Rahoitus- ja talousjaosto, kokous 25.10.2022

Perustelut

Hyvinvointialueen rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen, joka on yleiskatteellista. Rahoitus jaetaan kullekin hyvinvointialueelle sen asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tarvetekijöiden painoarvo rahoituksen määräytymisessä on merkittävin, yli 81 %. Asukasmäärän mukaisesti määräytyy n. 13 %, minkä lisäksi käytetään pienempiä määräytymistekijöitä. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi alueelliset riskitekijät.

Tilastokeskus keräsi valtiovarainministeriön toimeksiannosta erilliskyselyllä tietoa kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista tilinpäätösvuodelta 2021 ja talousarviovuodelta 2022. 

Talousarviokyselyn kustannustiedot (tilinpäätösennusteet 2021 ja talousarviot 2022) ovat olennaisia määriteltäessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvona skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan myöhemmin tilinpäätöstietoja vastaaviksi.

Vuoden 2022 talousarvioihin pohjautuvat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksista muodostavat pohjan hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon. Siirtyvät kustannukset vaikuttavat myös hyvinvointialuekohtaisiin rahoituslaskelmiin sekä kuntien rahoituslaskelmiin ja kunnilta leikattavaan tuloveroprosenttiin. 

Vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat kyselyn perusteella noin 20,7 miljardia euroa ja pelastustoimen nettokustannukset noin 500 miljoonaa euroa. Yhteensä hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ovat näin ollen noin 21,2 miljardia euroa, mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmassa vuonna 2021 tehdyssä arviossa. Aiempi arvio pohjautui kuntien vuoden 2021 talousarvio- ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietoihin. 

Muutoksilla on vaikutusta myöhemmin keväällä julkaistaviin kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Tavoitteena on julkaista ensimmäiset vuotta 2023 koskevat rahoituslaskelmat huhtikuussa. Tällöin nähdään tarkemmin, mille tasolle kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus asettuu. Tämän jälkeen rahoitusta tarkistetaan vielä kesällä 2022.

Valtiovarainministeriön 10.3. 2022 julkaisemien tietojen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta koskevat siirtyvät kustannukset ovat sote-palvelujen vuoden 2021 tilinpäätöstietojen osalta 666,1 Me euroa ja pelastustoimen osalta 15,5 Me euroa. Vuoden 2022 talousarvioluvut ovat sote-palvelujen osata 677,2 Me ja pelastustoimen osalta 15,4 Me. Näiden perusteella ei voi vielä päätellä lopullisen rahoituksen tasoa, sillä kansallinen ”nollasummapeli” voi muuttaa Keski-Uudenmaankin rahoitusta.

Vertailun vuoksi kuitenkin kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022 ovat n. 655 Me.

Investointisuunnitelma ja lainanottovaltuus

Hyvinvointialueuudistus tuo uutta sääntelyä investointien toteutukseen. Hyvinvointialueiden on hyväksytettävä investointisuunnitelma ministeriöissä ja investointeihin käytettävissä oleva lainamäärä on rajattu lainanottovaltuudella, joka määritellään laskennallisesi lainanhoitokykyyn perustuen. Investointeihin luetaan myös pitkäaikaiset sopimukset kirjanpidollisen käsitteen lisäksi. Ensimmäinen investointisuunnitelma on esitettävä VM:lle, STM:lle (sote) ja sisäministeriölle (pela) 1.10.2022 mennessä. Valtiovarainministeriö käy kunkin hyvinvointialueen kanssa kevään aikana läpi lainanottovaltuuden määräytymiseen ja investointisuunnitelmaan liittyvät asiat.

Talousarvion 2023 laadinnan lähtökohdat

Hyvinvointialueen talousarvion kehys on tarkoitus käsitellä aluehallituksessa 21.6. Kehykseen liittyviä epävarmuustekijöitä valtion lopullisen rahoitustason lisäksi ovat mm. virka- ja työehtosopimusten avoin sopimustilanne ja henkilöstön saatavuusongelmat, koronan kehittyminen ja siihen liittyvä hoito- ja palveluvelka sekä yleinen hintojen nousu maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen. Lisäksi talousarviossa tulee huomioida Keusoten tuottavuusohjelman jatkon, talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelmaan liittyvät tavoitteet.

