Aluehallitus, kokous 19.12.2023

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. Hyvinvointialueen talousraportoinnin käynnistämisessä on ollut haasteita, jotka ovat pääasiassa johtuneet uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöönotosta, joten tammi-maaliskuun raportointi tehdään sen vuoksi jonkin verran suunniteltua myöhemmin.

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-31.3.2023 olivat n. 9,3 Me ja toimintakulut n. 206,4 Me. Toimintakate oli n. -197,3 Me. Valtionrahoitusta raportointiajalla kirjattiin n. 168,8 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 29,5 Me.

Tilinpäätösennuste

Tammi-maaliskuun tietojen pohjalta on laadittu ensimmäinen tilinpäätösennuste. Ennusteen mukaan toimintakate ylittyy n. 13,6 Me, josta erikoissairaanhoidon ylitys on n. 6,3 Me ja oman toiminnan ylitys n. 7,3 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 1,9 Me ja se johtuu pääasiassa työterveyshuollon palvelujen, Sarastian palvelujen sekä turvallisuuspalvelujen ylittymisestä.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 1,8 Me ja se kohdentuu vammaispalveluihin. Henkilökohtaisen avun, omaishoidontuen, kuljetuspalvelujen sekä ostettujen asumispalvelujen arvioidaan ylittyvän. Vammaispalvelujen hintojen korotukset eivät olleet tiedossa talousarvion laadintavaiheessa ja talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitys on n. 2,1 Me. Ylitys aiheutuu lastensuojelun laitoshoidon ylittymisestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 1,6 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,5 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Erikoissairaanhoidon ylitys 6,3 Me kohdentuu pääasiassa sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS arvioi alkuvuoden perusteella siirtoviivepäiväkustannuksia kertyvän jopa yli 6 Me, mutta hyvinvointialueen oman arvion mukaan ylitys jäänee vajaan 2 Me:n tasolle. Siirtoviivepäiviä kertyy eniten psykiatriasta. HUS:n ennuste sisältää myös terveyskeskuspäivystyksen (6,1 Me), joka hyvinvointialueella kuuluu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueelle.

Valtionrahoitusta on talousarviossa arvioitu saatavan n. 734,8 Me. Valtiovarainministeriön 4.4.2023 julkaisemien rahoituslaskelmien mukaan vuodelle 2023 valtionrahoitusta saataisiin n. 764,1 Me. Muutos johtuu ns. kertaerästä, joka talousarviovalmisteluvaiheessa on arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataan vuodelle 2023. Lopullinen valtionrahoitus selviää vuoden lopulla, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat.

Talousarviossa vuoden 2023 alijäämä on n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 13,6 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen n. 29,3 Me:n paranemisen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 50,0 Me.

Perustelut

Aiempi käsittely

24.5.2023

Rahoitus- ja talousjaosto

KEUHDno-2023-1999

Valmistelija

Sanna Kaukua, talouspäällikkö, sanna.kaukua@keusote.fi
Perustelut
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. Hyvinvointialueen talousraportoinnin käynnistämisessä on ollut haasteita, jotka ovat pääasiassa johtuneet uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöönotosta, joten tammi-maaliskuun raportointi tehdään sen vuoksi jonkin verran suunniteltua myöhemmin.

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-31.3.2023 olivat n. 9,3 Me ja toimintakulut n. 206,4 Me. Toimintakate oli n. -197,3 Me. Valtionrahoitusta raportointiajalla kirjattiin n. 168,8 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 29,5 Me.

Tilinpäätösennuste

Tammi-maaliskuun tietojen pohjalta on laadittu ensimmäinen tilinpäätösennuste. Ennusteen mukaan toimintakate ylittyy n. 13,6 Me, josta erikoissairaanhoidon ylitys on n. 6,3 Me ja oman toiminnan ylitys n. 7,3 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 1,9 Me ja se johtuu pääasiassa työterveyshuollon palvelujen, Sarastian palvelujen sekä turvallisuuspalvelujen ylittymisestä.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 1,8 Me ja se kohdentuu vammaispalveluihin. Henkilökohtaisen avun, omaishoidontuen, kuljetuspalvelujen sekä ostettujen asumispalvelujen arvioidaan ylittyvän. Vammaispalvelujen hintojen korotukset eivät olleet tiedossa talousarvion laadintavaiheessa ja talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitys on n. 2,1 Me. Ylitys aiheutuu lastensuojelun laitoshoidon ylittymisestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 1,6 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,5 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Erikoissairaanhoidon ylitys 6,3 Me kohdentuu pääasiassa sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS arvioi alkuvuoden perusteella siirtoviivepäiväkustannuksia kertyvän jopa yli 6 Me, mutta hyvinvointialueen oman arvion mukaan ylitys jäänee vajaan 2 Me:n tasolle. Siirtoviivepäiviä kertyy eniten psykiatriasta. HUS:n ennuste sisältää myös terveyskeskuspäivystyksen (6,1 Me), joka hyvinvointialueella kuuluu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueelle.

