Perustelut
Nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on toiminut vuodesta 2004 alkaen 8 kunnan (Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä) yhteisenä pelastuslaitoksena, Vantaan toimiessa isäntäkuntana. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu pelastustoimen järjestämisestä siirtyy edellä mainituilta 8 kunnalta Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueille.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki 616/2021 tuli voimaan 1.7.2021. Lain 58 §:n mukaan Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden tulee sopia 31.5.2022 mennessä nykyisen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön, kaluston ja sopimusten siirtojen jakamisesta hyvinvointialueiden kesken.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitse jakaa, mikäli hyvinvointialueet solmivat 31.5.2022 mennessä yhteistoimintasopimuksen yhteisestä pelastuslaitoksesta. Nykyisen pelastuslaitoksen jakaminen kahtia lisäisi molempien hyvinvointialueiden pelastustoimen kustannuksia, heikentäisi voimavarojen joustavaa käyttöä sekä palveluiden laatua ja saatavuutta.
8.9.2021 Vantaan ja Keravan sekä 15.9.2021 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden väliaikaiset toimielimet päättivät solmia sopimuksen valmistelusta, jolla tähdättiin yhteisen pelastuslaitoksen perustamiseen. Tämä työ tehtiin osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelua tiiviissä yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelun kanssa.
Ministeriöiden kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, että yhteinen pelastuslaitos voidaan perustaa lain hyvinvointialueesta (611/2021) 7 §:n mukaisesti siirtämällä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen järjestämisvastuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Yhteinen pelastuslaitos sijoittuisi hallinnollisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Vantaan kaupungilta saadussa selvityksessä listatut nykyisen pelastuslaitoksen omaisuus, sopimukset, vastuut ja henkilöstö siirtyisivät perustettavalle yhteiselle pelastuslaitokselle eli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Yhteistoimintasopimuksessa määritetään mm. yhteisen pelastuslautakunnan jäsenten lukumäärä ja sen tehtävät sekä hyvinvointialueiden maksuosuuksien perusteet yhteisestä pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen kiinteistökulut kohdennetaan suoraan hyvinvointialueelle aiheuttamisperiaatteen mukaan 1.1.2023 alkaen. Muut pelastustoimen kulut kohdennetaan vuonna 2023 vuoden 2022 kuntaosuuksien suhteella. Siirtymäkauden jälkeen vuonna 2028 muut pelastustoimen kulut jaetaan hyvinvointialueille 50 % asukaslukujen suhteessa ja 50 % pelastustoiminnan kapasiteettimallin mukaisesti.
Mikäli hyvinvointialueet eivät solmi yhteistoimintasopimusta, tulee nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jakaa hyvinvointialueiden kesken 31.5.2022 mennessä. Jos näin ei tehdä, valtioneuvosto päättää henkilöstön, kaluston ja sopimusten siirtojen jakamisesta sekä muista pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisen välttämättömistä asioista, joista hyvinvointialueet eivät ole sopineet.
Ehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Laitinen-Parkkonen, va. hyvinvointialuejohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteisen pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen.
Käsittely:
Maiju Tapiolinna teki Onni Rostilan kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
Muutosesitys 33 § KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
6. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuslautakunta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue nimeää pelastuslautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue varapuheenjohtajan vuorotellen kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Perustelut: Vantaa-Kerava käyttää operatiivista ja hallinnollista päätöksentekovaltaa pelastuslaitoksen toiminnassa. Mikäli myös pelastuslautakunnan puheenjohtajuus olisi Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, hyvinvointialueiden välillä ei säilyisi tasapaino, vaan valta keskittyisi liiaksi toiselle osapuolelle. Koska kaikki muu päätöksenteko on Vantaa-Keravalla, voisi olla perusteltua, että lautakunnan puheenjohtajuus olisi aina Keski-Uudellamaalla. Esitetty puheenjohtajuuksien vuorottelu hyvinvointialueiden välillä olisi toimiva kompromissiratkaisu.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi todettiin äänestys sähköistä kokousjärjestelmää käyttäen, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä.
Äänestysjärjestys
JAA = esittelijän ehdotus
EI = Tapiolinnan muutosehdotus
Äänestyksen tulos: 14 JAA -ääntä, 3 EI -ääntä
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan äänestyksen jälkeen äänin 14-3.