Henkilöstöjaosto, kokous 8.3.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Katsaus työelämän laatuun

KEUHDno-2023-876

Valmistelija

  • Ville Saarikoski, kehittämispäällikkö, ville.saarikoski@keusote.fi

Perustelut

Keusote on hyödyntänyt vuodesta 2021 yhtenä henkilöstömittarina Työelämän laadun (Quality of working life) mittaria, joka perustuu Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kestin pitkäaikaiseen työhön työelämän laadun, työhyvinvoinnin henkilöstökokemuksen mittaamiseksi, tutkimalla myös sen yhteyksiä muihin olennaisiin organisaatioiden tunnuslukuihin. Se kertoo paitsi työelämän laadun nykytilasta, myös ennakoi henkilöstöriskejä sekä laskee niistä aiheutuvia taloudellisia riskejä ja kehittämispotentiaalia. Kyseinen metodi antaa perinteisiä henkilöstökyselyitä enemmän ennakoivaa tietoa pitkäjänteisen kehittämisen tueksi. 

Keusotessa työelämän laadun indeksi pysyi melko samana eri mittauksissa 2021-5/2022. Joulukuun 2022 mittauksessa tulokset parantuivat selvästi aiempaan verrattuna, indeksin ollessa nyt n. 57%. Trendi on palvelualuekohtaisesti kaikissa sama. Kainuun Sotessa on heidän hankkeessaan hyödynnetty samaa mittaria ja tulos siellä on ollut sama tai vielä hiukan parempi.  

Selityksiä parantumiselle voi olla useita, esimerkiksi: 

  • koronatilanteen helpottuminen
  • "työmarkkinrauha"
  • hyvinvointialueelle siirtymisen toiveikkuus ja suunnitelmien selkeytyminen syksyn 2022 aikana
  • tavoitteellinen ja pitkäjänteinen työ työyhteisöissä ja johdon taholta 

Palvelualuekohtaiset sekä tulosaluekohtaiset erot ovat osin merkittävät ja ne myös ilmentävät erilaisia haasteita ja onnistumisia sekä henkilöstöriskien vaihteluja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Haasteet ilmentävät koko toimialan tilannetta, joihin kuuluvat esimerkiksi toimialan houkuttelevuus sekä henkilöstön saatavuusongelmista johtuva kiire ja vaihtuvuus. 

2023-2024 aikana työelämän laadun mittaristoa kehitetään edelleen. Tähän liittyy osin myös Kevasta saatu työelämän kehittämisen rahoitus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työelämän laadun mittariston ja datan viemistä osaksi hyvinvointialueen tietoallasta, jolloin sen yhteydet esimerkiksi asiakaspalautteeseen ja muihin, myös taloudellisiin mittareihin, syvenee merkittävästi. Tämä mahdollistaa työelämän laadun tekijöiden entistä paremman huomioinnin osana päätöksentekoa. Myös tulosten saatavuus etenee työyhteisökohtaisempaan suuntaan ja osaksi esihenkilöiden arjen työtä. Tämä vaatii entistä parempaa koulutusta kaikille henkilöstöryhmille ja jatkuvaa valmennusta. 

Henkilöstön kehittämispäällikkö esittää katsauksen työelämän laatuun ja mittarin tuloksiin.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Ville Saarikoski, kehittämispäällikkö, ville.saarikoski@keusote.fi

Merkitään tiedoksi. 

Päätös

Merkittiin tiedoksi.