Valtionrahoitusta on talousarviossa arvioitu saatavan n. 734,8 Me. Valtiovarainministeriön 4.4.2023 julkaisemien rahoituslaskelmien mukaan vuodelle 2023 valtionrahoitusta saataisiin n. 764,1 Me. Muutos johtuu ns. kertaerästä, joka talousarviovalmisteluvaiheessa on arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataan vuodelle 2023. Lopullinen valtionrahoitus selviää vuoden lopulla, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat.

Talousarviossa vuoden 2023 alijäämä on n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 13,6 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen n. 29,3 Me:n paranemisen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 50,0 Me.

Päätösehdotus

Esittelijä

• Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Rahoitus- ja talousjaosto

• merkitsee tiedoksi talouden toteutuman ajalta 1.1.-31.3.2023
• vaatii palvelualueita ja HUSia toimeenpanemaan nopeavaikutteisia säästötoimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi

Päätös

Rahoitus- ja talousjaosto hyväksyi esittelijän kokouksessa täydentämän esityksen:

Rahoitus- ja talousjaosto

• merkitsee tiedoksi talouden toteuman ajalta 1.1.-31.1.2023
• vaatii palvelualueilta ja HUSia toimeenpanemaan nopeavaikutteisia säästötoimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi. Esitykset talousarviossa pysymiseksi tuodaan rahoitus- ja talousjaostoon.

Perustelut

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. Tammi-maaliskuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste käsiteltiin rahoitus- ja talousjaostossa 24.5. sekä aluehallituksessa 30.5. Aluehallitus pyysi säästötoimenpiteiden esittämistä talousarviossa pysymiseksi. 

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-30.4.2023 olivat n. 14,2 Me ja toimintakulut n. 274,4 Me. Toimintakate oli n. -260,2 Me. Valtionrahoitusta raportointiajalla kirjattiin n. 225,2 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 36,2 Me. 

Tilinpäätösennuste
Tammi-huhtikuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste oman toiminnan osalta on ennallaan maaliskuun jälkeen laadittuun ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon osalta ennuste on heikentynyt n. 1,9 M € edelliseen ennusteeseen nähden. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen toimintakate ylittyy n. 15,3 Me, josta erikoissairaanhoidon ylitys on n. 8 Me ja oman toiminnan ylitys n. 7,3 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 1,9 Me ja se johtuu pääasiassa työterveyshuollon palvelujen, Sarastian palvelujen sekä turvallisuuspalvelujen ylittymisestä.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 1,8 Me ja se kohdentuu vammaispalveluihin. Henkilökohtaisen avun, omaishoidontuen, kuljetuspalvelujen sekä ostettujen asumispalvelujen arvioidaan ylittyvän. Vammaispalvelujen hintojen korotukset eivät olleet tiedossa talousarvion laadintavaiheessa ja talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitys on n. 2,1 Me. Ylitys aiheutuu lastensuojelun laitoshoidon ylittymisestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.
Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 1,6 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,5 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Erikoissairaanhoidon ylitys n. 8 Me kohdentuu pääasiassa sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. 

Valtionrahoitusta on talousarviossa arvioitu saatavan n. 734,8 Me. Valtiovarainministeriön 4.4.2023 julkaisemien rahoituslaskelmien mukaan vuodelle 2023 valtionrahoitusta saataisiin n. 764,1 Me. Muutos johtuu ns. kertaerästä, joka talousarviovalmisteluvaiheessa on arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataan vuodelle 2023. Lopullinen valtionrahoitus selviää vuoden lopulla, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat.

Talousarviossa vuoden 2023 alijäämä on n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 15,3 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen n. 29,3 Me:n paranemisen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 51,8 Me mukaan lukien Husin alijäämä. HUSilta on syytä edellyttää vuoden 2023 alijäämän kattamista hyvinvointialuelain mukaisesti vuosina 2024–2026. 

Aluehallitus käsitellessään 30.5.2023 maaliskuun tilinpäätösennustetta pyysi palvelualueita etsimään erilaisia keinoja talousarviossa pysymiseksi ja rahoitus- ja talousjaosto 24.5.2023  tuomaan säästöesityksiä 15.6. rahoitus- ja talousjaostoon.

Palvelujohtajat esittelevät kokouksessa keinoja talousarviossa pysymiseksi. 

Perustelut

Aiempi käsittely:
KEUHDno-2023-1999

Valmistelija

Laura Aittola, laskentapäällikkö, laura.aittola@keusote.fi

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. Tammi-maaliskuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste käsiteltiin rahoitus- ja talousjaostossa 24.5. sekä aluehallituksessa 30.5. Aluehallitus pyysi säästötoimenpiteiden esittämistä talousarviossa pysymiseksi. 