Liitteenä on alustavaa kehyksen tarkastelua, jonka pohjana on käytetty kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätösennustetta, jossa on huomioitu 20 Me ylitysuhka. Lisäksi on huomioitu seuraavia muutostekijöitä:

• Palkkojen sopimuskorotuksiin varaus + 2 %
• Asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotus + 2 %
• Tietohallintokustannusten nousu yhteensä 7,3 Me, sisältäen Etevan ICT-kokonaisuuden siirtymisen hyvinvointialueelle 1,2 Me. Muita merkittäviä kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat päällekkäiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät 2,8 Me sekä Apotin lisäkustannukset 1,4 Me (poistot). Lisäksi esim. henkilöstön lisääntyminen edellyttää uusien lisenssien ja työasemien uudistamista. 
• Talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman tavoite 7,9 Me (kuluja vähentävä)
• Suunnitelman mukaisia poistoja arvioitu 1 Me enemmän kuin ennen
• Husin korotus + 2 %, jonka vaikutus erikoissairaanhoitoon on 5,1 Me
• Etevan siirtymisen vaikutus 16 Me + 2 % (vähennetty vastaavasti omasta toiminnasta 15 Me)
• Ridasjärven siirtymisen vaikutus 3 Me + 2 %
• Oppilashuollon vaikutus 5,5 Me + 2 %
• Pelastustoimen vaikutus 15,4 Me + 2 %

Alustavan ennusteen mukaan vuoden 2022 tilinpäätös toteutuisi 700,7 Me:n tasolla (mukana myös Eteva, Ridasjärvi, oppilashuolto ja pela) ja vuoden 2023 alustava kehys on 713,6 Me. Kehys sisältää kuitenkin vielä monia epävarmuustekijöitä ja palvelualueiden muutostekijät puuttuvat. Talousarvioprosessin mukaan palvelualueiden ensimmäiset neuvottelut ovat huhtikuussa.
 

Perustelut

Hyvinvointialueiden uudet rahoituslaskelmat on julkaistu 13.4.2022. Rahoituslaskelmat perustuvat hallituksen esitykseen, jossa hyvinvointialueiden rahoituslakiin on esitetty tiettyjä muutoksia. Rahoituslaskelmien julkaisun jälkeen oli nopealla aikataululla kuulemistilaisuus 20.4. ja kirjallinen lausunnonantomahdollisuus lausuntopalvelun kautta 21.4.

Merkittävin esitetty muutos on uuden olosuhdetekijän, yliopistosairaalalisän lisäys rahoituksen määräytymistekijäksi. Vastaavasti asukaslukuun perustuvan määräytymistekijän painoarvoa vähennettäisiin. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kohdalla tämä tarkoittaisi yhteensä n. 8 Me:n lisäystä vuoden 2023 aiempiin laskelmiin. Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään, että hyvinvointialueille maksettaisiin vuonna 2024 kertakorvaus, jolla korjattaisiin vuoden 2023 rahoituksen tasoa vastaamaan alueen kuntien tilinpäätöstietojen 2022 mukaisia kustannuksia. Rahoituslaskelmien muutoksia on esitelty aluehallituksen iltakoulussa 19.4.

Nyt julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saama rahoitus on yhteensä 740 445 286 euroa. Vuoden 2023 rahoituslaskelmia tullaan päivittämään vielä kesällä sen jälkeen kun lopulliset kuntien ja kuntayhtyminen tilinpäätösluvut 2021 ovat tiedossa.

Talousarvioprosessi etenee palvelualueiden ja Etevan neuvotteluilla viikolla 17, jossa käydään läpi muutostarpeet. Lisäksi pelastuslaitoksen kanssa valmistellaan talousarvioesitys yhdessä. Rahoitus- ja talousjaosto käsittelee ensimmäisen neuvottelukierroksen tulosta 4.5. ja aluehallitus seminaarissaan 12.-13.5.  Toukokuussa käydään palvelualueittain toiset neuvottelut, joiden perusteella valmistellaan vuoden 2023 kehys päätöksentekoa varten. Valtuusto käsittelee talousarvion laadintatilannetta seminaarissaan 2.-3.6. Talousarvion kehys ja alustava investointisuunnitelma on 6.6. rahoitus- ja talousjaostossa ja hallitus antaa kehyksen valmistelun pohjaksi kokouksessaan 21.6.

Rahoitus- ja talousjaosto on käsitellyt alustavaa kehystä, jossa muutostekijät ovat hyvin maltilliset (mm. esh:n kasvu, palkkaratkaisut) ja joista puuttui palvelualueiden esittämät muutostekijät. Lisäksi rahoitus- ja talousjaostossa esillä ollut vuoden 2022 tilinpäätösennuste saattaa olla optimistinen. Näin ollen nyt esitetty rahoitustaso n. 740,4 Me edellyttää edelleen talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Riskitekijänä on myös kesällä päivitettävien rahoituslaskelmien mahdolliset muutokset.

