Perustelut
Tausta
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on muuttunut olennaisesti suhteessa 2.10.2025 aluevaltuustossa hyväksyttyyn päätökseen palvelujen verkoston kehittämisestä.
Hyvinvointialue haki 3.6.2026 alijäämän kattamiskauden jatkamista vuoteen 2029 asti. Lisäaikaa ei hakemuksen perusteella suoraan myönnetty, vaan valtiovarainministeriö käynnisti ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn 2.7.2026. Neuvottelumenettelyssä käsiteltiin alueen talouden ja toiminnan tilannetta sekä alueen laatimaa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa.
Ennakollisen talouden ohjauksen menettelyssä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle annettiin palveluverkkoa koskeva suositus:
”Alijäämän kattamisen edellyttämän mittavan henkilöstön sopeuttamistarpeen ohella hyvinvointialueella tulee tarkastella palvelujen järjestämisvastuuta ja palveluverkkoa koko hyvinvointialueen toiminnan ja rahoituksen riittävyyden näkökulmasta. Pitäytyminen lähtökohtaisesti kuntakohtaisessa ja varsin tiiviissä palveluverkossa vaikeuttaa uudistuksen mahdollistamien hyötyjen saavuttamista toiminnan kehittämisen ja henkilöstöresurssien vaikuttavan käytön näkökulmasta. Tarkastelu todennäköisesti edellyttää myös hyvinvointialueen strategian, palveluverkoston vision ja palveluverkkosuunnitelman periaatteiden ja tavoitteiden tarkistamista.”
Valtionvarainministeriön suositus on huomioitu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja sen osana palveluiden verkoston päivittämisessä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue täydentää lisäaikahakemustaan 29.10.2026 aluevaltuuston kokouksen jälkeen. Valtiovarainministeriö tekee erikseen päätöksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hakemukseen alijäämien kattamisen määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen täydennettyä hakemustaan.
Vaikutukset palveluiden verkostoon
Palveluiden verkoston valtionvarainministeriön edellyttämän tehostamisen saavuttamista on tutkittu teknisten skenaarioiden kautta. Selvityksen myötä on päädytty esittämään mallia, jossa hyvinvointialueen palveluita keskitetään viiteen keskeiseen sote-keskuskiinteistöön. Samanaikaisesti luovutaan useista pienemmistä palvelukiinteistöistä. Selvitys on tehty vuosille 2027–2031, mutta nyt tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan palveluiden verkostoon pitkäaikaisesti.
Tehostamisen myötä hyvinvointialueen nykyinen tilakanta tehostuu jopa 25 % ja kustannussäästöjä saadaan vuositasolla jopa vajaa 9 milj. euroa. Kuitenkin kun huomioidaan hyvinvointialueen lähinnä eritysryhmien palvelutarpeen kasvun myötä
syntyvä tarve lisätiloille ja investoinneille, tehostamisen nettohyöty pienenee selvästi.
Palveluiden verkoston osalta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma on laadittu niin, että nettokiinteistökustannukset saavat lähivuosina kasvaa vuodessa keskimäärin vain yleisen hintakehityksen tai sopimusten mukaisten hinnankorotusten verran, lähtökustannustason ollessa vuoden 2026 kustannustaso. Kustannustasotavoitteen asettamisessa on huomioitu säästöinä poistuvat kohteet ja kustannuksien nousuna palvelutarpeen kasvusta ja korvaavista kohteista syntyvät kustannukset. Tämä tavoite esitetään myös palveluiden verkoston tavoitteeksi.
Tavoitteen toteuttamiseksi hyväksytään olla olevat linjaukset.
Palveluiden verkoston keskeiset yleiset linjaukset
- Hyvinvointialueen käytössä olevia palvelukiinteistöjä sopeutetaan laajuuden, lukumäärän ja kustannustason osalta niin, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukainen kustannustasotavoite saavutetaan.
- Kiinteistökannan sopeuttamisen on tarkoitus tapahtua ei välttämättömistä kohteista luopumalla, keskeisten kiinteistöjen tilankäyttöä tehostamalla sekä toimintatapoja kehittämällä.
