Perustelut
Kvtes/SOTE-sopimuksen II luku Palkkaus 11 § Henkilökohtainen lisä 6 mom. mukaan viranhaltijoiden/työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.
KVTESin II luku Palkkaus § 11 Henkilökohtainen lisä 6 mom. pöytäkirjamerkinnän mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen palveluksessa olevan KVTESin piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä, kun palkkahinnoitteluliitteen piiriin kuuluu vähintään 30 työntekijää. Tarkastelu tulee tehdä vuosittain.
SOTE-sopimuksen II luvun Palkkaus 11 § Henkilökohtainen lisä 7 mom. mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä, kun palkkahinnoittelun piiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä. Tarkistus suoritetaan vuosittain.
LS:n piirissä sovelletaan KVTESin määräyksiä ja LS:n II Palkkaus luku 6 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä määräyksiä. Terveyskeskuslääkäreillä ja terveyskeskushammaslääkäreillä henkilökohtaisten lisien osuus on 3,5 % liitekohtaisesti tarkasteltuna laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä. Tarkastelu tehdään kerran vuodessa
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle käyttöönotettavia henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kriteerejä on valmisteltu työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä syksystä 2022 lähtien: pääluottamusmiesten kokouksessa 22.9.2022, hyvinvointialueen väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä 13.10.2022, palkkauksen kehittämistyöryhmässä 15.2.2023 ja 30.3.2023 sekä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisessa neuvottelussa 5.4.23. Kriteeristö pohjautuu KVTESin II luku palkkaus 11 § henkilökohtainen lisä 2 mom. soveltamisohjeisiin, jossa henkilökohtaisen lisän perusteina ovat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot yhteistyökyky, vastuunkanto sekä oma-aloitteisuus ja kehittymishakuisuus. Hyvinvointialueella työsuorituksen arviointia tehdään kolmen näkökulman kautta, jotka ovat tehtäväosaaminen, yhteisöosaaminen ja muutososaaminen. Arviointiasteikkona jokaisessa näkökulmassa käytetään asteikkoa ++, +++, ++++ tai +++++.
Työsuorituksen arviointiin kuuluu työntekijän/viranhaltijan itsearviointi ja esihenkilön tekemä työsuorituksen arviointi. Esihenkilön arvioinnin tueksi esityksiä henkilökohtaisen lisän saajista voivat tehdä myös organisaation muut työntekijät/viranhaltijat. Kaikkiin arviointeihin käytetään samaa kriteeristöä (liite). Kriteeristön painopistealueet voivat vaihdella vuosittain. Painotuksesta neuvotellaan työntekijäjärjestöjen kanssa vuosittain henkilökohtaisen lisän kohdentamisneuvottelun yhteydessä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi tehdään kirjallisesti.