Perustelut

Talousarvion valmistelua on jatkettu ja tämän hetkisen tilanteen mukaan palvelualueiden muutostekijäesitykset eivät tule mahtumaan nyt tiedossa olevaan valtion rahoitukseen.  Palvelualueilta on edellytetty karsintaa toisiin neuvotteluihin, jotka pidetään toukokuun aikana.  Pohjana olevan kehyksen tilannetta heikentää vastavalmistunut tilinpäätösennuste, joka ylittää vuoden 2022 talousarvion 33 Me:lla. Ennuste sisältää kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä mm. koronan ja tulevien palkkaratkaisujen suhteen.  Lisäksi  luottamuselinhallinnon osuus kustannuksista kasvaa n. 0,8 Me nykytasosta. 

Valmistelun edessä on tunnistettu seuraavia riskitekijöitä

• pieni varaus palkkojen sopimuskorotuksiin (2 %).
• pieni varaus asumispalvelujen ostojen hintojen korotuksiin (2 %), sopimuksissa hintojen korotukset sidottu yleisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hintaindeksiin. Mikäli hinnat nousisivat esim. 5 %, merkitsisi se noin 4 Me:n kasvua.
• ei varausta vuokrakustannusten nousuun (esim. 2 % vuokrien korotus tarkoittaisi 0,6 Me). Toisaalta joistain tiloista voidaan mahdollisesti vielä luopua.
• palkkaharmonisointi ei sisälly vielä muutostekijöihin. Hyvinvointialueelle siirtyvien uusien toimintojen (mm. oppilashuolto ja Etevan toiminnot) palkkojen harmonisointitarve voi nostaa henkilöstömenoja.
• Etevalta mahdollisesti tuleva ylisuuri hallinto, siltä osin kuin henkilöstö ei sijoitu muille hyvinvointialueille, sijoittuvat he Keski-Uudellemaalle. 
• laskelmat sisältävät talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman 8 Me, jonka toteutuminen on välttämätöntä
• erikoissairaanhoidon kasvu: mikäli kasvu on esim. 4 %, merkitsisi se noin 10 Me:n kasvua 
• kesäkuussa tulevat uudet VM:n laskelmat, joissa rahoitukseen voi tulla vielä muutoksia. 

Talousarvion valmistelutilannetta esitellään tarkemmin kokouksessa.

Perustelut

Kehyksen valmistelua on jatkettu ja aluehallitus päättää kehyksestä kokouksessaan 21.6.2022. Kehyksen valmistelua jatketaan johtoryhmän kehittämispäivässä 15.6.2022, joten rahoitus- ja talousjaoston käsittelyyn ei tuoda vielä lopullista va. hyvinvointialuejohtajan talousarviokehysesitystä.

Kehyksen pohjana on maaliskuun 2022 tilinpäätösennuste (ylitysuhka n. 33 Me vuoden 2022 talousarvioon verrattuna). Palkkojen sopimuskorotuksiin on varauduttu 3 %:n korotuksella ja asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotuksiin 5 %:lla. Kehykseen on sisällytetty n. 7,3 Me muutostekijöitä mm. uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannusten kattamiseksi. Kehyksessä on myös huomioitu talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman vuodelle 2023 kohdentuvat säästötavoitteet (lähes 8 Me). Poistojen on tässä vaiheessa arvioitu kasvavan n. 1 Me:lla. 

Talousarvioon on sisällytettävä mm. lainsäädännön muutoksista aiheutuvat uudet kustannukset, mutta kehyksen niukkuuden vuoksi näihin on löydettävä kate talousarvion sisältä. Palvelualueita on pyydetty listaamaan nämä välttämättömät muutokset ja suunnitelma niiden kattamiseksi. Lisäksi palvelualueita on pyydetty listaamaan millaisia riskejä valmistelutilanteen mukainen kehys sisältää. Näitä käsitellään johtoryhmän kehittämispäivässä 15.6. ja nämä tuodaan tiedoksi aluehallitukselle kehyspäätöksen käsittelyn yhteydessä 21.6.

Yleisenä riskinä tunnistetaan mm. koronapandemia, palkkaharmonisointi, lisätehtävien ja lakisääteisten hoitajamitoituksen huomiointi valtion rahoituksessa sekä yleisen maailman poliittisen tilanteen epävarmuus.

Valtion rahoitus on viimeisimpien laskelmien mukaan 740.755.295 euroa. Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että uudet laskelmat tehdään kesällä, mutta tarkempaa ajankohtaa ei ole ilmoitettu. Kehystä on nyt valmisteltu siten, että lopputuloksena tilikauden tulos on nolla.

Valmistelutilannetta esitellään tarkemmin kokouksessa.

