Aluehallitus, kokous 29.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 186 Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2024-2025

KEUHDno-2022-38

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Yleistä

Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Hyvinvointialueen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.

 

Kehys

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kehyksen ja laadintaohjeen kokouksessaan 21.6.2022 § 81.

Kehyksen pohjana oli kuntayhtymän maaliskuun 2022 tilinpäätösennuste, jossa talousarvion ylitysuhka oli 33,6 Me. Kehyksessä arvioitiin henkilöstökustannusten sopimuskorotusten olevan n. 3 % kuntayhtymän vuoden 2022 talousarvioon verrattuna. Asiakaspalvelujen hintojen korotuksiin varauduttiin kehyksessä n. 5 %:n korotuksella. Lisäksi kehyksessä huomioitiin talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelma, jonka mukainen nettosäästötavoite vuodelle 2023 on n. 7,9 Me.

Lisäksi kehyksessä varauduttiin lainsäädännön muutoksiin siten, että hoitajamitoituksen, lastensuojelulain sekä koulukuraattori- ja -psykologimitoituksen muutoksiin on varauduttu n. 1,2 Me:lla. Hoitotakuun muutoksiin varauduttiin kehyksessä n. 1,1 Me:lla. Muina muutostekijöinä huomioitiin:

  • luottamuselinhallinnon kustannusten kasvu kuntayhtymän kustannuksiin verrattuna 0,8 Me
  • uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannukset 2,8 Me
  • muiden tietojärjestelmäkustannusten kasvu 0,5 Me
  • asiakasohjauksen työikäisten tiimin toiminnan vahvistaminen 0,3 Me
  • toimitilavuokrien korotukset 0,9 Me
  • ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmäärän kasvu ja hintojen ennakoitua suuremmat korotukset 2 Me
  • arviointi- ja kuntoutuspalvelujen Arki-tiimin vahvistaminen 0,3 Me
  • nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen 0,1 Me
  • johdon palkantarkistukset 0,3 Me
  • kohdentamatonta riskilisää on varattu 3,9 Me

Kehykseen sisällytettiin runsaan 4 Me:n vuokrakustannusten vähentäminen toimitiloista luopumalla. 

HUS:n ostoihin varattiin 270,7 Me, josta erikoissairaanhoitoon kohdentui 264,3 Me ja perusterveydenhuollon päivystykseen 6,3 Me. Muualta kuin HUS:ista hankittavaan erikoissairaanhoitoon varattiin kehyksessä 0,7 Me. Erikoissairaanhoitoon kohdentui talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman toimenpiteistä n. 2 Me tuottavuustavoite.

Pelastustoimen kustannuksiin varattiin kehyksessä n. 17,2 Me.

Hyvinvointialueelle tulee vuonna 2023 n. 13,5 Me:n suuruinen eläkemenoperusteisen eläkemaksun korvaava tasauserä. Kuntien siirtäessä sote-palvelutuotantonsa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle jäi eläkemenoperusteisen eläkemaksun kustannukset jäsenkunnille Kevalta saadun lausunnon mukaisesti. Eläkemenoperusteinen maksu ei näin ollen ole sisältynyt kuntayhtymän kustannuksiin aiemmin. Korvaavaa tasauserää ei saatu kehyksessä mahdutettua valtion hyvinvointialueelle osoittamaan rahoitukseen, joten kehys oli tasaerän verran alijäämäinen.

Kehysvaiheessa käytettävissä olleen valtiovarainministeriön rahoituslaskelman mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus vuodelle 2023 oli 740,8 Me.

Kehyksessä ei varauduttu koronapandemian aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin eikä koronavuosina syntyneen hoitovelan purkuun. Kehys ei myöskään sisältänyt varautumista palkkaharmonisointiin. Kehysvalmistelussa todettiin, että henkilöstön saatavuusongelmat ja siitä johtuva vuokratyövoiman käyttö lisää merkittävästi kustannuksia ja vaarana on, että asiakkaat ohjautuvat tarpeettomasti liian raskaisiin perus- tai jopa erikoissairaanhoidon palveluihin. Riskinä oli myös liian pieni varautuminen hintojen korotuksiin. Kehys oli tavoitteellinen ja edellyttäisi talouden ja toiminnan kehittämisohjelman täysimääräistä toteutumista. Toimitilaverkoston karsiminen olisi niin ikään välttämätöntä.
 

Talousarvio 2023

Talousarviovalmistelua on hankaloittanut useaan kertaan muuttuneet valtion rahoituslaskelmat. Viimeisimmän laskelman (julkaistu syyskuussa 2022) mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus vuonna 2023 on n. 738,8 Me. Laskelmaa tullaan päivittämään vielä vuonna 2022. Talousarvio on kuitenkin nyt valmisteltu syyskuisen laskelman mukaisena.