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-30.4.2023 olivat n. 14,2 Me ja toimintakulut n. 274,4 Me. Toimintakate oli n. -260,2 Me. Valtionrahoitusta raportointiajalla kirjattiin n. 225,2 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 36,2 Me. 

Tilinpäätösennuste
Tammi-huhtikuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste oman toiminnan osalta on ennallaan maaliskuun jälkeen laadittuun ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon osalta ennuste on heikentynyt n. 1,9 M € edelliseen ennusteeseen nähden. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen toimintakate ylittyy n. 15,3 Me, josta erikoissairaanhoidon ylitys on n. 8 Me ja oman toiminnan ylitys n. 7,3 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 1,9 Me ja se johtuu pääasiassa työterveyshuollon palvelujen, Sarastian palvelujen sekä turvallisuuspalvelujen ylittymisestä.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 1,8 Me ja se kohdentuu vammaispalveluihin. Henkilökohtaisen avun, omaishoidontuen, kuljetuspalvelujen sekä ostettujen asumispalvelujen arvioidaan ylittyvän. Vammaispalvelujen hintojen korotukset eivät olleet tiedossa talousarvion laadintavaiheessa ja talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitys on n. 2,1 Me. Ylitys aiheutuu lastensuojelun laitoshoidon ylittymisestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.
Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 1,6 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,5 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Erikoissairaanhoidon ylitys n. 8 Me kohdentuu pääasiassa sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. 

Valtionrahoitusta on talousarviossa arvioitu saatavan n. 734,8 Me. Valtiovarainministeriön 4.4.2023 julkaisemien rahoituslaskelmien mukaan vuodelle 2023 valtionrahoitusta saataisiin n. 764,1 Me. Muutos johtuu ns. kertaerästä, joka talousarviovalmisteluvaiheessa on arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataan vuodelle 2023. Lopullinen valtionrahoitus selviää vuoden lopulla, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat.

Talousarviossa vuoden 2023 alijäämä on n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 15,3 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen n. 29,3 Me:n paranemisen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 51,8 Me mukaan lukien Husin alijäämä. HUSilta on syytä edellyttää vuoden 2023 alijäämän kattamista hyvinvointialuelain mukaisesti vuosina 2024–2026. 

Aluehallitus käsitellessään 30.5.2023 maaliskuun tilinpäätösennustetta pyysi palvelualueita etsimään erilaisia keinoja talousarviossa pysymiseksi ja rahoitus- ja talousjaosto 24.5.2023  tuomaan säästöesityksiä 15.6. rahoitus- ja talousjaostoon.

Palvelujohtajat esittelevät kokouksessa keinoja talousarviossa pysymiseksi. 

Päätösehdotus

Rahoitus- ja talousjaosto merkitsee tiedoksi talouden toteutuman 1.1.–30.4. sekä palvelualueiden esitykset talousarviossa pysymiseksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Perustelut

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 käyttösuunnitelman kokouksessaan 14.2.2023 § 39.

Käyttösuunnitelman toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aluehallitukselle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja ajalta 1.1.-31.12.2023.

Perustelut

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.12.2023 § 85. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumasta raportoidaan aluevaltuustolle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja toisen kerran tilinpäätöksessä ajalta 1.1.-31.12.2023.

Hyvinvointialueen sote-palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2023. Alkuvuosi on ollut toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vuodenvaihteen siirtymä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä, Eteva-kuntayhtymästä, Ridasjärven päihdehuollon kuntayhtymästä sekä alueen kunnista hyvinvointialueelle sujui verrattain hyivn. Palvelutuotanto on jatkunut ilman suuria häiriöitä.

Taloutta haastaa valtionrahoitus, joka on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siitä, että valtionrahoitus vastaisi hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannuksia, ei näytä toteutuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuoden 2023 rahoitus on n. 30 Me talousarviota suurempi, mutta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuosi 2023 tulee olemaan n. 55 Me alijäämäinen.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialueohjelman laatiminen on käynnistetty ja sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: kysyntään, virtaukseen, tuotantorakenteeseen sekä työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen.

Tilinpäätösennuste

Kesäkuun toteutuman perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on 55,0 Me alijäämäinen. Talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on n. 65,7 Me. Valtionrahoitus on VM:n laskelmien mukaan n. 30 Me talousarviossa arvioitua suurempi. Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate kuitenkin toteutuu arviota heikompana, joten talousarviossa arvioitu alijäämä ei pienene yhtä paljon kuin rahoitus kasvaa. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta loppuvuodesta 2023.

Oman palvelutuotannon toimintakatteen ylitys on n. 7,8 Me ja erikoissairaanhoidon n. 9,1 Me. Pelastustoimen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstökuluissa onkin pieni ylitysuhka.