Perustelut

Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriön hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettava pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella. Investointisuunnitelma on hyväksyttävä, jos hylkäämisen kriteerit eivät täyty.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Myös muita kokonaisuuksia koskevista investoinneista tulisi esittää tiedot. Näitä olisivat etenkin tiedot laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevista investoinneista. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa, eli lainanottovaltuuden perusteella otettavaksi suunnitellun lainarahoituksen sekä mahdollisen muun rahoituksen tulee kattaa suunnitelman sisältävät menot.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 määritellään hyvinvointialueille siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen ja vuoden 2022 talousarvion tietojen perusteella. Vuoden 2023 lainanottovaltuus on laskettu keskimääräisen vuosikateprosentin perusteella. Toteutuva vuosikate voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä, minkä vuoksi myöhempien vuosien lainanottovaltuus voi poiketa olennaisesti vuoden 2023 valtuudesta.

VM on alustavasti ilmoittanut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden tasoksi vuodelle 2023 noin 191 Me. Valtioneuvosto päättänee vuoden 2023 lainanottovaltuudesta kesäkuussa.

Vuosien 2023-2027 (pääpaino ensimmäisessä vuodessa) investointisuunnitelman valmistelu on aloitettu ja valmistelu jatkuu talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointisuunnitelma on esitettävä ministeriöille 1.10.2022 mennessä. Liitteenä on investointisuunnitelman tämänhetkinen valmistelutilanne.

Perustelut

Rahoitus- ja talousjaosto käsitteli vuoden 2023 talousarvion kehyksen valmistelutilannetta kokouksessaan 6.6.2022 § 12. Jaosto merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi ja totesi, että jatkovalmistelussa on tärkeä tuoda esille kustannustehokkaita toimenpide-esityksiä, joilla varmistetaan talousarvion riittävyys suhteessa valtion rahoitukseen.

Rahoitus- ja talousjaoston käsittelyn jälkeen valmistelua on jatkettu mm. HUS:n eri valmisteluryhmissä ja hyvinvointialueen virkamiesten toimesta.

Vuoden 2023 talousarvion kehyksen valmistelu pohjautuu valtiovarainministeriön toukokuussa julkaisemaan laskelmaan, jonka mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus vuodelle 2023 on n. 740,8 Me. Laskelmat päivitetään tämänhetkisen tiedon mukaan kesällä ja syyskuussa 2022. Mikäli tulevat laskelmat poikkeavat toukokuisesta, päivitetään kehys vastaamaan uusia laskelmia.

Kehyksessä pohjana on maaliskuun 2022 tilinpäätösennuste, jossa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän talousarvion ylitysuhka on 33,6 Me. Henkilöstömenoihin on laskettu 3 %:n korotus vuoden 2022 talousarvioon verrattuna, mikä on enemmän kuin KVTESin mukaiset sopimuskorotukset vuonna 2023 tulevat olemaan (1,5 % yleiskorotus ja 0,4 % järjestelyerä 1.6.2023 alkaen). Henkilöstömenoihin varattiin suurempi korotus, koska sotesopimuksen korotukset eivät ole vielä selvillä. Tehdyn korotusvarauksen vaikutus on noin 6,4 Me.

Asiakaspalvelujen ostojen hintojen korotuksiin on kehyksessä varauduttu noin 5 %:n korotuksella, minkä vaikutus on noin 6,2 Me.

Poistojen kasvuun on varattu 1 Me.

Kehyksessä on huomioitu talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelma, jonka mukainen nettosäästötavoite vuodelle 2023 on n. 7,9 Me.

Kehyksessä on varauduttu lainsäädännön muutosten mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Hoitajamitoituksen, lastensuojelulain sekä koulukuraattori- ja -psykologimitoituksen muutoksiin on varauduttu n. 1,2 Me:lla. Hoitotakuun muutoksiin on kehyksessä varauduttu n. 1,1 Me:lla.

Lisäksi on huomioitu seuraavat muutostekijät:

• luottamuselinhallinnon kustannusten kasvu kuntayhtymän kustannuksiin verrattuna 0,8 Me
• uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannukset 2,8 Me
• muiden tietojärjestelmäkustannusten kasvu 0,5 Me
• asiakasohjauksen työikäisten tiimin toiminnan vahvistaminen 0,3 Me
• toimitilavuokrien korotukset 0,9 Me
• ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmäärän kasvu ja hintojen ennakoitua suuremmat korotukset 2 Me
• arviointi- ja kuntoutuspalvelujen Arki-tiimin vahvistaminen 0,3 Me
• nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen 0,1 Me
• johdon palkantarkistukset 0,3 Me
• kohdentamatonta riskilisää on varattu 3,9 Me

Kehykseen on sisällytetty runsaan 4 Me:n vuokrakustannusten vähentäminen toimitiloista luopumalla. Kuluvan vuoden aikana valmistellaan selvitys toimipisteiden vähentämisestä palveluverkkosuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

Husin ostoihin on varattu 270,7 Me, josta erikoissairaanhoitoon kohdentuu 264,3 Me ja perusterveydenhuollon päivystykseen 6,3 Me. Muualta kuin Husista hankittavaan erikoissairaanhoitoon on varattu 0,7 Me. Lisäksi erikoissairaanhoitoon sisältyy vajaan 2 Me:n tuottavuustavoite talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman mukaisesti. Erikoissairaanhoidon vuoden 2023 maksuosuus käsitellään erillisenä pykälänä.