Valmistelun edetessä on havaittu kehyksen olleen riittämätön, kun tavoitteena on ollut aikaansaada realistinen talousarvio. Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella on varauduttu kehystä suurempiin asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotuksiin. Vammaisten kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen apuun, omaishoitoon sekä kehitysvammaisten asumispalvelujen ostoihin varattua määrärahaa on korotettu.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on varauduttu kehystä suurempiin oppilashuollon kustannuksiin. Lastensuojelun hinnat korottuvat merkittävästi. Lastensuojelun asiakasmäärän kasvaessa myös avustukset kasvavat. Mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa hinnankorotukset ovat kehystä suuremmat. Asiakasmäärän kasvu on myös arvioitua suurempaa, mikä lisää kustannuksia kehystä enemmän. 

Sote-palkkaratkaisu solmittiin syksyllä, mikä tuo ennakoitua suuremmat korotukset henkilöstökuluihin. Tämä on korjattu talousarviovalmistelussa.

Hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen varattiin yhteensä 12 Me palkkaharmonisointiin, josta 11 Me on kuntayhtymässä tehtyjen harmonisointien seurausta. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, joutuuko kuntayhtymä maksamaan takautuvasti vuodesta 2021 alkaen ns. piikkipalkat, joiden vuotuinen kustannus on n. 10 Me. Mikäli piikkipalkat joudutaan maksamaan, kasvaa hyvinvointialueen kustannukset vastaavasti ja tämä on huomioitu talousarviossa. Uusiin harmonisointeihin varattiin talousarviossa n. 1 Me. Eteva-kuntayhtymän toiminta jakautuu usealle hyvinvointialueelle, mutta hallinnon henkilöstö sijoittuu viime kädessä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, koska Eteva kuntayhtymän kotipaikka, Mäntsälä, sijaitsee Keski-Uudellamaalla. Talousarviossa on varattu n. 2 Me Etevalta siirtyvään hallinnon henkilöstöön. 

Talousarviossa on siis varauduttu merkittävästi kehystä mittavampiin kustannuksiin, mikä samaan aikaan lisää alijäämää entisestään. Talousarvioon sisältyy kuitenkin yhä riskejä mm. koronapandemian kehitykseen ja henkilöstön saatavuusongelmaan liittyen. Lisäksi koronan aikana syntyneeseen hoito- ja palveluvelkaan ei välttämättä kyetä vastaamaan riittävästi. Riskinä tietysti on myös valtionrahoituksen muutokset – tiedossa on, että laskelmia päivitetään vielä syksyn kuluessa.

Vuoden 2023 talousarvio on 61,7 Me alijäämäinen. Talousarvio voi olla alijäämäinen, mutta taloussuunnitelman (vuodet 2023–2025) on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelmavuosina on siis kyettävä mittaviin tasapainottamistoimenpiteisiin vaateen täyttymiseksi. Vuoden 2023 rahoitusta tullaan korjaamaan ns. kertaerällä, kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten perusteella. Voimassa olevan rahoituslain mukaan kertaerä maksetaan ja kirjataan vuodelle 2024, mutta rahoituslakiin on esitetty muutosta, jonka mukaan kertaerä kirjattaisiin jo vuodelle 2023, mikä pienentäisi ko. vuodelta syntyvää alijäämää. Taloussuunnitelma on kuitenkin laadittava voimassa olevan lainsäädännön mukaisena, joten suunnitelmassa on arvioitu kertakorvaus vuoden 2024 rahoituksessa. Kertaerän suuruus selviää vasta syksyllä 2023. Mikäli lakimuutos on tuolloin hyväksytty, tullaan vuoden 2023 talousarviota muuttamaan erän suuruuden selvittyä.

 

Taloussuunnitelmavuodet 2024-2025

Taloussuunnitelmavuosina on onnistuttava jatkuvasti päivitettävän talouden ja toiminnan kehittämisohjelman sekä palvelujen verkostosuunnitelman (päätöksenteossa keväällä 2023) toimenpiteiden toteuttamisessa. Ilman näiden ohjelmien toimenpiteiden toteutumista on vuodelta 2023 syntyvän alijäämän kattaminen mahdotonta.

Suunnitelmavuosien valmistelua vaikeuttaa merkittävästi epätietoisuus valtionrahoituksesta. Kuten edellä kerrottiin, vuotta 2023 korjaava kertaerä kirjataan voimassa olevan lainsäädännön mukaan vuodelle 2024 ja näin on suunnitelmassa tehty. Kertaerän suuruus selviää vasta syksyllä 2023, joten suunnitelmassa arvioitu määrä voi osoittautua virheelliseksi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaiset sote-menot tulevat olemaan vuoden 2022 talousarviota suuremmat, mutta sen perusteella ei voi arvioida Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saaman kertaerän suuruutta.

Hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitusmalliin on tarkoitus lisätä vuodesta 2024 lähtien uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä. Lisän perusteella otetaan huomioon yliopistollisista sairaaloista aiheutuvia muita sairaaloita korkeampia kustannuksia. Lakimuutoksesta päätetään arviolta marraskuussa 2022. Yliopistosairaalalisää ei ole huomioitu taloussuunnitelman valmistelussa, koska lakimuutosesitystä ei ole hyväksytty.

Taloussuunnitelmakauden (2023-2025) kumulatiivinen ylijäämä on 0,5 Me.

 

Päätöksenteko

Talousarviovalmistelun vaiheita on käsitelty prosessin kuluessa sekä rahoitus- ja talousjaoston että aluehallituksen kokouksissa. Lisäksi hyvinvointialuejohtajan talousarviovalmistelun tilannetta on esitelty sekä aluehallituksen että aluevaltuuston seminaareissa. 

Rahoitus- ja talousjaosto käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 18.11.2022. Aluehallitus tekee oman talousarvioesityksensä kokouksessaan 29.11.2022 ja aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan 8.12.2022.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle, että aluehallitus esittää edelleen aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2023 talousarvion sekä vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman.

Lisäksi päätetään valtuuttaa rahoitus- ja talousjohtaja tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä korjauksia.

 

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Valmistelija

  • Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Valtiovarainministeriö on julkaissut uudet hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat 17.11.2022. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus on uuden laskelman mukaan 734,8 Me eli n. 4 Me vähemmän kuin edellisessä, syyskuussa julkaistussa laskelmassa. Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen on rahoitus- ja talousjaoston käsittelyn jälkeen tehty muutoksia rahoituksen pienenemisen seurauksena. Rahoitukseen sisältyy yhä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja lopullinen vuoden 2023 rahoitus selviääkin vasta syksyllä 2023.

Vuoden 2023 talousarvio on 65,7 Me alijäämäinen. Talousarvio voi olla alijäämäinen, mutta taloussuunnitelman (vuodet 2023-2025) on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Vuoden 2023 rahoituksen pieneneminen tuo entistä enemmän painetta talouden ja toiminnan kehittämisohjelman sekä palvelujen verkostosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa. Ilman näiden ohjelmien toimenpiteiden toteutumista on vuodelta 2023 syntyvän alijäämän kattaminen mahdotonta.

Vuoden 2023 rahoitusta tullaan korjaamaan ns. kertakorvauksella, kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten sotekustannusten perusteella. Hallitus on esittänyt rahoituslakiin vuotta 2023 koskevaa muutosta, jonka mukaan kertakorvaus kirjattaisiin jo vuodelle 2023, mikä pienentäisi syntyvää alijäämää. Kertakorvauksen lopullinen määrä selviää vasta syksyllä 2023, jolloin tehdään talousarviomuutos. Voimassa olevan rahoituslain mukaan kertakorvaus kirajtaan vuodelle 2024, joten taloussuunnitelmassa kertakorvaus on huomioitu vielä tässä vaiheessa vuodelle 2024. Taloussuunnitelmavuosia tullaan myös tarkistamaan syksyllä 2023 tehtävässä talousarviomuutoksessa.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi

Aluehallitus päättää

  • esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion sekä 2024-2025 taloussuunnitelman
  • valtuuttaa rahoitus- ja talousjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä korjauksia

Käsittely:

Muutosehdotus 1

Olli Savela teki käsittelyn kuluessa seuraavan muutosehdotuksen:

Talousarvion sitovuudet hyväksytään siten muutettuna, että hyvinvointialueen oma palvelutuotanto jaetaan valtuustoon nähden neljäksi sitovaksi osaksi, jotka ovat:
Hyvinvointialueen johto ja strateginen kehittäminen ja tukipalvelut –kokonaisuus, Ikäihmisten ja vammaisten palveluiden palvelualue, Terveyspalvelut ja sairaanhoito palvelualue ja Aikuisten mielenterveys, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut palvelualue.

Samalla talousarvioon lisätään näiden osien tuloslaskelmat.

Puheenjohtaja totesi, että Savelan muutosehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Päätettiin valtuuttaa hallintojohtaja kirjaamaan tarvittaessa strategiaan tehdyt muutokset talousarvioon.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan ja lisäksi valtuutettiin hallintojohtaja kirjaamaan tarvittaessa strategiaan tehdyt muutokset talousarvioon.

Tiedoksi

Aluevaltuusto 8.12.2022