Perustelut
Keusote on hyödyntänyt vuodesta 2021 yhtenä henkilöstömittarina ns. Työelämän laadun (Quality of working life) mittaria, joka perustuu Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kestin pitkäaikaiseen työhön työelämän laadun, työhyvinvoinnin henkilöstökokemuksen mittaamiseksi, tutkimalla myös sen yhteyksiä muihin olennaisiin organisaatioiden tunnuslukuihin. Se kertoo paitsi työelämän laadun nykytilasta, myös ennakoi henkilöstöriskejä sekä laskee niistä aiheutuvia taloudellisia riskejä ja kehittämispotentiaalia. Kyseinen metodi antaa perinteisiä henkilöstökyselyitä enemmän ennakoivaa tietoa pitkäjänteisen kehittämisen tueksi.
Keusotessa työelämän laadun indeksi on pysynyt melko samana eri mittauksissa 2021-2022. Palvelualuekohtaiset sekä tulosaluekohtaiset erot ovat osin merkittävät ja ne myös ilmentävät erilaisia haasteita ja onnistumisia sekä henkilöstöriskien vaihteluja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Haasteet ilmentävät koko toimialan tilannetta, joihin kuuluvat esimerkiksi tulevaisuuden henkilöstöriskit, toimialan houkuttelevuus sekä esimerkiksi henkilöstön saatavuusongelmista johtuva kiire ja vaihtuvuus.
Kohti hyvinvointialuetta ja 2022-2024 aikana työelämän laadun mittaristoa kehitetään syvällisempään suuntaan. Tähän liittyy myös Kevasta saatu työelämän kehittämisen rahoitus (40 000 euroa). Tämä tarkoittaa esimerkiksi työelämän laadun mittariston ja datan viemistä osaksi hyvinvointialueen tietoallasta, jolloin sen yhteydet esimerkiksi asiakaspalautteeseen ja muihin, myös taloudellisiin mittareihin, syvenee merkittävästi. Myös tulosten saatavuus etenee työyhteisökohtaisempaan suuntaan ja osaksi esihenkilöiden arjen työtä. Tämä luonnollisesti vaatii entistä parempaa koulutusta kaikille henkilöstöryhmille ja jatkuvaa valmennusta. Rahoitukseen liittyvä projekti alkaa 1.11.2022.
Henkilöstön kehittämispäällikkö esittää katsauksen tuloksiin ja työelämän laadun mittariston tulevaisuuden suunnitelmiin.