Rahoitus- ja talousjaosto, kokous 26.10.2023

Perustelut

Hyvinvointialueen kassanhallinta ja maksuvalmiuden hoito edellyttävät joustavaa ja kustannustehokasta lyhytaikaisen rahoituksen hankintainstrumenttia.

Hyvinvointialueen hallintosäännön 79 §:n mukaan hyvinvointialueen rahatoimea hoidetaan siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden rajoissa. Muilta osin aluevaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

Aluehallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta aluevaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Aluehallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Muutoin hyvinvointialueen rahavaroista vastaa aluehallitus.

Rahoitus- ja talousjohtaja päättää tilapäislainan ottamisesta (laina-aika alle vuosi) hyvinvointialueen maksuvalmiuden turvaamiseksi aluevaltuuston vahvistaman enimmäismäärän puitteissa. Lyhytaikaista lainaa käytetään maksuvalmiuden turvaamiseksi ja tähän rahoitustarpeeseen käytetään hyvinvointialueella ensisijaisesti kuntatodistusohjelmaan verrattavaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa.

Hyvinvointialue solmii vastapuolen eli rahoituslaitoksen kanssa hyvinvointialuetodistusohjelman, joka on puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeellelaskusta. Puitesopimuksen suuruus, joka vastaa samanaikaisesti liikkeessä olevien hyvinvointialuetodistusten yhteenlaskettua maksiminimellisarvoa, sovitaan hyvinvointialueen tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialuetodistus on haltijavelkakirja, jolla liikkeellelaskija eli hyvinvointialue lainaa rahaa markkinoilta. Hyvinvointaluetodistusohjelma on rinnastettavissa rahamarkkinoilla kuntien ja kuntayhtymien kuntatodistuksiin, pankkien velkasitoumuksiin, yritysten yritystodistuksiin ja valtion velkasitoumuksiin.

Hyvinvointialuetodistusohjelma on maksuton eikä puitesopimuksen laatiminen ja voimassaolo siten aiheuta hyvinvointialueelle kustannuksia. Todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille ei edellytetä asetettavan vakuuksia. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeelle laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta sopimusehtojen puitteissa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokouksessaan 24.11.2022 § 70 päättänyt perustaa hyvinvointialuetodistusohjelman Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Ohjelman koko on enimmillään 80 Me. Kilpailun ja likviditeetin varmistamiseksi on syytä perustaa hyvinvointialuetodistusohjelmat myös muiden Suomessa toimivien rahoituslaitosten kanssa. Suomessa aktiivisesti todistuskauppaa käyvät Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj, Svenska Handelsbanken AB (julk) Suomen sivukonttoritoiminta, Aktia pankki Oyj, Swedbank AB (Publ) Suomen sivuliike sekä Danske Bank A/S Suomen sivuliike.

Hyvinvointialuetodistusohjelman enimmäislimiitti tulee vahvistaa ja tässä vaiheessa ennakoidun tarpeen pohjalta päätösehdotuksessa on esitetty rahoituslaitoskohtainen 150 Me limiitti, mikä vastaa vajaan kahden kuukauden käyttötalousmenoja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Ehdotus

Esittelijä

Rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle, että se esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

1. hyväksyä lyhytaikaista rahoitusta varten perustettavaksi velkaohjelmiksi hyvinvointialuetodistusohjelmat tai vaihtoehtoisesti nimeämistavan mukaan kuntatodistusohjelmat seuraavien rahalaitosten kanssa: Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj, Svenska Handelsbanken AB (julk) Suomen sivukonttoritoiminta, Aktia pankki Oyj, Swedbank AB (Publ) Suomen sivuliike sekä Danske Bank A/S Suomen sivuliike
2. asettaa rahalaitoskohtaiseksi limiitiksi 150 Me
3. korottaa Kuntarahoituksen kanssa tehtyä hyvinvointialuetodistusohjelman limiittiä 150 Me:on
4. että lyhytaikaista lainaa voi olla kerrallaan nostettuna yhteensä kaikilta rahalaitoksilta enintään 150 Me.

Päätös

Rahoitus- ja talousjaosto  päätti esittää aluehallitukselle, että se esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

1. hyväksyä lyhytaikaista rahoitusta varten perustettavaksi velkaohjelmiksi hyvinvointialuetodistusohjelmat tai vaihtoehtoisesti nimeämistavan mukaan kuntatodistusohjelmat seuraavien rahalaitosten kanssa: Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj, Svenska Handelsbanken AB (julk) Suomen sivukonttoritoiminta, Aktia pankki Oyj, Swedbank AB (Publ) Suomen sivuliike sekä Danske Bank A/S Suomen sivuliike
2. asettaa rahalaitoskohtaiseksi limiitiksi 150 Me ja  että lyhytaikaista lainaa voi olla kerrallaan nostettuna yhteensä kaikilta rahalaitoksilta enintään 150 Me.
3. korottaa Kuntarahoituksen kanssa tehtyä hyvinvointialuetodistusohjelman limiittiä 150 Me:on.