Perustelut
Aluevaltuusto on hyväksynyt Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosien 2025-2028 investointisuunnitelman kokouksessaan 14.12.2023. Keväällä 2024 annetussa Valtioneuvoston päätöksessä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ei saanut lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Mikäli hyvinvointialueohjelman ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman kehittämishankkeita halutaan edistää ja tavoitella kustannusten kasvun hillintää sekä tuottavuuden parantamista, on käynnistettävä vuotta 2025 koskevat lainanottovaltuusneuvottelut valtion kanssa.
Aluevaltuuston joulukuussa 2023 hyväksymä investointisuunnitelma vuodelle 2025 sisältää Ict-hankkeiden (6 Me) lisäksi ikäihmisten yhteisöllisen asumisen kohteen Järvenpäähän (16 Me) sekä 0,7 Me:n kalusto- ja laiteinvestoinnit. Vuoden 2024 investointisuunnitelmassa oleva Hyvinkään ikäihmisten yhteisöllisen asumisen hanke on viivästynyt kaavavalituksen vuoksi ja yhteisöllisen asumisen lisäämisen toteutus on siirtymässä allianssihankkeena Nurmijärvelle (arvio n. 18 Me), mikä VM:n mukaan edellyttää uusia lainanottovaltuusneuvotteluja. Edelleen Järvenpään yhteisöllisen asumisen kohteen toteutus siirtyisi investointisuunnitelmassa vuodelta 2025 vuodelle 2026.
Uusina hankkeina vuodelle 2025 on lähdetty edistämään suun terveydenhuollon allianssihanketta Nurmijärvelle sekä käyty keskustelua Nurmijärvellä sijaitsevan Perttulan vpk:n kiinteistön ostamisesta Nurmijärven kunnalta, mikä toisi säästöä nykyisiin vuokrakuluihin verrattuna. Perttulan vpk:n kiinteistön tilanne on muuttumassa, koska Nurmijärven kunta on ilmoittanut myyvänsä tilat osana omaa palveluverkkonsa tiivistämistä. Kunta on perustellut myyntipäätöstä keskittymisellä kunnan ydintoimintojen tiloihin. Perttulan VPK on osa Keski-Uudenmaan paloasemaverkkoa ja kustannustehokas yksikkö. Toiminnan turvaaminen edellyttää toimitila-asian ratkaisua pikaisesti. Kunnan esittämän tarjouksen perusteella VPK:n käytössä olevan tilan lunastaminen Nurmijärven kunnalta ja välittömien korjaustarpeiden hoitaminen edellyttää noin 50 000 euron kokonaisinvestointia. Vuosivuokra tiloista on tähän asti ollut noin 38 000 euroa. Investointi tulee toteuttaa jo vuoden 2025 aikana.
Hankintalain soveltamiseen liittyvä oikeuskäytäntö ja lain muutospaineet ovat kaventamassa sidosyksikköasemaa, eikä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pienet, jopa alle 1 %:n omistusosuudet täytä kiristyviä kriteereitä. Sidosyksikköaseman varmistamiseksi on varauduttava kasvattamaan omistusosuuksia ( esim. Puro Tekstiilihuoltopalvelut, Sarastia), euromääräinen lisäpanostus omistusosuuden kasvattamisesta n. 0,6-0,7 Me.
Lainanottovaltuus
Hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:n mukaan valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä hyvinvointialueen tilikausittaisen valtuuden määrästä pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Lainanottovaltuutta koskeva päätös tehdään joka vuosi. Hyvinvointialue voi kuitenkin käyttää päätettyä lainanottovaltuutta useana tilikautena, jos se toteuttaa investointia usean vuoden aikana investointisuunnitelman mukaisesti. Lainanottovaltuus on hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäismäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus. Lainanottovaltuuden tulee riittää myös investointeja vastaaviin uusiin pitkäaikaisiin sopimuksiin (mm. vuokrasopimukset ja leasingsopimukset). Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2025.
Lainanottovaltuuden muuttaminen
Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos hyvinvointialueen esittämät investoinnit ovat välttämättömiä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen turvaamiseksi eikä investointitarvetta voida kattaa muulla tavoin. Lainanottovaltuuden muuttamisesta voidaan päättää hyvinvointialueen hakemuksesta tai valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta.
Vaikka Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole valtioneuvoston vahvistamaa lainanottovaltuutta vuodelle 2025, hyvinvointialueella on toiminnan kehittämiseksi ja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömiä edellä mainittuja investointitarpeita vuodelle 2025. Suurin osa uusista investointitarpeista liittyy investointeja vastaaviin uusiin vuokravastuisiin. Investointisuunnitelmaan on ohjeistuksen mukaan merkittävä uudet vuokravastuut sitoutumisvuodelle koko sopimuskauden yhteenlaskettuina maksuina, joten nämä vaikuttavat investointisuunnitelman kautta lainanottovaltuuteen vaikkei Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella olisikaan suunnitelmissa tai tarvetta ottaa suoraan näitä varten uutta pitkäaikaista lainaa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosikate, käteisvarat tai muut tulot eivät mahdollista edellä lueteltuja uusia investointeja tai investointeja vastaavia sopimuksia, joten hyvinvointialueen tulee hakea lisälainanottovaltuutta vuodelle 2025. Lainanottovaltuuden mahdollista muuttamista varten valtiovarainministeriö asettaa valmisteluryhmän, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö sekä hyvinvointialue nimeävät edustajansa. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn myönnetyn lisälainanottovaltuuden perusteella.
Mikäli valtio hyväksyy lainanottovaltuuden muutoksen, käsitellään vuosien 2025–2028 päivitetty investointisuunnitelma myöhemmin luottamustoimielimissä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle
- että Keski-uudenmaan hyvinvointialue hakee korotusta vuoden 2025 lainanottovaltuuteen sekä
- esittää hyvinvointialueen edustajaksi valmisteluryhmään tila- ja tukipalvelujohtajan sekä rahoitus- ja talousjohtajan.