkeitä kun tehdään päätöksiä Keusotessa. On selviö, että ennen kuin toimipisteista luovutaan on tiedettävä mitä palveluja asukkaille jää, miten ne tuotetaan, mitä ratkaisu oikeasti maksaa ja kuka siitä päättää. Valitettavasti pohjaesityksessä ei todettu sitä, mitkä palvelut turvataan lähipalveluina niillä alueilla, joilta nykyinen sote-asema tai sote-yksikkö poistuu. Asukas ei tiedä, mitä hänen alueelleen jää, missä ja milloin. Kyse on perustuslain noudattamisesta ja siitä, että noudatetaan sotelakia.
Muutosesitys aluehallitus 20.10.2026, § 149 Palvelujen verkoston kehittäminen. Henriina Rantalan muutosesitys.
Ilmoitan eriävän mielipiteeni esityksen pohjaa vastaan. Peruste: totean, että Rantalan esitys oli tarjonnut paremman pohjan päätökselle.
Jussi Salosen muutosesitys aluehallitus 20.10.2026, § 149 Palvelujen verkoston kehittäminen. Hyrylan palvelukeskus ja sen pysäköintitalon rakentaminen. Peruste. Jussi Salonen osoitti loogisesti ja vastaansanomattomasti sen, että ko. pysäköintitalon rakentaminen on tässä taloudellisessa turha investointi. Sen lykkääminen on perusteltua. Etenkin kun Aavan lääkärikeskuksen tulo tähän hankkeeseen on täysin auki.
Matti Korkiakosken eriävän mielipiteen perustelut:
Eriävä mielipide, aluehallitus 20.10.2026, § 149 Palvelujen verkoston kehittäminen osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa
Matti Korkiakoski (kesk.)
Jätän eriävän mielipiteen päätökseen niiltä osin kuin aluehallitus hylkäsi alla mainitut muutosesitykset. Kannatan viiden sote-keskuksen mallia ja kiinteistökustannusten säästötavoitetta. Tavoitteeni on, että säästöt toteutuvat ja että niistä päätetään avoimesti, tietoon perustuen ja niin, että asukkaat tietävät, mistä palvelunsa jatkossa saavat. Muutosesitykset eivät olisi muuttaneet kohteita, aikataulua eikä säästötavoitetta.
1. Päätösvalta palvelupisteiden lakkauttamisesta (päätösehdotuksen kohta 4)
Aluehallituksen esityksen mukaan sote-keskuksen tai sote-yksikön voi sulkea vuokrasopimuksen irtisanomisella. Siitä päättää viranhaltija 2,5 miljoonan ja 6 miljoonan euron rajoihin asti, eikä asia tule erikseen aluevaltuuston päätettäväksi. Tämä koskee kaikkia suunnitelman lakkautuskohteita, kuten Klaukkalaa ja Pornaista. Määräaikaisista sopimuksista voidaan luopua jopa ilman päätöstä, kun sopimusta ei jatketa.
Syksyn 2026 Klaukkalan tapaus osoitti, että aluevaltuuston palveluverkkolinjaus voidaan nykyisillä päätösvaltarajoilla ohittaa. Aluevaltuusto on 25.1.2024 linjannut, että terveysasemien jatkosta päätetään valtuustossa. Esitin, että lakkauttamisesta päättää aluevaltuusto ja että pienistä toimipisteistä päätetään edelleen hallintosäännön mukaisesti. Päätökset olisi voitu tuoda koottuina talousarvion yhteydessä, joten säästöt eivät olisi hidastuneet.
2. Talousvaikutusten seuranta nettona (uusi kohta 5)
Taulukon 1 mukaan suunnitelman tilakustannusten nettomuutos vuosina 2027–2031 on noin 35 000 euroa. Luvussa eivät ole mukana muutot, väistötilat, liikkuvat palvelut, henkilöstöjärjestelyt eivätkä kuljetukset. Esitys ei edellytä nettovaikutusten esittämistä myöhemminkään.
Ilman nettolaskelmaa ei voida tietää, mitkä ratkaisut säästävät ja mitkä siirtävät kustannuksia toisaalle. Valtiovarainministeriö arvioi juuri tätä lisäaikahakemuksen yhteydessä. Nettovaikutukset olisi pitänyt esittää talousarvion yhteydessä ja ennen merkittäviä investointi- ja lakkautuspäätöksiä.
3. Korvaavat palvelut ennen luopumista (linjaus q)
Linjaus q sallii luopua mistä tahansa palvelukiinteistöstä suunnitelman aikatauluista poiketen. Se koskee myös Klaukkalaa ja Pornaista, joiden kohdalle suunnitelmaan on erikseen kirjattu, että niistä luovutaan vasta, kun korvaavat tilat ja palvelut ovat olemassa.