Pelastustoimen kustannuksiin on varattu n. 17,2 Me.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle tulee vuonna 2023 n. 13,5 Me:n suuruinen eläkemenoperusteisen eläkemaksun korvaava tasauserä. Kuntien siirtäessä sote-palvelutuotantonsa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle jäi eläkemenoperusteisen eläkemaksun kustannukset jäsenkunnille Kevalta saadun lausunnon mukaisesti. Eläkemenoperusteinen maksu ei näin ollen ole sisältynyt kuntayhtymän kustannuksiin aiemmin eikä korvaavaa tasauserääkään ole saatu mahdutettua valtion hyvinvointialueelle osoittamaan rahoitukseen. Päätöksentekoon tuotava kehys onkin tasauserän verran alijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilnpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli vuoden 2023 tilinpäätös toteutuisi kehyksen mukaisena ja taseeseen kertyisi alijäämää, tulisi se siis kattaa em. aikataulun puitteissa.

Kehyksessä ei ole varauduttu koronapandemian aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin eikä koronavuosina syntyneen hoitovelan purkuun. Kehys ei myöskään mahdollista varautumista palkkaharmonisointiin. Henkilöstön saatavuusongelmat ja siitä johtuva vuokratyövoiman käyttö lisää merkittävästi kustannuksia ja vaarana on, että asiakkaat ohjautuvat tarpeettomasti liian raskaisiin perus- tai jopa erikoissairaanhoidon palveluihin. Riskinä on myös liian pieni varautuminen hintojen korotuksiin. Kehys on tavoitteellinen ja edellyttää talouden ja toiminnan kehittämisohjelman täysimääräistä toteutumista. Toimitilaverkoston karsiminen on niin ikään välttämätöntä. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toukokuun tilinpäätösennuste on n. 6 Me maaliskuun ennustetta heikompi, mikä osaltaan lisää haasteita myös vuonna 2023.

Perustelut

Valtiovarainministeriö julkaisi 25.8.2022 uudet päivitetyt rahoituslaskelmat vuodelle 2023. Laskelmissa on esitetty hyvinvointialuekohtainen arvio laskennallisesta rahoituksesta ja vuoden 2022 perusteella laskettava hyvinvointialuekohtaisen siirtymätasauksen määrä. Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmissa on huomioitu uusimmat THL:n laskemat terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tarvekertoimet, jotka vaikuttavat rahoituksen kohdentumiseen hyvinvointialueittain. Lisäksi laskemiin on viety kuntien lopulliset vuoden 2021 tilinpäätöstiedot siltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla. Rahoituksen tasossa on myös huomioitu hyvinvointialueille kohdentuvat uudet tehtävät. Tuoreen laskelman mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus vuonna 2023 on 738.065.577 euroa eli n. 3.656 euroa asukasta kohden. Rahoituksen taso on lähes 2,7 Me pienempi kuin edellisessä, toukokuussa 2022 julkaistussa laskelmassa. Laskelmat päivitetään ja julkaistaan seuraavan kerran syyskuussa. Tuolloin laskelmiin päivitetään puuttuvat tiedot kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kustannuksista vuodelta 2021. Hyvinvointialueiden laskelmiin tarkennetaan valtion talousarvioesityksen vaikutukset.

