Perustelut
Hyvinvointialueen pitkäaikainen rahoitustarve investointeihin järjestetään valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden puitteissa, josta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä, investointisuunnitelmasta mainitun lain 16 §:ssä sekä arviointimenettelystä mainitun lain 122–124 §:ssä. Hyvinvointialueesta annetussa laissa ei ole lyhytaikaista lainanottoa tai muuta lyhytaikaista rahoitusta koskevaa sääntelyä. Koska investointien rahoitus kuvataan investointisuunnitelmassa, joka sisältää investointien rahoittamiseksi tarvittavien pitkäaikaisten lainojen nostot lainanottovaltuudella, lyhytaikaista lainaa voi käyttää tosiasiallisesti vain maksuvalmiuden turvaamiseksi. Tähän lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen hyvinvointialueella käytetään ensisijaisesti kuntatodistusohjelmaan verrattavaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa.
Hyvinvointialueen hallintosäännön 82 § mukaan hyvinvointialueen rahatoimea hoidetaan siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnanperiaatteiden mukaisesti. Rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.
Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden rajoissa. Muilta osin aluevaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.
Aluehallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta aluevaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Aluehallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Muutoin hyvinvointialueen rahavaroista vastaa aluehallitus.
Rahoitus- ja talousjohtaja päättää tilapäislainan ottamisesta hyvinvointialueen maksuvalmiuden turvaamiseksi aluevaltuuston vahvistaman enimmäismäärän puitteissa.
Rahoitus- ja talousjohtaja päättää aluehallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti hyvinvointialueen rahavarojen sijoittamisesta.
Hyvinvointialueen tulot saattavat tulla pankkitilille eri päivänä kuin menot on maksettava. Tästä aiheutuu tarve lyhytaikaiselle rahoitukselle, koska tilillä pitää olla rahaa laskujen ja palkkojen maksuun. Varsinaisen palvelutoiminnan käynnistyessä vuonna 2023 tarve voi olla ajoittain useita kymmeniä miljoonia euroja. Vuoden 2022 aikana tarve on merkittävästi pienempi, arviolta muutamia miljoonia.
Hyvinvointialuetodistukset ovat hyvinvointialueen liikkeelle laskemia velkasitoumuksia. Hyvinvointialue solmii rahalaitoksen kanssa hyvinvointialuetodistusohjelman, joka on puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeellelaskusta. Puitesopimuksen suuruus, joka vastaa samanaikaisesti liikkeessä olevien hyvinvointialuetodistusten yhteenlaskettua maksiminimellisarvoa, sovitaan hyvinvointialueen tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialuetodistus on haltijavelkakirja, jolla liikkeellelaskija eli hyvinvointialue lainaa rahaa markkinoilta. Hyvinvointialuetodistusohjelma on rinnastettavissa rahamarkkinoilla kuntien ja kuntayhtymien kuntatodistuksiin.
Hyvinvointialuetodistusohjelma on maksuton, eikä puitesopimuksen laatiminen ja voimassaolo siten aiheuta hyvinvointialueelle kustannuksia. Todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille ei edellytetä asetettavan vakuuksia. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeelle laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta sopimusehtojen puitteissa.
Hyvinvointialuetodistuksiin rinnastettavien kuntatodistusohjelmien korot ovat olleet viime vuosina huomattavasti alle pitkäaikaisten lainojen korkojen. Vuoden 2022 aikana tapahtuneesta korkotilanteen muutoksesta ja nousevista korkotasoista huolimatta, tulevaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa voidaan nykymarkkinatilanteessa pitää edullisena rahoitusvaihtoehtona lyhyiden rahamarkkinakorkojen ollessa vielä huomattavasti matalammalla tasolla kuin pitkäaikaiset korot.
Hyvinvointialuetodistusohjelman perustaminen on perusteltua tehdä useamman kuin yhden rahalaitoksen kanssa, jolloin korko on mahdollista kilpailuttaa tarvittaessa lyhytaikaista rahoitusta varten. Kuntarahoitus Oyj on ilmoittanut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle valmiudestaan tarjota hyvinvointialuetodistusohjelmaa alkusyksyn 2022 aikana.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymällä on Kuntarahoitus Oyj:n kanssa vastaava esitetyn mallin mukainen kuntatodistusohjelma 80 miljoonan euron limiitillä.
Ehdotus
Esittelijä
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle, että se esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää:
- hyväksyä lyhytaikaista rahoitusta varten perustettavaksi velkaohjelmaksi hyvinvointialuetodistusohjelman Kuntarahoitus Oyj:n kanssa ja
- vahvistaa hyvinvointialuetodistusohjelman limiitiksi eli enimmäismääräksi 80.000.000 euroa.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.