Sama periaate olisi pitänyt ulottaa kaikkiin sote-keskuksiin ja sote-yksiköihin: toimipisteestä luovutaan, kun korvaavat palvelut ovat asukkaiden käytössä. Katko palveluissa lisää päivystyksen ja kalliimpien palvelujen käyttöä.
4. Varuskunnanaukion pysäköintilaitos (linjaus i)
Aluehallituksen esityksen mukaan Tuusulan uusi sote-keskus toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti, ja siihen sisältyy Varuskunnanaukion pysäköintilaitos. Laitokseen tulisi 561 autopaikkaa. Hyvinvointialueen ja Tuusulan kunnan yhteinen investointi olisi noin 15,4 miljoonaa euroa eli noin 27 500 euroa paikkaa kohden, ja yhteiset vuosikulut noin 1,3 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen osuus on 294 paikkaa ja noin 8,1 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueelle korkojen, poistojen ja ylläpidon vuosikulut olisivat noin 711 000 euroa vuonna 2028 eli noin 200 euroa kuukaudessa paikkaa kohden. Hankesuunnitelman mukaan kustannuksia ei voida kattaa käyttömaksuilla.
Kannatin muutosesitystä, jonka mukaan pysäköintilaitoksesta luovutaan toistaiseksi. Sote-keskus voidaan rakentaa ja ottaa käyttöön ilman laitosta. Tuusulan kunnan maksullisuusselvityksen (9.9.2026) mukaan sote-keskuksen noin 500 metrin säteellä on noin 2 400 autopaikkaa, ja Koskensillantien pysäköintilaitoksessa on ollut pitkään tyhjiä paikkoja. Asiointi-, inva- ja saattopaikat voidaan sijoittaa sote-keskuksen viereen jo kaavoitetulle pintapysäköintialueelle, ja henkilöstön paikoista voidaan sopia olemassa olevien pysäköintilaitosten kanssa. Toistaiseksi luopuminen ei sulje laitosta pois, jos tarve myöhemmin osoittautuu todelliseksi. Investointi, joka ei ole palvelujen kannalta välttämätön, ei sovi tilanteeseen, jossa hyvinvointialue hakee lisäaikaa alijäämien kattamiselle.
Jussi Salosen eriävän mielipiteen perustelut:
Eriävä mielipide – Jussi Salonen
Aluehallitus 20.10.2026, § 149 Palvelujen verkoston kehittäminen osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa
Jätän aluehallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen, koska muutosesitykseni Varuskunnanaukion pysäköintilaitoksesta luopumisesta toistaiseksi hylättiin.
Keusote on hakenut alijäämiensä kattamiselle lisäaikaa vuoden 2029 loppuun. Se edellyttää, että luovumme investoinneista, jotka eivät ole palvelujen järjestämisen kannalta välttämättömiä. Kun tilanne ympärillämme muuttuu, ketterän organisaation on kyettävä arvioimaan tilanne uudelleen ja tarvittaessa luopumaan etenkin vielä toteuttamattomista investoinneista, jotka eivät ole Keusoten perustehtävän kannalta tarpeellisia. On harmillista, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa Keusote päättää osallistua Tuusulan sote-keskuksen pysäköintihallin investointiin runsaalla 8 miljoonalla eurolla. Pääasian on oltava asukkaiden sote-palvelut, joista säästöpäätöksiä joudutaan tekemään jo nyt. Pysäköintihalli aiheuttaa Keusotelle vuosittain noin 750 000 euron kulut ja kasvattaa alijäämää, kun tavoite on alijäämän alentaminen.
Muutosesitykseni ei olisi sulkenut pysäköintilaitosta pois tulevaisuudessa. Se olisi siirtänyt päätöksen siihen hetkeen, kun tarve on todellinen. Hankesuunnitelman mukaan Keusoten ja Tuusulan kunnan yhteensä noin 15,4 miljoonan euron investointia ei voida kattaa käyttömaksuilla.
Perustelut
Pykälän tavoitteena on parantaa hyvinvointialueen tuottavuutta ja taloudellisuutta. Varuskunnanaukion pysäköintilaitos sopii tähän tavoitteeseen huonosti. Sote-keskus voidaan toteuttaa ja ottaa käyttöön ilman laitosta. Pysäköintilaitoksesta luopuminen toistaiseksi ei vaikuta pykälässä linjattuihin kiinteistöistä luopumisiin Tuusulan sote-keskuksen valmistuttua. Luopuminen ei heikennä myöskään sote-keskuksen saavutettavuutta, koska keskuksen välittömässä läheisyydessä on jo nyt riittävästi pysäköintipaikkoja.
1. Talouden parantaminen
Keusoten on tehtävä päätöksiä, joilla sen talous paranee. Hyvinvointialue on hakenut alijäämiensä kattamiselle lisäaikaa vuoden 2029 loppuun. Tämä edellyttää, että Keusote luopuu investoinneista, jotka eivät ole palvelujen järjestämisen kannalta välttämättömiä. Varuskunnanaukion pysäköintilaitoksesta luopuminen toistaiseksi on juuri sellainen päätös, jota talouden tasapainottaminen ja tämän pykälän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteet edellyttävät.