Talousarviovalmistelua on jatkettu ja valmistelutilanteen mukaan ollaan päätymässä aluehallituksen hyväksymää kehystä suurempaan alijäämään. Kehyksen mukainen alijäämä oli n. 13,5 Me. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätösennuste on heikentynyt ja kesäkuun ennusteen mukainen ylitysuhka oli n. 45 Me, kun kehyksen pohjana olevassa maaliskuun ennusteessa ylitysuhka oli n. 33,6 Me. Ylitykset kohdentuvat pääasiassa palvelujen ostoihin ja hintojen korotukset tuovat ison kustannusnousupaineen vuodelle 2023. Ikäihmisten asumispalveluntuottajilta on tullut useita neuvottelupyyntöjä ja hinnankorotusvaateet ovat jopa 20 % - näihin suostuminen tarkoittaisi yhteensä n. 11 Me:n lisäkustannuksia. Osa palveluista, mm. mielenterveysasumispalvelut on kilpailutettu ja kilpailutuksen seurauksena hinnat nousivat n. 15-18 %. Hintojen korotuspaineet kohdentuvat asumispalvelujen lisäksi myös muihin palveluihin, kuten esimerkiksi kuljetuspalveluihin. Henkilöstön saatavuusongelma on edelleen suuri. Tämän seurauksena hoitoketjut eivät toimi optimaalisesti. Henkilöstöpula koskee myös yksityisiä palveluntuottajia ja siksi palvelunntuottajilla on vaikeuksia tuottaa sopimuksenmukaisia palveluja.

Talousarviovalmistelu jatkuu siten, että syyskuun puoliväliin mennessä käydään palvelualueiden kanssa kolmannet talousarvioneuvottelut, joiden jälkeen valmistelutilanne käydään läpi ja virkamiesvalmistelun jatkotoimenpiteet sovitaan johtoryhmän talousarvioseminaarissa. Rahoitus- ja talousjaosto käy tarkemmin valmistelutilannetta läpi ja antaa evästystä jatkovalmisteluun kokouksessaan 21.9. ja aluehallitus kokouksessaan 27.9. Valmistelutilannetta käydään läpi lokakuussa rahoitus- ja talousjaostossa ennen marraskuun aluehallituksen ja aluevaltuuston seminaareja. Marraskuun rahoitus- ja talousjaosto käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen ja tekee edelleen esityksen aluehallitukselle ja tämä aluevaltuustolle. Aluevaltuusto päättää talousarviosta aikataulun mukaan 8.12.2022.

Perustelut

Investointisuunnitelma on valmisteltu vuosille 2023-2027. Investointisuunnitelma sisältää paitsi investoinnit myös investointeja vastaavat sopimukset sekä omaisuuden luovutukset ja sopimusten lakkaamiset (esim. vuokratiloista luopuminen). Suunnitelmassa on esitetty erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelma ja pelastustoimen osasuunnitelma.

Valtioneuvosto on päättänyt 16.6.2022 (VM/2022/109) hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainanottovaltuuksista vuodelle 2023. Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet vuodelle 2023 perustuvat hyvinvointialueelle siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden tietoihin. HUS-yhtymän lainanottovaltuus määritellään vastaavilla tiedoilla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 on 162.430.979 euroa.

Investointisuunnitelmassa varsinaiset investoinnit ovat lähinnä ICT-investointeja ja niistä merkittävin on yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta. Muita ICT-investointeja ovat esimerkiksi HR-järjestelmäuudistus, tietoaltaan ja tiedolla johtamisen kehittäminen sekä hoitajakutsujärjestelmä. Tarkempi erittely ICT-investointikokonaisuudesta on esitetty investointisuunnitelmassa. ICT-investoinnit vuonna 2023 ovat n. 9,9 Me, vuonna 2024 n. 10,6 Me ja vuosina 2025-2027 n. 4 Me vuosittain. Suunnitelmakauden viimeisten vuosien investointeja ei ole vielä tarkemmin yksilöity. Useat ICT-hankkeet toteutuvat usean vuoden aikana, mutta investointisuunnitelman esittämistavasta johtuen yhteenvetotaulukoissa ne on esitetty jo vuonna 2023, koska hankkeisiin on jo sitouduttu vuonna 2022 tai sitoudutaan vuonna 2023 ja tällaiset investoinnit tulee kokonaisuutena esittää suunnitelman ensimmäisenä vuonna.

Investointeja vastaavia sopimuksia ovat mm. uudet vuokrasopimukset, leasingsopimukset ja muut sopimukset. Merkittävin tällainen sopimus on Tuusulan uuden sote-keskuksen vuokrasopimus, jonka arvoksi on tässä vaiheessa arvioitu 50 Me. Alustavan arvion mukaan hyvinvointialue saa tilat käyttöönsä vuonna 2024, mutta hanke on investointisuunnitelmassa esitettävä sinä vuonna, jolloin sitoumus tehdään ja siksi hanke on esitetty suunnitelmassa vuonna 2023. Palvelujen verkosto tulee päätöksentekoon alkuvuoden 2023 aikana. Toimipisteverkoston karsimisella on arvioitu saavutettavan n. 2,5 Me:n säästö vuonna 2023. Lisäksi nyt on jo tiedossa hallinnon tilojen väheneminen, joten kaikkiaan lakkaavien vuokrasopimusten arvon on arvioitu vuonna 2023 olevan n. 2,9 Me ja koko ohjelmakaudella n. 3,8 Me.