Oman palvelutuotannon ylityksestä n. 2,2 Me kohdentuu hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen. Ylitystä on mm. työterveyshuollon kustannuksissa, Sarastialta ostettavissa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluissa sekä turvallisuuspalveluissa. Epävarmuustekijänä on palkkaharmonisointimäärärahojen riittävyys. Harmonisointiin on varattu yhteensä n. 12 Me ja ennusteessa sen on arvioitu riittävän.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella tomintakatteen arvioidaan ylittyvän n. 2,3 Me:lla. Ylityksestä n. 0,5 Me aiheutuu koronanäytteenotoista, joihin ei ole talousarviossa varauduttu. Kuntoutuskeskuksen tuotot alittuvat n. 0,5 Me, koska asiakasmaksukorotusta ei voida toteuttaa ja siten tulot on arvioitu liian suuriksi. Kuntoutuspalvelujen arviointi- ja kotikuntoutustoimintaan on palkattu lisähenkilöstöä sairaalahoidossa olevien kotiutuksen nopeuttamiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen, joten henkilöstökulut ylittynevät n. 0,8 Me.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella toimintakatteen ylitysuhka on n. 3,4 Me. Pääasiallinen kuluylitys johtuu lastensuojelusta (2,1 Me). Lastensuojelussa ylitystä aiheuttaa erityisesti ympärivuorokautinen hoito. Talousarvioon sisällytettyä tuottavuustavoitetta ei ole vielä kokonaisuudessaan saavutettu toimenpiteiden viivästymisen vuoksi. Haasteena on henkilöstövaje, jota on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Henkilöstövuokrausta on kuitenkin pystytty vähentämään koko ajan. Merkittävänä riskinä pidetään mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen palvelutarpeen kasvua.

HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat yhteensä n. 272 Me. Ylitysuhka, 9,1 Me, kohdistuu sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS-yhtymä korotti siirtoviivepäivähintaa/hoitopäivä 630 eurosta 1250 euroon. Siirtoviivepäivien määrä on kasvanut 61,5 % (1-7 kk) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Siirtoviivepäivistä on kirjattu tammi-heinäkuussa yhteensä 1,3 Me:n kustannukset.

Perustelut

KEUHDno-2023-1999

Valmistelija

Sanna Kaukua, talouspäällikkö, sanna.kaukua@keusote.fi

Perustelut

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 käyttösuunnitelman kokouksessaan 14.2.2023 § 39.

Käyttösuunnitelman toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aluehallitukselle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja ajalta 1.1.-31.12.2023.

Perustelut

Perustelut

Aiempi käsittely

KEUHD-2023- 999

Rahoitus- ja talousjaosto 7.9.2023

Valmistelija 

Sanna Kaukua, talouspäällikkö

Perustelut

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.12.2023 § 85. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumasta raportoidaan aluevaltuustolle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja toisen kerran tilinpäätöksessä ajalta 1.1.-31.12.2023.

Hyvinvointialueen sote-palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2023. Alkuvuosi on ollut toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vuodenvaihteen siirtymä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä, Eteva-kuntayhtymästä, Ridasjärven päihdehuollon kuntayhtymästä sekä alueen kunnista hyvinvointialueelle sujui verrattain hyivn. Palvelutuotanto on jatkunut ilman suuria häiriöitä.

Taloutta haastaa valtionrahoitus, joka on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siitä, että valtionrahoitus vastaisi hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannuksia, ei näytä toteutuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuoden 2023 rahoitus on n. 30 Me talousarviota suurempi, mutta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuosi 2023 tulee olemaan n. 55 Me alijäämäinen.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialueohjelman laatiminen on käynnistetty ja sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: kysyntään, virtaukseen, tuotantorakenteeseen sekä työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen.

Tilinpäätösennuste

Kesäkuun toteutuman perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on 55,0 Me alijäämäinen. Talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on n. 65,7 Me. Valtionrahoitus on VM:n laskelmien mukaan n. 30 Me talousarviossa arvioitua suurempi. Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate kuitenkin toteutuu arviota heikompana, joten talousarviossa arvioitu alijäämä ei pienene yhtä paljon kuin rahoitus kasvaa. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta loppuvuodesta 2023.

Oman palvelutuotannon toimintakatteen ylitys on n. 7,8 Me ja erikoissairaanhoidon n. 9,1 Me. Pelastustoimen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstökuluissa onkin pieni ylitysuhka.

