Aluehallitus, kokous 19.5.2026

Perustelut

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä jätti 11.12.2025 aloitteen puhtaiden käyttövälineiden kohdennetusta jakelusta Keusoten omissa ja ostetuissa päihteet sallivissa päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumisyksikkö-, päiväkeskus- ja ensisuojapalveluissa. Aloitteen mukaan käyttövälineiden jakelutoiminta on osa laajaa ehkäisevää päihdetyötä, joka pyrkii päihteiden käytön lopettamisen ohella rajoittamaan sen käytöstä aiheutuvia haittoja laajemminkin. Keusoten käyttövälineiden keskitettyä jakelutoimintaa pidetään riittämättömänä ja esitetään käyttövälineiden laajempaa jakelua päihdeasiakkaiden erikseen mainituissa asiointipisteissä. 

Vastaus: 

Hyvinvointialueen puhtaiden käyttövälineiden (esimerkiksi pistosvälineet) jakelutoiminta perustuu ensisijaisesti tartuntatautien torjuntaan liittyvään lainsäädäntöön ja kansanterveydellisten haittojen vähentämisen tavoitteisiin. Hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluu huolehtia tartuntatautien ehkäisystä, terveysneuvonnasta sekä tarvittaessa käyttövälineiden vaihdosta.

Huumehaittojen vähentämiseen kohdistuvan työn tavoitteena on erilaisin interventioin ja toimintatavoin vähentää käytöstä yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilöille aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Keskiössä on tällöin esimerkiksi tartuntatautien, yliannostusten, kuolleisuuden, syrjäytymisen sekä pistokäytön ja sekakäytön ehkäisy. Olennaista on harventaa pistoksia, vähentää välineiden yhteiskäyttöä ja siten pienentää käyttöön liittyvien sairauksien ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta sekä parantaa huumeita käyttävien elämänhallintaa ja lisätä terveystietoutta. 

Kansanterveyden kannalta vakavin huumeiden pistokäyttöön liittyvä uhka on veriteitse tarttuvien tautien leviäminen. Tätä voidaan ehkäistä haittoja vähentävillä toimenpiteillä, joihin kuuluvat käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihto puhtaisiin, rokotukset ja  tartuntatautitestaukset. 

Suomi on sitoutunut eliminoimaan hepatiitti C-viruksen kansanterveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskäytössä olevien käyttövälineiden kautta voi levitä myös B-hepatiitti ja HIV-tartunnat, sekä esimerkiksi staphylokokki- ja streptokokkibakteerit, mukaan lukien antibiootille vastustuskykyiset kannat. Käyttäjä voi sairastua vakavasti myös ilman välineiden yhteiskäyttöä, jos hän käyttää välineitä yleensäkin uudelleen. Epäpuhtaat välineen altistavat silloinkin vakaville streptokokki- ja staphylokokki-infektioille, kuten  verenmyrkytykselle, nekrotisoivalle faskiitille ja sydänläppien tulehduksille ja näiden hoito edellyttää aina sairaala- tai tehohoitoa, pitkiä suonensisäisiä antibioottihoitoja sekä mahdollisesti leikkauksia. 

Hepatiitti C-kantajuutta hoidetaan muutamia tuhansia euroja maksavalla lääkekuurilla. Jos välineiden yhteiskäyttö kuitenkin jatkuu parantavan hoidon jälkeen, on uusintatartunta mahdollinen. Hepatiitti C-viruksen eliminaatiohankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat  matalan kynnyksen testaus ja lääkehoito, sekä ennaltaehkäisyn vahvistaminen, kuten pistovälineiden vaihto ja riskiryhmille suunnattu viestintä. 

Tutkimusnäytön perusteella puhtaiden pistosvälineiden jakaminen vähentää merkittävästi HIV- ja hepatiittitartuntoja sekä kohderyhmän riskikäyttäytymistä. Vaikuttavimmiksi on todettu toimintamallit, joissa käyttövälineiden jakelu yhdistyy terveysneuvontaan, testaukseen ja hoitoon ohjaukseen. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen puhtaiden käyttövälineiden jakelu toteutuu kahdessa terveysneuvontapiste ”Tykissä” Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Toimipisteessä työskentelee hoitaja tai sosiaaliohjaaja, ja usein mukana on myös kokemus- tai vertaisasiantuntija.  Työntekijöillä on taustatukenaan konsulttilääkäri. Asiakkaat voivat varata pisteissä aikoja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Neuvontapisteissä tarjotaan HIV ja C-hepatiitti infektioiden tutkimusmahdollisuutta ja toteutetaan C-hepatiitin eliminaation lääkehoitoja. Terveysneuvontapisteillä asioidaan anonyymisti, jonka vuoksi nykyisiä palveluja käyttäviä ei voida systemaattisesti tarkemmin analysoida. Terveysneuvontapisteiltä ohjataan pienimuotoisesti välineitä päivätoimintaan ja asumisen palveluihin. Pisteet ovat auki kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. 

