Perustelut
Aikaisempi käsittely
Konsernijaosto 27.10.2025, §22 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelma 2025-2029
Aluehallitus 04.11.2025, §216 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelma 2025-2029
Aluehallitus 25.11.2025, §232 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelma 2025-2029
Konsernijaosto 11.02.2026, §6 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaraportti 2025
Aluehallitus 24.02.2026, §15 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaraportti 2025
Hyvinvointialueen hallintosäännön 35 §:n mukaan konsernijaoston tehtävänä on seurata omavalvontaohjelman toteutumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain (741/2023) 23 § velvoittaa palvelunjärjestäjää varmistamaan omavalvonnan keinoin, että tehtävät hoidetaan lainmukaisesti. Lisäksi valvontalain 26 § edellyttää, että omavalvontaohjelman toteutumisen seurannan perusteella tehdyt havainnot ja toimenpiteet julkaistaan neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa. Palveluja tulee kehittää seurannasta tehtyjen havaintojen, henkilöstöresurssien riittävyyden arvioinnin sekä asiakas- ja henkilöstöpalautteen perusteella.
Omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaraportti (liite 1) perustuu aluehallituksen 25.11.2025 hyväksymään päivitettyyn omavalvontaohjelmaan 2025–2029. Raportissa tarkastellaan palvelujen ja toiminnan toteutumista seuraavista näkökulmista: saatavuus, jatkuvuus, yhdenvertaisuus, laatu, turvallisuus, asiakaskokemus, osallisuus, omavalvonta, henkilöstö sekä työelämän laatu.
Omavalvontaohjelman toteutuminen
Omavalvontaohjelman tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen palvelut järjestetään lainmukaisesti, turvallisesti ja asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Seurantaraportin (liite 1) perusteella omavalvontaohjelman mukainen toiminta on toteutunut pääosin suunnitelmallisesti ja edistänyt palvelujen saatavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakaskokemusta.
Omavalvonta osoittaa myönteistä kehitystä palvelujen saatavuudessa, hoitotakuu on toteutunut kokonaisuutena kohtuullisesti ja palvelutarpeen arvioinnit käynnistyivät lain edellyttämissä määräajoissa. Useissa palveluissa hoitoon pääsy toteutui lähes tai täysin lakisääteisten määräaikojen mukaisesti. Lasten ja nuorten palveluun ja hoitoon pääsyssä on vielä parannettavaa, erityisesti kuntoutuspalveluihin ja lääkärin vastaanotolle pääsyn osalta. Lääkehoitoon sekä tiedonkulkuun ja kirjaamiseen liittyvät haitta- ja vaaratapahtumat ovat vähentyneet ja asiakaskokemus on kokonaisuutena myönteistä. Enemmistö asiakkaista kokee palvelujen parantaneen tilannettaan ja kokee tulleensa kuulluksi.
Samanaikaisesti seuranta nostaa esille keskeisiä riskejä ja kehittämiskohteita, jotka edellyttävät määrätietoista jatkokehittämistä vuonna 2026. Näitä ovat erityisesti palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen kaikissa ikäryhmissä (erityisesti lasten ja nuorten palveluissa) sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Lisäksi asiakastietojärjestelmän toimivuudessa, kirjaamiskäytäntöjen ja rajoitustoimenpiteiden yhdenmukaisuudessa sekä tietopyyntöjen ja muistutusten käsittelyajoissa on puutteita. Työntekijäkokemuksessa ja turvallisuuskuvassa on havaittavissa heikentymistä, mikä muodostaa keskeisen riskin asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Vaikka haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten kokonaismäärä on vähentynyt, ilmoitettujen tapahtumien hallinta on vaatinut aiempaa useammin lisähenkilöstön sekä ulkopuolisen avun käyttöä.
Havaittuihin puutteisiin ja epäkohtiin on käynnistetty useita omavalvonnallisia kehittämistoimenpiteitä, mutta niiden vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää johdonmukaista toimeenpanoa ja seurantaa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat hoitoon pääsyn ja palveluketjujen sujuvoittaminen, henkilöstöresurssien kohdentaminen suhteessa asiakasmääriin, omavalvonta- ja lääkehoitosuunnitelmien päivittäminen sekä valvontahavaintoihin perustuvien korjaavien toimenpiteiden systemaattinen toteuttaminen.
Päätös
Hyväksyttiin muutetun esityksen mukaan.