Laite- ja kalustohankinnat tehdään pääasiassa leasing-rahoituksella ja merkittävin yksittäinen hanke on em. Tuusulan sote-keskuksen kalustaminen, jonka arvoksi on arvioitu 5 Me. Lisäksi leasing-rahoituksella hankitaan mm. ajoneuvoja, ict-laitteita ja kalustoa vuosittain n. 0,5-1,0 Me:lla.

Muista sopimuksista investointisuunnitelmaan on kirjattu uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttökustannukset n. 2,8 Me/vuosi. Järjestelmästä on määräaikainen sopimus 29.3.2026 saakka, mutta koska asiakas- ja potilastietojärjestelmää tarvitaan tämän jälkeenkin, on sitoumus laskettu koko suunnitelmakaudelle ja sen arvo on 14 Me. Vanhoista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä voidaan luopua vuonna 2025 ja sillä saadaan n. 4,5 Me:n säästö. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyy Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä Oy Apotti Ab:n osakkeet, jotka siirtyivät kuntayhtymälle Tuusulan kunnalta. Oy Apotti Ab:sta on mahdollista irtautua aikaisintaan 20.4.2025 yhden vuoden irtisanomisajalla. Osakassopimuksen mukaan mahdollisen irtautumisen jälkeen muut osakkaat vastaavat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisten kustannusten osuudesta (n. 2 Me/v). Investointisuunnitelmassa on huomioitu irtautuminen ja käyttökustannusten päättyminen vuonna 2027.

Omaisuuden luovutuksena investointisuunnitelmassa on esitetty Uudenmaan vammaispalvelut Oy:n osakkeiden myynti. Osakemyynnin euromäärä puuttuu toistaiseksi suunnitelmasta, mutta se lisätään sinne tiedon tarkennuttua. Mikäli Keski-Uudenmaan hyvinvointialue päättää luopua Oy Apotti Ab:sta, on sijoitettu pääoma mahdollista saada takaisin aikaisintaan vuonna 2029 eikä mahdollinen luopuminen siten näy investointisuunnitelmassa omaisuuden luovutuksena.

Pelastustoimen osasuunnitelmassa investointeja vastaavissa sopimuksissa vuonna 2026 on Mäntsälän paloasema. Paloasema ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2027 ja sopimuksen arvoksi on tässä vaiheessa arvioitu 15 Me.

Perustelut

Hyvinvointialuelain mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialueen talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä (2025). Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavanvuoden alusta lukien (vuonna 2023 syntyvä alijäämä katettava viimeistään vuonna 2026). Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tavoitteet, joiden on toteutettava hyvinvointialueen strategiaa.

Hyvinvointialueen talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut realistisen talousarvion laadinta. Valmistelua on jatkettu palvelualuekohtaisilla neuvotteluilla ja johtoryhmän talousarvioseminaarissa 14.9.2022 todettiin hyvinvointialueen talousarviovalmistelun kokonaistilanne. Hyvinvointialueen talousarvio on päätymässä noin 35,5 Me alijäämäiseksi, mutta vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman lähtökohta on talouden tasapaino. Vuoden 2023 alijäämä katetaan toiminnan ja talouden kehittämisen ohjelmalla (säästötavoite vuosille 2024-2025 yhteensä n. 38,9 Me) sekä vuoden 2023 alussa päätöksentekoon tulevan palvelujen verkoston suunnitelman toimenpiteillä sekä todennäköisellä valtion kertakorvauksella, joka maksetaan vuonna 2024. Vuoden 2023 rahoituslaskelmat perustuvat koko maan kuntien vuoden 2021 tilinpäätöksiin ja vuoden 2022 talousarvioihin. Vuonna 2024 korjataan vuoden 2023 rahoitusta kertakorvauksella, joka pohjautuu kaikkien kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin.

Tilinpäätökset ovat saatujen tietojen mukaan muodostumassa talousarviota heikommiksi, jolloin voidaan arvioida, että lisärahoitusta olisi tulossa kertakorvauksen kautta. Epävarmuutta aiheuttaa se, että kertakorvaus kohdennetaan hyvinvointialueille tarvevakioinnin kautta - esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen saaman kertakorvauksen suuruutta on mahdotonta arvioida tässä vaiheessa eikä sitä voi verrata Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän vuoden 2022 alijäämän suuruuteen.

Liiteenä olevassa taulukossa on tämän hetkinen valmistelutilanne palvelualueittain, johon voi tulla vielä palvelualueiden välisiä muutoksia.

Saadun tiedon mukaan valtiovarainministeriö julkaisee uudet päivitetyt rahoituslaskelmat 19.9.2022, joten päivitetyt tiedot eivät ole käytettävissä esityslistan lähtiessä, mutta ne esitellään kokouksessa.