Vuonna 2025 terveysneuvontapisteissä kävi 460 asiakasta. Käyttötarvikkeiden vaihtoväli oli keskimäärin 3 viikkoa. Toimintapisteistä jaettiin vuoden aikana liki 90 000 neulaa ja 77 000 ruiskua. Palautettujen neulojen määrä vastasi jaettujen määrää. Neuvontapisteet jakavat lisäksi haavahoitotuotteita, riskijäteastioita ja kondomeja. Tarvikkeiden vuosikustannus on n. 23 000 €/vuosi. 

Keusoten alueella terveysneuvontapisteiden käyttö on vähäisempää kuin Uudenmaan vertailualueilla, pois lukien Itä-Uusimaa, mikä viitannee myös mahdolliseen palveluiden saavutettavuushaasteisiin. Osa kohderyhmään kuuluvista ei asioi terveysneuvontapisteissä 
riittävän usein tai lainkaan. Samanaikaisesti käyttövälineiden jakelua toteutetaan jo nyt yksittäisissä mielenterveys- ja päihdeasumisyksiköissä ja päivätoiminnassa epäyhtenäisin käytännöin. 

Aloitteessa esitetty toimintamalli poikkeaa nykyisestä valtakunnallisesta käytännöstä, jossa jakelu on keskitetty terveysneuvontapisteisiin ja siten yhdistetty laajempaan ennaltaehkäisevään palveluun. Pelkästään puhtaiden käyttövälineiden jakelun laajentaminen mm. asumisen palvelujen oheen ei ole yksiselitteistä ja toimintaan liittyy sekä tunnistettuja hyötyjä että riskejä. 

Mahdollisia hyötyjä ovat niiden asiakasryhmien parempi tavoittaminen, jotka eivät halua tai pysty asioimaan nykyisissä terveysneuvontapisteissä. Jakelutoiminnan laajentaminen lisää puhtaiden välineiden käytön hyötyjä tartuntatauti- ja infektioriskien vähentämisen osalta ja voi edistää välineiden turvallisempaa käyttöä ja hävittämistä. Toiminta voi myös lisätä toivottua yhteydenpitoa sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

Keskeiset riskit liittyvät käyttäjän terveydentilan seurannan puutteeseen ja palvelua toteutettavan henkilöstön työturvallisuuteen, toiminta- ja vastuuroolituksiin. Toimintamallin systemaattinen toteutus eri palveluntuottajien ja oman toiminnan toimijoiden kanssa vaatii  johdonmukaista ohjausta, seurantaa ja lisäresursseja. Logistiikan – ja jätehuollon kustannukset kasvavat maltillisesti. 

Pelkkä käyttövälineiden jakelu ilman muuta palvelukokonaisuutta ei tutkimusnäytön perusteella ole vaikuttava ratkaisu. Keskeistä on varmistaa, että jakelutoiminta tukee ja edistää laajempaa päihdehaittojen vähentämisen kokonaisuutta, johon sisältyvät myös  testaus, rokotukset ja hoitoon ohjaus ja hoidon toteuttaminen. Toisaalta on hyvä tunnistaa, että kansainvälinen tutkimusnäyttö puhtaiden käyttövälineiden jakelusta ei osoita toiminnan lisäävän päihteiden käyttöä.  

Yhteenveto: 

Kokonaisarvion perusteella on tarkoituksenmukaista uudelleen tarkastella ja kehittää Keusoten nykyistä puhtaiden käyttötarvikkeiden jakelun palvelua hallitusti ja vaiheittain siten, että samalla vahvistetaan nykyisiä terveysneuvontapalveluja ja parannetaan niiden  saavutettavuutta huomioiden hyvinvointialueen talouden edellytykset. 

Aloitteen toimesta Keusote ottaa uudelleen tarkasteltavakseen terveysneuvontapiste ”Tykki” toiminnan käytänteet. Toimipisteiden mahdollisuus toimia alueellisesti liikkuvana palveluna kartoitetaan. Oman – ja ostoasumispalvelujen käyttötarvikkeisiin liittyvät  toimintakäytännöt yhdenmukaistetaan. Toimintamallissa selkeytetään muun muassa:  

• käyttövälineiden jakelun, keräyksen ja jätehuollon järjestäminen asumispalveluissa 
• em liittyen hyvinvointialueen ja palveluntuottajien väliset vastuujaot 
• sopimusohjaukselliset linjaukset ostopalveluihin huomioiden käynnistymässä olevan asumispalvelujen kilpailutuksen aikataulutus  

Päätösehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että se päättää

1. merkitä tiedoksi edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteiseen
2. todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.