Oman palvelutuotannon ylityksestä n. 2,2 Me kohdentuu hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen. Ylitystä on mm. työterveyshuollon kustannuksissa, Sarastialta ostettavissa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluissa sekä turvallisuuspalveluissa. Epävarmuustekijänä on palkkaharmonisointimäärärahojen riittävyys. Harmonisointiin on varattu yhteensä n. 12 Me ja ennusteessa sen on arvioitu riittävän.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella tomintakatteen arvioidaan ylittyvän n. 2,3 Me:lla. Ylityksestä n. 0,5 Me aiheutuu koronanäytteenotoista, joihin ei ole talousarviossa varauduttu. Kuntoutuskeskuksen tuotot alittuvat n. 0,5 Me, koska asiakasmaksukorotusta ei voida toteuttaa ja siten tulot on arvioitu liian suuriksi. Kuntoutuspalvelujen arviointi- ja kotikuntoutustoimintaan on palkattu lisähenkilöstöä sairaalahoidossa olevien kotiutuksen nopeuttamiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen, joten henkilöstökulut ylittynevät n. 0,8 Me.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella toimintakatteen ylitysuhka on n. 3,4 Me. Pääasiallinen kuluylitys johtuu lastensuojelusta (2,1 Me). Lastensuojelussa ylitystä aiheuttaa erityisesti ympärivuorokautinen hoito. Talousarvioon sisällytettyä tuottavuustavoitetta ei ole vielä kokonaisuudessaan saavutettu toimenpiteiden viivästymisen vuoksi. Haasteena on henkilöstövaje, jota on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Henkilöstövuokrausta on kuitenkin pystytty vähentämään koko ajan. Merkittävänä riskinä pidetään mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen palvelutarpeen kasvua.

HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat yhteensä n. 272 Me. Ylitysuhka, 9,1 Me, kohdistuu sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS-yhtymä korotti siirtoviivepäivähintaa/hoitopäivä 630 eurosta 1250 euroon. Siirtoviivepäivien määrä on kasvanut 61,5 % (1-7 kk) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Siirtoviivepäivistä on kirjattu tammi-heinäkuussa yhteensä 1,3 Me:n kustannukset.

Perustelut

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.12.2023 § 85. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumasta raportoidaan aluevaltuustolle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja toisen kerran tilinpäätöksessä ajalta 1.1.-31.12.2023.

Hyvinvointialueen sote-palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2023. Alkuvuosi on ollut toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vuodenvaihteen siirtymä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä, Eteva-kuntayhtymästä, Ridasjärven päihdehuollon kuntayhtymästä sekä alueen kunnista hyvinvointialueelle sujui verrattain hyivn. Palvelutuotanto on jatkunut ilman suuria häiriöitä.

Taloutta haastaa valtionrahoitus, joka on hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todellisia kustannuksia pienempi. Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siitä, että valtionrahoitus vastaisi hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannuksia, ei näytä toteutuvan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuoden 2023 rahoitus on n. 30 Me talousarviota suurempi, mutta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuosi 2023 tulee olemaan n. 55 Me alijäämäinen.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialueohjelman laatiminen on käynnistetty ja sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmalla pyritään myös yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa. Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa: kysyntään, virtaukseen, tuotantorakenteeseen sekä työilmapiiriin ja -olosuhteisiin vaikuttaminen.

Tilinpäätösennuste

Kesäkuun toteutuman perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on 55,0 Me alijäämäinen. Talousarvion mukainen tilikauden alijäämä on n. 65,7 Me. Valtionrahoitus on VM:n laskelmien mukaan n. 30 Me talousarviossa arvioitua suurempi. Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate kuitenkin toteutuu arviota heikompana, joten talousarviossa arvioitu alijäämä ei pienene yhtä paljon kuin rahoitus kasvaa. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta loppuvuodesta 2023.

Oman palvelutuotannon toimintakatteen ylitys on n. 7,8 Me ja erikoissairaanhoidon n. 9,1 Me. Pelastustoimen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstökuluissa onkin pieni ylitysuhka.

Oman palvelutuotannon ylityksestä n. 2,2 Me kohdentuu hyvinvointialueen johtoon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuteen. Ylitystä on mm. työterveyshuollon kustannuksissa, Sarastialta ostettavissa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluissa sekä turvallisuuspalveluissa. Epävarmuustekijänä on palkkaharmonisointimäärärahojen riittävyys. Harmonisointiin on varattu yhteensä n. 12 Me ja ennusteessa sen on arvioitu riittävän.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella tomintakatteen arvioidaan ylittyvän n. 2,3 Me:lla. Ylityksestä n. 0,5 Me aiheutuu koronanäytteenotoista, joihin ei ole talousarviossa varauduttu. Kuntoutuskeskuksen tuotot alittuvat n. 0,5 Me, koska asiakasmaksukorotusta ei voida toteuttaa ja siten tulot on arvioitu liian suuriksi. Kuntoutuspalvelujen arviointi- ja kotikuntoutustoimintaan on palkattu lisähenkilöstöä sairaalahoidossa olevien kotiutuksen nopeuttamiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen, joten henkilöstökulut ylittynevät n. 0,8 Me.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella toimintakatteen ylitysuhka on n. 3,4 Me. Pääasiallinen kuluylitys johtuu lastensuojelusta (2,1 Me). Lastensuojelussa ylitystä aiheuttaa erityisesti ympärivuorokautinen hoito. Talousarvioon sisällytettyä tuottavuustavoitetta ei ole vielä kokonaisuudessaan saavutettu toimenpiteiden viivästymisen vuoksi. Haasteena on henkilöstövaje, jota on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Henkilöstövuokrausta on kuitenkin pystytty vähentämään koko ajan. Merkittävänä riskinä pidetään mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen palvelutarpeen kasvua.

HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat yhteensä n. 272 Me. Ylitysuhka, 9,1 Me, kohdistuu sairaanhoidolliseen palvelutuotantoon. HUS-yhtymä korotti siirtoviivepäivähintaa/hoitopäivä 630 eurosta 1250 euroon. Siirtoviivepäivien määrä on kasvanut 61,5 % (1-7 kk) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Siirtoviivepäivistä on kirjattu tammi-heinäkuussa yhteensä 1,3 Me:n kustannukset.

Perustelut

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 käyttösuunnitelman kokouksessaan 14.2.2023 § 39.

Käyttösuunnitelman toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aluehallitukselle ajalta 1.1.-30.6.2023 ja ajalta 1.1.-31.12.2023.

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. 

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-31.8.2023 olivat yhteensä n. 33,7 Me ja toimintakulut n. 566,3 Me. Toimintakate oli n. -531,4 Me. Valtionrahoitusta kirjattiin raportointiajalla n. 496,9 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 37,0 Me. 

Tilinpäätösennuste
Tammi-elokuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste oman toiminnan osalta on heikentynyt 0,9 Me kesäkuun jälkeen laadittuun ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon osalta ennustetaan nyt 0,3 Me pienempää ylitystä kuin viimeksi. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen talousarvioon merkitty toimintakate tulee ylittymään n. 17,5 Me, josta erikoissairaanhoidon osuus on n. 8,8 Me ja oman toiminnan ylitysennuste n. 8,7 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 2,2 Me. Ylitys johtuu pääasiassa Sarastian palveluiden, työterveyshuollon palveluiden sekä turvallisuuspalveluiden ylittymisestä.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 2,2 Me. Ylitys kohdentuu vammaispalveluihin. Omaishoidon tuen sekä ostettujen asumispalveluiden kustannusten arvioidaan ylittävän talousarvion varaukset. Omaishoidon tuen osalta asiakasmäärä on kasvanut ja palveluntuottajien hintojen korotukset eivät olleet vammaispalveluiden osalta tiedossa talousarvion laadintavaiheessa. Talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitysennuste on n. 3,4 Me. Ylitys aiheutuu pääosin lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon kustannusten ylityksestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 0,9 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,5 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Erikoissairaanhoidon tammi-heinäkuun toteutuma on 53,2 Me alijäämäinen ja  koko vuoden alijäämäennuste on 95 Me. Ennusteen mukaan tulot alittuvat n. 38 Me ja menot ylittyvät n.59 Me. Merkittävin menolisäys on sote-sektorin palkkaratkaisun  n. 47,4 Me kustannukset, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Lisäksi mm. talousarvion tulopohjasta puuttuu rahoituspohjaa omaan tutkimustoimintaan vuositasolla 7 Me sekä Covid-19 suojatarvikkeita on alaskirjattu 4,5 Me edestä. Keski-Uudenmaan tilinpäätösennuste verrattuna Keski-Uudenmaan talousarviolukuun ennustetaan ylittyvän vajaa 9 Me ilman terveyskeskuspäivystystä, joka sisältyy perusterveydenhuollon palvelualueelle. Ennuste sisältää siirtoviivepäivämaksuja vajaa 2 Me, jota ei ole huomioitu talousarviossa. 

Valtionrahoitusta on talousarviossa arvioitu saatavan n. 734,8 Me. Valtiovarainministeriön 31.8.2023 julkaisemien rahoituslaskelmien mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on saamassa vuodelle 2023 rahoitusta yhteensä n. 766 Me. Muutos johtuu ns. kertaerästä, joka talousarviovalmisteluvaiheessa on arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataankin vuodelle 2023. Lopullinen valtionrahoitus selviää vasta vuoden lopussa, minkä vuoksi talousarviomuutoksen käsittely toimielimissä on vasta marras-joulukuussa.

Talousarviossa vuoden 2023 alijäämä on n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 17,5 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen n. 31 Me:n paranemisen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 53,5 Me mukaan lukien erikoissairaanhoidon kustannukset. HUSilta on syytä edellyttää vuoden 2023 alijäämänsä kattamista hyvinvointialuelain mukaisesti vuosina 2024–2025. 