Hyvinvointialueen strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja strategia tuodaan päätöksentekoon loppuvuoden aikana. Johtoryhmä on valmistellut valmisteilla olevan strategian pohjalta alustavia talousarvion toiminnallisia tavoitteita, joiden valmistelua jatkuu syksyn aikana. Liitteenä on alustava esitys tavoitteista.

Talousarviovalmistelun tilannetta käsitellään aluehallituksen seminaarissa 27.9.2022.

Perustelut

Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta on merkinnyt investointisuunnitelman tiedoksi 8.9.2022 § 10.

Perustelut

________________________________________________________________________________________________

Rahoitus- ja talousjaosto, 21.09.2022, § 21
 

Liitteet
1 Talousarvion laadintatilanne 9/2022
2 Alustavat vuoden 2023 talousarvion toiminnalliset tavoitteet

Hyvinvointialuelain mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä
hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa
otetaan huomioon hyvinvointialueen talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion
hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma
kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman
ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai
ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä
(2025). Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden
vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavanvuoden alusta lukien (vuonna
2023 syntyvä alijäämä katettava viimeistään vuonna 2026). Taloussuunnitelmassa
hyväksytään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tavoitteet, joiden on
toteutettava hyvinvointialueen strategiaa.

Hyvinvointialueen talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut realistisen
talousarvion laadinta. Valmistelua on jatkettu palvelualuekohtaisilla neuvotteluilla ja
johtoryhmän talousarvioseminaarissa 14.9.2022 todettiin hyvinvointialueen
talousarviovalmistelun kokonaistilanne. Hyvinvointialueen talousarvio on päätymässä
noin 35,5 Me alijäämäiseksi, mutta vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman lähtökohta
on talouden tasapaino. Vuoden 2023 alijäämä katetaan toiminnan ja talouden
kehittämisen ohjelmalla (säästötavoite vuosille 2024-2025 yhteensä n. 38,9 Me) sekä
vuoden 2023 alussa päätöksentekoon tulevan palvelujen verkoston suunnitelman
toimenpiteillä sekä todennäköisellä valtion kertakorvauksella, joka maksetaan vuonna
2024. Vuoden 2023 rahoituslaskelmat perustuvat koko maan kuntien vuoden 2021
tilinpäätöksiin ja vuoden 2022 talousarvioihin. Vuonna 2024 korjataan vuoden 2023
rahoitusta kertakorvauksella, joka pohjautuu kaikkien kuntien vuoden 2022
tilinpäätöstietoihin.

Tilinpäätökset ovat saatujen tietojen mukaan muodostumassa talousarviota
heikommiksi, jolloin voidaan arvioida, että lisärahoitusta olisi tulossa kertakorvauksen
kautta. Epävarmuutta aiheuttaa se, että kertakorvaus kohdennetaan
hyvinvointialueille tarvevakioinnin kautta - esimerkiksi Keski-Uudenmaan
hyvinvointialueen saaman kertakorvauksen suuruutta on mahdotonta arvioida tässä
vaiheessa eikä sitä voi verrata Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän vuoden 2022
alijäämän suuruuteen.

Liiteenä olevassa taulukossa on tämän hetkinen valmistelutilanne palvelualueittain,
johon voi tulla vielä palvelualueiden välisiä muutoksia.

Saadun tiedon mukaan valtiovarainministeriö julkaisee uudet päivitetyt
rahoituslaskelmat 19.9.2022, joten päivitetyt tiedot eivät ole käytettävissä esityslistan
lähtiessä, mutta ne esitellään kokouksessa.

Hyvinvointialueen strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja strategia tuodaan
päätöksentekoon loppuvuoden aikana. Johtoryhmä on valmistellut valmisteilla olevan
strategian pohjalta alustavia talousarvion toiminnallisia tavoitteita, joiden valmistelua
jatkuu syksyn aikana. Liitteenä on alustava esitys tavoitteista.

Talousarviovalmistelun tilannetta käsitellään aluehallituksen seminaarissa 27.9.2022.

Ehdotus
Esittelijä: Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja

Rahoitus- ja talousjaosto merkitsee tiedoksi talousarviovalmistelun tilanteen ja antaa
evästyksen jatkovalmisteluun.

Kokouskäsittely
Talouspäällikkö Sanna Kaukua ja rahoitus- ja talousjohtaja Päivi Tarsia esittelivät
talousarvion valmistelutilannetta.

Päätös
Merkittiin tiedoksi.

___________________________________________________________________________________________________________________

Aluehallitus, 27.09.2022, § 125