- Toteutettavien muutosten jälkeen lähipalveluina tai liikkuvina palveluina tuotettavien neuvolapalveluiden edellyttämistä toimitiloista neuvotellaan kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa.
- Päätökset yksittäisten kiinteistöjen toiminnan kehittämisestä tai siirtämisestä, vuokrasopimuksen päättämisestä tai muuttamisesta tehdään seuraavassa vaiheessa viranhaltijavalmistelussa.
- Sairaalapalvelujen rakenteellisen muutospäätöksen mukaisesti akuuttiosastopalvelut keskitetään kahteen sote-keskukseen. Akuuttiosastoilla toteutetaan lääkinnällinen osastokuntoutus, jolloin osastokuntoutukselle ei ole tarvetta varata erillisiä tilaratkaisuja. Kiljavan sairaala Oy:n tiloista luovutaan viimeistään vuokrasopimuskauden päättyessä.
Palveluiden verkoston keskeiset yksilöidyt linjaukset
- Tuusulan uusi sote-keskus -hanke saatetaan loppuun hankesuunnitelman mukaisesti. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Etelä-Tuusulan sote-keskuksesta, Jokelan ja Kellokosken sote-yksiköistä sekä useista Tuusulan pienistä palvelukiinteistöistä.
- Nurmijärven uuden sote-keskuksen hankesuunnittelu käynnistetään. Uuteen sote-keskukseen on tarkoitus keskittää Nurmijärven alueella palvelukiinteistöjen toimintaa. Kohteen käyttöönoton jälkeen hyvinvointialue luopuu Kirkonkylän sote-keskuksesta (ellei sen käyttöä ole erikseen päätetty jatkaa hankeselvityksen myötä) ja Klaukkalan sote-yksiköistä, suun terveydenhuollon erillisestä yksiköstä sekä useista Nurmijärven pienistä palvelukiinteistöistä. Hankesuunnittelua varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
- Nurmijärven Kirkonkylän sote-keskuksen toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus pyritään neuvottelemaan määräaikaiseksi, mikäli määräaikaisen sopimuksen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Kirkonkylän sote-keskukseen keskitetään palveluita mahdollisuuksien mukaan, jolloin voidaan luopua Rajamäen sote-yksiköstä sekä pienemmistä palvelukiinteistöistä. Vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
- Nurmijärven suun terveydenhuollon yksiköt pyritään keskittämään väliaikaisesti moduuliratkaisuun tai toisiin vuokratiloihin johtuen nykyisten tilaratkaisujen hajautuneisuudesta ja sisäilmateknisistä haasteista. Toimenpide mahdollistaa Rajamäen sote-yksiköstä luopumisen. Vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
- Klaukkalan sote-yksikkö toimii jatkossa palvelukiinteistönä, jossa tuotetaan lähipalveluita ja muita palveluita. Kohteesta luovutaan, kun sen toiminnat voidaan sijoittaa toisiin palvelukiinteistöihin.
- Järvenpään JUST-kiinteistö on tarkoitus hankkia hyvinvointialueen omistukseen tai vuokrata pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mikäli toimenpiteen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Toimenpiteellä tavoitellaan merkittävää kustannussäästöä. JUST:iin keskitetään palveluita mahdollisuuksien mukaan, jolloin voidaan luopua pienemmistä palvelukiinteistöistä. Hankintaa tai pitkäaikaista vuokrasopimusta varten haetaan lainanottovaltuutta valtionvarainministeriöstä.
- Pornaisten sote-yksikkö lakkautetaan, kun siihen on riittävät valmiudet.
- Pehtoorin kiinteistö on tarkoitus hankkia hyvinvointialueen omistukseen, mikäli sopimuksen kaupalliset ja muut ehdot ovat hyvinvointialueelle kohtuulliset. Hankinnan edellyttämä lainanottovaltuus varmistetaan tulevissa lainanottovaltuusneuvotteluissa.
- Poikkeuksena kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin f-m, hyvinvointialue voi luopua mistä tahansa palvelukiinteistöstä suunnitelmassa esitetystä arvioidusta ajankohdasta poiketen milloin tahansa, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua.