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. 

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-30.9.2023 olivat yhteensä n. 60,3 Me ja toimintakulut n. 661,8 Me. Toimintakate oli n. -600,2 Me. Valtionrahoitusta kirjattiin raportointiaikana n. 558,1 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 44,9 Me. 

Tilinpäätösennuste

Tammi-syyskuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste oman toiminnan osalta on heikentynyt 3,7 Me elokuun jälkeen laadittuun ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon osalta ennuste on 0,1 Me heikompi kuin viimeksi. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen talousarvioon merkitty toimintakate tulee ylittymään n. 21,8 Me, josta erikoissairaanhoidon osuus on n. 8,9 Me ja oman toiminnan ylitysennuste n. 12,4 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 2,3 Me. Ylitystä aiheuttavat mm. Sarastian palveluiden, työterveyshuollon palveluiden ja turvallisuuspalveluiden ylittyminen sekä hyvinvointialueen luottamustoimielinten arvioitua suurempi kokousmäärä. 
Palvelualueiden tilinpäätösennusteissa ei ole huomioitu palkkaharmonisaatioiden ja tilakustannusten vaikutusta. Hyvinvointialuetasolla näihin varattujen määrärahojen arvioidaan riittävän. Näihin liittyvä käyttösuunnitelman muutos on päätöksenteossa aluehallituksessa 28.11.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 3,3 Me. Ylitys kohdentuu vammaispalveluihin. Omaishoidon tuen sekä ostettujen asumispalveluiden kustannusten arvioidaan ylittävän talousarvion varaukset. Omaishoidon tuen osalta asiakasmäärä on kasvanut ja palveluntuottajien hintojen korotukset eivät olleet vammaispalveluiden osalta tiedossa talousarvion laadintavaiheessa. Talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitysennuste on n. 4,3 Me. Ylitys aiheutuu pääosin lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon kustannusten ylityksestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.
Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 2,5 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,6 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Koko HUS:n osalta alijäämäennuste on noin 95 Me. HUS:lta on syytä edellyttää vuoden 2023 alijäämänsä kattamista hyvinvointialuelain mukaisesti vuosina 2024–2025. Merkittävin menolisäys on sote-sektorin palkkaratkaisun n. 47,4 Me kustannukset, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Lisäksi mm. talousarvion tulopohjasta puuttuu rahoituspohjaa omaan tutkimustoimintaan vuositasolla 7 Me sekä Covid-19 suojatarvikkeita on alaskirjattu 4,5 Me edestä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen jäsenmaksuosuus on ylittymässä arvion mukaan 8,9 Me. Ennuste sisältää siirtoviivepäivämaksuja noin 2 Me, jota ei ole huomioitu talousarviossa. Liitteenä on HUS:n talousjohtajan aluehallituksen seminaarissa esittämä talouskatsaus. 

Valtiovarainministeriön 10.10.10.2023 päivittämien rahoituslaskelmien mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on saamassa vuodelle 2023 rahoitusta yhteensä n. 765 Me. Muutosta aiempiin ennusteisiin verrattuna tulee mm. kunnilta siirtyvät kustannukset huomioivan siirtolaskelman tarkennuksesta sekä ns. kertaerästä, joka on talousarviovalmisteluvaiheessa arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataankin vuodelle 2023. Siirtolaskelman tarkennus heikensi arviota Keski-Uudenmaan saamasta Valtion rahoituksesta noin miljoona euroa edelliseen arvioon verrattuna. 

Alkuperäisessä talousarviossa vuoden 2023 alijäämä oli n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 21,8 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen muutoksen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 59 Me mukaan lukien erikoissairaanhoidon kustannukset. Valtuusto päätti talousarviomuutoksesta syyskuun tilinpäätösennusteen mukaisesti. 
 

Perustelut

KEUHDno-2023-1999

Aiempi käsittely:

Rahoitus- ja talousjaosto

23.11.2023

Valmistelija

• Laura Aittola, laskentapäällikkö, laura.aittola@keusote.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi talouden toteutumisesta kuukausittain pl. tammi- ja helmikuu sekä heinäkuu. Tammi-kesäkuulta tehdään osavuosikatsaus, joka on kuukausiraporttia laajempi talouden ja toiminnan raportointi. 

Hyvinvointialueen toimintatuotot ajalla 1.1.-30.9.2023 olivat yhteensä n. 60,3 Me ja toimintakulut n. 661,8 Me. Toimintakate oli n. -600,2 Me. Valtionrahoitusta kirjattiin raportointiaikana n. 558,1 Me. Rahoitustuotot ja -kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot huomioiden raportointijakson alijäämä oli n. 44,9 Me. 

