Perustelut
Alueellinen hyvinvointikertomus kuvaa miten hyvin alueellisessa hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden yhteistyössä on onnistuttu saavuttamaan alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2020–2025 tavoitteet. Tarkastelun näkökulmana on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitkäntähtäimen tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden seuranta. Konkreettisesti se kertoo Keski-Uudenmaan alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteita sekä tavoitteita, resursseja ja alueellista toimintaa. Hyvinvointikertomus koostuu hyväksyttävänä olevasta yhteenvedosta sekä indikaattoriliitteistä. Nyt hyväksyttävänä oleva hyvinvointikertomus kattaa alueellisen hyvinvointisuunnitelman vuodet 2020–2024 eli kyseessä on ns. laaja hyvinvointikertomus. Osallisuusohjelman toteutuminen raportoidaan osana hyvinvointikertomusta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kohdannut merkittäviä haasteita suunnitelmavuosien 2020–2024 aikana. Koronapandemia aiheutti laajoja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, jotka ovat edelleen näkyvissä yhteiskunnassa. Lisäksi Ukrainan sota on tuonut mukanaan uusia turvallisuusuhkia ja inhimillistä kärsimystä, jotka heijastuvat myös suomalaisten hyvinvointiin. Suomen taloushaasteet, kuten kasvava velkaantuminen ja heikko talouskasvu, ovat vaikeuttaneet resurssien kohdentamista hyvinvointipalveluihin. Näiden haasteiden keskellä hyvinvointialueet ovat joutuneet kohtaamaan merkittäviä säästöpaineita, mikä on tehnyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä entistä haastavampaa.
Raportointivuosina alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvoinnin terveyden edistämiseen liittyen on luotu erilaisia yhdyspintarakenteita, esimerkiksi alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, alueellinen lapsi- ja perhepalvelujen ryhmä sekä alueellinen ehkäisevän päihde- ja riippuvuustyön ryhmä. Hyvinvointityön tueksi on myös tehty alueellisia kohdennettuja suunnitelmia, joiden raportointi toteutuu myös alueellisen hyvinvointikertomuksen kautta.
Vuonna 2024 julkaistiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtamisen osalta seuraavia indikaattoritietoja:
- Kansallinen terveysindeksi 2019–2023, THL
- FinLapset rekisteriseuranta 2023, THL
- MOVE! Fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmän tulokset 2024, OPH
- PYLL-raportti 2018–2022, FCG
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoritietoa on esitelty eri yhdyspintatoimijoille useissa eri tilaisuuksissa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoritiedon kautta voidaan todeta, että suuri osa keskiuusimaalaisista voi hyvin. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta eroavaisuuksia eri väestöryhmien sekä kuntien kesken. Hyvinvointia ja terveyttä kuormittaa hyvin erilaiset tekijät. Lasten ja nuorten osalta hyvinvointiin vaikuttaa mm. mielen hyvinvoinnin haasteet, ahdistuneisuus erityisesti tytöillä sekä sähkötupakan lisääntynyt käyttö. Aikuisväestön osalta taas näyttää siltä, että työikäisten osalta hyvinvoinnin haasteet ovat jonkin verran lisääntyneet, kun taas ikääntyneemmän väestön hyvinvoinnin tila näyttää hieman parantuneen. Aikuisväestön osalta erityisesti korkea koulutustaustan omaavien henkilöiden hyvinvoinnin haasteet näyttävät lisääntyneen. Tämä näkyy esimerkiksi psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntymisenä ja työssä jaksamisen heikentymisenä. Taloudellisten haasteiden lisääntyminen näkyy alueen aikuisväestössä. Koetun yksinäisyyden haasteet koskettavat erityisesti ikääntynyttä väestöä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Laitinen-Parkkonen, johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta
- Hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellisen hyvinvointikertomuksen 2020–2024.
- Päättää ehdottaa aluehallitukselle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen 2020-2024.