Liitteessä esitetyssä investointiohjelmaluonnoksessa on esitetty myös muita hankkeita kuin nyt yksilöidyt. Nämä hankkeet esitellään tarkemmin talousarviossa ja investointiohjelmassa 2027. Suunnitelmakauden loppupäähän esitetään erityisesti Hyvinkään palvelukiinteistöjä koskevia tavoitteita. Näihin toimenpiteisiin palataan myöhemmässä päätöksenteossa, kun valmistelu asioiden osalta etenee.
Palveluiden verkoston arviointia varten laaditut tekniset skenaariot ovat päätöksenteon oheismateriaaleja eivätkä ne ole julkisia.
Vaikutukset ja riskit
Kehittämistoimien teknillistaloudelliset vaikutukset ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Hyvinvointialueen tilamäärä pienenee, kiinteistökanta uusiutuu ja sopimusten maturiteetti kasvaa tai kohteita saadaan omaan omistukseen. Kiinteistökannan kustannustehokkuus kasvaa. Tehokkaamman tilankäytön myötä tosin sisäympäristöön ja toiminnallisuuteen liittyvät riskit kasvavat. Omistamisen myötä kiinteistöriski kasvaa.
Palvelutuotannon osalta palveluverkkopäätöksellä ei puututa palveluiden sisältöön, mutta palveluiden fyysinen saavutettavuus heikkenee. Saavutettavuuden muutoksesta on laadittu erillinen arvio.
Henkilöstönäkökulmasta kasvavalla tilatehokkuudella ja toimipisteiden määrän vähenemisellä on todennäköisesti olennaisia vaikutuksia, jotka tulee huomioida toimeenpanossa.
Riskiarvioinnissa olennaiset riskit liittyvät toimintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Kaikkia tarvittavia tilamuutoksia tai toiminnallista kehittämistä ei välttämättä pystytä tekemään, jolloin ohjelman toimeenpano voi viivästyä. Vaihtoehtoisesti toiminnan siirtymisen jälkeen todetaan, että toteutetut tilamuutokset tai toiminnan kehittäminen ei ollut riittävää ja uudet olosuhteet eivät vastaa palveluyksiköiden tarpeita. Toinen merkittävä riski on vastapuoliriski, joka liittyy mm. kiinteistöomistajien, vuokranantajien tai lainanottovaltuuksista vastaavan valtionvarainministeriön toimintaan. Vastapuoliriskin realisoituessa ohjelman toimeenpano voi viivästyä tai peruuntua osittain tai kokoaan.
Vaikutusten arviointi täsmennetään tarvittavilta osin.
Tuleva päätöksenteko
Talousarvio 2027 ja investointiohjelma laaditaan valtionvarainministeriön tekemän lisäaikapäätöksen sekä hyvinvointialueneuvotteluiden jälkeen. Tieto ohjelman hyväksymisestä ja lainanottovaltuuksien tilanteesta on lähtökohtaisesti tämän jälkeen käytettävissä. Palveluiden verkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet tuodaan päätöksentekoon osana talousarvionpäätöstä, huomioiden valtionvarainministeriön tekemät päätökset.
Talousarvion hyväksymisen jälkeen ohjelman toimeenpano tehdään viranhaltijatyönä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Nikkanen, tila- ja tukipalvelujohtaja, antti.nikkanen@keusote.fi
Konsernijaosto päättää ehdottaa aluehallitukselle, että se ehdottaa edelleen aluevaltuustolle, että se päättää palveluiden verkoston kehittämisen osalta hyväksyä:
- että palveluiden verkoston nettokiinteistökustannukset saavat vuosina 2027–2031 kasvaa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisesti keskimäärin vain yleisen hintakehityksen tai sopimusten mukaisten hinnankorotusten verran vuosittain, kuitenkin niin, että yksittäisenä vuotena hintakehitys voi ylittää tai alittaa tavoitetason, mikäli koko suunnitelmakauden mukainen tavoitetaso täyttyy.
- Palveluiden verkoston yleiset linjaukset A-E
- Palveluiden verkoston yksilöidyt linjaukset F-N