Tilinpäätösennuste

Tammi-syyskuun tietojen pohjalta laadittu tilinpäätösennuste oman toiminnan osalta on heikentynyt 3,7 Me elokuun jälkeen laadittuun ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon osalta ennuste on 0,1 Me heikompi kuin viimeksi. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen talousarvioon merkitty toimintakate tulee ylittymään n. 21,8 Me, josta erikoissairaanhoidon osuus on n. 8,9 Me ja oman toiminnan ylitysennuste n. 12,4 Me. Pelastustoimen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 

Hyvinvointialueen johdon sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden ylityksen arvioidaan olevan n. 2,3 Me. Ylitystä aiheuttavat mm. Sarastian palveluiden, työterveyshuollon palveluiden ja turvallisuuspalveluiden ylittyminen sekä hyvinvointialueen luottamustoimielinten arvioitua suurempi kokousmäärä. 
Palvelualueiden tilinpäätösennusteissa ei ole huomioitu palkkaharmonisaatioiden ja tilakustannusten vaikutusta. Hyvinvointialuetasolla näihin varattujen määrärahojen arvioidaan riittävän. Näihin liittyvä käyttösuunnitelman muutos on päätöksenteossa aluehallituksessa 28.11.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ylitysennuste on n. 3,3 Me. Ylitys kohdentuu vammaispalveluihin. Omaishoidon tuen sekä ostettujen asumispalveluiden kustannusten arvioidaan ylittävän talousarvion varaukset. Omaishoidon tuen osalta asiakasmäärä on kasvanut ja palveluntuottajien hintojen korotukset eivät olleet vammaispalveluiden osalta tiedossa talousarvion laadintavaiheessa. Talousarvioon varatut hinnankorotukset ovat osoittautuneet liian pieniksi.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueen ylitysennuste on n. 4,3 Me. Ylitys aiheutuu pääosin lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon kustannusten ylityksestä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtakunnallisen trendin mukaisesti.
Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella ylitysuhka on n. 2,5 Me. Ylitys johtuu mm. liian optimistisesti arvioiduista kuntoutuspalvelujen tuotoista sekä kuntoutuspalvelujen arkitiimin lisähenkilöstön palkkaamisesta. Arkitiimin vahvistamisella pyritään kotiutuksen nopeuttamiseen sekä siirtoviivepäivämaksujen vähentämiseen. Koronasta arvioidaan aiheutuvan n. 0,6 Me kustannukset kuluvana vuonna, pääasiassa näytteenotosta.

Koko HUS:n osalta alijäämäennuste on noin 95 Me. HUS:lta on syytä edellyttää vuoden 2023 alijäämänsä kattamista hyvinvointialuelain mukaisesti vuosina 2024–2025. Merkittävin menolisäys on sote-sektorin palkkaratkaisun n. 47,4 Me kustannukset, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Lisäksi mm. talousarvion tulopohjasta puuttuu rahoituspohjaa omaan tutkimustoimintaan vuositasolla 7 Me sekä Covid-19 suojatarvikkeita on alaskirjattu 4,5 Me edestä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen jäsenmaksuosuus on ylittymässä arvion mukaan 8,9 Me. Ennuste sisältää siirtoviivepäivämaksuja noin 2 Me, jota ei ole huomioitu talousarviossa. Liitteenä on HUS:n talousjohtajan aluehallituksen seminaarissa esittämä talouskatsaus. 

Valtiovarainministeriön 10.10.10.2023 päivittämien rahoituslaskelmien mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on saamassa vuodelle 2023 rahoitusta yhteensä n. 765 Me. Muutosta aiempiin ennusteisiin verrattuna tulee mm. kunnilta siirtyvät kustannukset huomioivan siirtolaskelman tarkennuksesta sekä ns. kertaerästä, joka on talousarviovalmisteluvaiheessa arvioitu vuodelle 2024 rahoituslain mukaisesti. Rahoituslakia on muutettu talousarvion hyväksymisen jälkeen ja kertaerä kirjataankin vuodelle 2023. Siirtolaskelman tarkennus heikensi arviota Keski-Uudenmaan saamasta Valtion rahoituksesta noin miljoona euroa edelliseen arvioon verrattuna. 

Alkuperäisessä talousarviossa vuoden 2023 alijäämä oli n. 65,7 Me. Toimintakatteen n. 21,8 Me:n heikentymisen ja valtionrahoituksen muutoksen myötä tilinpäätösennusteen mukainen alijäämä on n. 59 Me mukaan lukien erikoissairaanhoidon kustannukset. Valtuusto päätti talousarviomuutoksesta syyskuun tilinpäätösennusteen mukaisesti. 

Ehdotus 
Esittelijä: Päivi Tarsia,rahoitus-ja talousjohtaja 
Rahoitus-ja talousjaosto esittää aluehallitukselle,että se merkitsee tiedoksi talouden  toteutuman 1.1.–30.9. 
Päätös 
Hyväksyttiin esityksen mukaan.