Perustelut
Aluevaltuutettu Jaakko Haapamäki jätti aluevaltuuston kokouksessa 16.2.2023 valtuustoaloitteen sote-yhteishankintayhtiön perustamisselvityksen tekemisestä. Aloitteessa on todettu, että hyvinvointialueet ja kunnat voivat halutessaan perustaa yhteisen hankintalain 4 §:n mukaisen yhteishankintayksikön. Hyvinvointialueilla tehdään paljon päällekkäistä toimintaa hankintojen kilpailuttamisen osalta ja esimerkiksi toimittaja- ja sopimushallinnassa. Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin olisi järkevää keskittää hankintatoimensa perustamalla sote-yhteishankintayhtiö.
Tällä olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, kuten:
- Yhteishankintojen taloudelliset säästöt
- Säästöjä henkilöstöresursseissa ja ulkopuolisissa konsulttipalveluissa
- Yhteinen toimittaja- ja sopimushallinta
- Henkilöstölle parempi mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja urapolkuun
Voimassa oleva lainsäädäntö (laki hyvinvointialueesta 6,7 ja 52 §:t) mahdollistaa sen, että hyvinvointialue voi yhdessä toisen hyvinvointialueen kanssa hoitaa toimintaan kuuluvia, tai tukevia tehtäviä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi tarpeen mukaan nykyisellään osallistua yhteishankintayksiköiden hankintoihin. Yhteishankintoja on mahdollista toteuttaa myös yhdessä jonkin toisen hyvinvointialueen kanssa hankintarenkaana. Päätös mahdollisesta hankintayhteistyöhön sitoutumisesta tehdään hankintakohtaisesti. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi myös itse tehdä hankintayhteistyötä muiden hankintayksiköiden kanssa siten, että se toteuttaa hankinnan toisen hankintayksikön puolesta tai yhdessä sen kanssa. Hyödynnämme jo tällä hetkellä aktiivisesti nykyisiä mahdollisuuksia yhteishankintojen tekemiseen esimerkiksi HUSilta. Lisäksi teemme hankintayhteistyötä muiden alueiden kanssa niissä hankinnoissa joissa siitä nähdään olevan hyötyä.
Nykyinen toimintamalli, jossa hyvinvointialueet ovat omia hankintayksikköjään ja tarpeen mukaan hyödynnetään käytettävissä olevia mahdollisuuksia yhteishankintojen tekemiseen valikoiduissa hankinnoissa, on nykyisellään nähty hyväksi toimintamalliksi.
Nykyisen toimintamallin etuina ovat esim.:
- hyvinvointialue voi toteuttaa hankintojen suhteen omaa strategiaansa
- paikallisten toimijoiden mahdollisuudet olla mukana tarjouskilpailuissa voidaan paremmin turvata kuin suuremmassa alueellisessa hankintayksikössä, jossa tulee ottaa huomioon ja sovittaa yhteen useamman suuren organisaation tarpeet ja näkemykset
- palvelutarpeet on helpompi määritellä oman henkilöstön kanssa saman organisaation sisällä
- turvataan hankintaosaamisen säilyminen omassa organisaatiossa
- parempi mahdollisuus henkilöstön kehittymiseen ja paikallisen markkinan tuntemiseen, kun tehdään hankintoja alueella pienemmissä yksiköissä
- tehdessämme hankinnat itse tiedämme myös niiden sisällön paremmin sopimuskaudella
- tiedämme mitä haasteita voidaan seuraavassa kisassa korjata määrittelyitä muuttamalla.
- oman valmistelun ansiosta voimme erityisesti kiinnittää huomiota siihen, minkä vaatimusten muuttamisesta/ pois jättämisestä syntyy säästöjä
Yhteishankintayksikön perustaminen ei hyvinvointialueen näkemyksen mukaan täysin poistaisi tarvetta omalle hankintatoimelle. Mikäli emme liittyisi yhtiön hankintoihin, tekisimme tällaiset hankinnat joka tapauksessa itse. Nykyisellään hyvinvointialueella tuotetaan hankintapalveluja pienin kustannuksin suhteessa kilpailutusvolyymeihin. Yhteishankintayksikölle ulkoistetusta hankintatoimesta tulisi myös uusia hallinnollisia kuluja uuden hallinnollisen kerroksen myötä. Tietyissä hankintakategorioissa, kuten esim. asumispalveluissa on jo nyt nähtävissä, että laajoihin aluerajat ylittäviin yhteishankintoihin ei ole aina ollut halukkuutta.
Uuden yhteishankintayhtiön myötä markkinoille syntyisi yksi uusi yhteishankintayksikkö lisää, jonka toiminta olisi samankaltainen jo olemassa olevien yhteishankintayksiköiden kanssa ja Keski-Uusimaa olisi sen toiminnasta vain pieni osa. Yhteishankintayksiköt kilpailisivat keskenään hankinnoista, työntekijöistä ja asiakkaista. Keski-Uudenmaan hyvinvointalueen itse toteuttamien hankintojen avulla paikalliset sekä pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät saamaan sopimuksia ja ne pysyvät hengissä. Tämä lisää hyvinvointialueen kuntien elinvoimaa, koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työnantajia tarjoamalla työpaikkoja. HVA-alueet ovat erilaisia ja alueen väestön tarpeet tunnetaan parhaiten Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, jolloin ne pystytään huomioimaan kilpailutusten kriteereissä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, raija.kontio@keusote.fi
Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto päättää
- merkitä tiedoksi edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen.
- todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.