2. Kustannukset
Hankesuunnitelman mukaan laitokseen tulisi 561 autopaikkaa. Sen investointi olisi noin 15,4 miljoonaa euroa eli 27 500 euroa paikkaa kohden. Hyvinvointialueen osuus on 294 paikkaa ja noin 8,1 miljoonaa euroa. Korkojen, poistojen ja ylläpidon vuosikulut olisivat hyvinvointialueelle lähes 750.000 euroa ensimmäisenä toimintavuotena eli runsaat 200 euroa kuukaudessa autopaikkaa kohden. Kahdenkymmenenviiden vuoden aikana kuluja kertyisi noin 15 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmassa todetaan itsekin, ettei hankintaa voida kattaa käyttömaksuilla.
3. Alueella on jo vapaata kapasiteettia
Tuusulan kunnan tekemien (WSP 2024 ja 9.9.2026) selvitysten mukaan Hyrylän keskustan pysäköintialueiden käyttöaste on matala. Tulevan sote-keskuksen pääsisäänkäynnistä noin 500 metrin säteellä on tällä hetkellä noin 2 400 autopaikkaa. Olemassa olevien paikkojen tehokas käyttö on resurssiviisautta ja osaltaan myös ilmastonmuutoksen hillintää. Uuden 561-paikkaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen alueelle olisi lisäksi ristiriidassa yleisten pysäköintipoliittisten tavoitteiden kanssa, joita ovat korkea käyttöaste, kustannustehokkuus ja vuorottaispysäköinti.
4. Pysäköinti voidaan järjestää ilman laitosta
Asiointi-, HUS-, inva- ja saattopaikat voidaan sijoittaa sote-keskuksen oven viereen pintapysäköintialueelle, joka on kaavassa jo pysäköintialuetta. Sama koskee Keusoten virka-autoja. Henkilöstön paikat voidaan järjestää sopimuksin Koskensillantien pysäköintilaitoksesta (414 autopaikkaa), Palvelukeskus Särmän pysäköintilaitoksesta (492 lämmintä autopaikkaa) ja lähialueen kentiltä. Särmän laitos on arkisin vajaakäytössä noin kello 15:een asti. Sote-keskuksen henkilöstön pysäköintitarve painottuu päiväaikaan kello 8–16, joista Särmän kanssa voidaan tehdä päiväaikainen sopimus.
Keusote on tarveselvitystä (10.6.2024) valmisteltaessa esittänyt, että henkilökunnan autopaikkoja toteutettaisiin vain 50 autopaikkaa ja virka-autojen käyttöön 50 autopaikkaa, mutta ei asiakaspaikkoja kustannussyistä.
5. Miksi ”toistaiseksi”
Osa korvaavista paikoista on väliaikaisia, koska lähialueen korttelit voivat aikanaan rakentua. Paikkoja tarvitsee kuitenkin korvata vasta silloin, kun näin todella tapahtuu, ja tarve voidaan arvioida kulloisenkin käyttöasteen perusteella. Liikkuminen on samaan aikaan voimakkaassa murroksessa. Autonominen liikenne on maailmalla jo todellisuutta ja muuttaa pysäköintitarvetta tulevina vuosikymmeninä. Kun investointia ei tehdä nyt, vältetään rakennusinvestointi, jonka laina- ja poistokulut sitoisivat hyvinvointialuetta vuosisadan puoliväliin asti. Ratkaisu ei sulje pois pysäköintilaitosta tulevaisuudessa, vaan siirtää päätöksen siihen hetkeen, kun tarve on todellinen.
6. Yhteistyö kunnan kanssa
Ratkaisu hyödyttää sekä hyvinvointialuetta että Tuusulan kuntaa. Ne välttävät yhteensä runsaan 15 miljoonan euron investoinnin ja sen myötä syntyvät noin 1,3 miljoonan euron vuosikulut, joista hieman yli puolet kirjautuisi Keusoten tuloslaskelmaan kuluina.
Päätös
Hyväksyttiin muilta osin esityksen mukaan mutta palveluverkkosuunnitelman yleisiin linjauksiin kohtaan f lisättiin äänestyksen jälkeen seuraava teksti:
Hyvinvointialueella määritellään koko aluetta koskevat yhtenäiset periaatteet lähipalvelujen sisällölle, järjestämiselle ja saavutettavuudelle eri väestöryhmien erilaisten lähipalvelutarpeiden sekä toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten näkökulmasta. Kun sote-palvelupisteitä lakkautetaan, samalla esitetään, mitä lähipalveluja alueella jatkossa on sekä miten ratkaisu toteuttaa yhteisiä palvelujen saavutettavuutta koskevia periaatteita.
Matti Korkiakoski, Antti Heikkilä, Arto Luukkanen ja Jussi Salonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.