Aluehallitus, kokous 29.1.2025

Perustelut

Lapsivaikutusten arvioinnin lainsäädännöllinen perusta

Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. 

Lapsivaikutusten arviointi kohdistuu lapsiin eli alle 18-vuotiaisiin. Lapsivaikutusten arviointi voidaan toteuttaa osana muuta vaikutusten arviointia tai lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointina, jolloin tarkastelu kohdistuu lasten lisäksi myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. 

Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. Sopimuksella turvatuilla oikeuksilla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia ja kehitystä. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Julkisen vallan (valtion, kuntien ja maakuntien) on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös hyvinvointialueita. Arvioinnissa on huomioitava myös muu tilanteeseen liittyvä lainsäädäntö, kuten mm. sosiaali- ja terveydenhuollon / pelastustoimen substanssilainsäädäntö, hyvinvointialuelaki, sotejärjestämislaki, laki pelastustoimen järjestämisestä ja hallintolaki. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista.

Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa, että lasten edut otetaan lapsia koskevissa päätöksissä huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Lapsivaikutusten arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jossa tarkastelun kohteena ovat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvu- ja elinympäristöön. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Lapsivaikutusten arviointi käytännön työssä hyvinvointialueella

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi voidaan toteuttaa osana muuta vaikutusten arviointia tai se voidaan toteuttaa erillisenä arviointina.

Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa hyvinvointialueen toimintaa. Ennakkoarviointi tulee tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta sillä on aito merkitys. Arviointien toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Moniammatillista osaamista on syytä hyödyntää tarpeen mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin oltava aitoa; lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan keino saada jäsenneltyä tietoa päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa on tuotava esiin vaikutukset eli (ennakoitavissa olevat) muutokset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Mahdolliset kielteiset vaikutukset on tuotava avoimesti esiin ja on mietittävä tapoja niiden poistamiseksi / lieventämiseksi.  Arvioinnissa ei pidä jäädä ”varmojen” vaikutusten varaan, vaan myös epävarmat vaikutukset tulisi tuoda esille.

Arviointi tuo jäsenneltyä tietoa lapsiin, nuoriin ja perheisiin vaikuttavan päätöksenteon perustaksi. Tällöin tietoon perustuva päätöksenteko ja johtaminen vahvistuu. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa lasten etujen huomioon ottamisen päätöksenteossa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lapsia koskevissa toimissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä ja yleisesti lapsia koskevissa asioissa.  

Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan saada tietoa erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten asemasta. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. On tärkeä tarkastella asiaa eri lapsi- ja nuorisoryhmien kannalta ja kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, jolloin saadaan tietoa myös eriarvoisuuden kaventamiseen.

Hyvällä lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan esille vaikutukset lapsiin ja nuoriin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lapsivaikutuksilla on usein vaikutuksia myös muihin vaikutuslajeihin, kuten taloudellisiin vaikutuksiin. 

Lapsivaikutusten arvioinnissa on tärkeä kerätä tietoa myös lapsilta ja nuorilta. Tämä tuo lasten ja nuorten kokemukset hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Osana lapsivaikutusten arviointia toteutettu lasten ja nuorten kuuleminen vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Lastensuojelussa lapsen kuuleminen on jo kauan ollut lakisääteinen velvoite ja olennainen osa viranomaisten päätöksenteon valmistelua.

Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Vaikutusten arviointi selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. Lapsivaikutuksia tulee arvioida, kun päätöksellä voi olla vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi ei rajoitu vain sellaisiin asioihin, jotka kohdistuvat yksinomaan lapsiin ja lapsiperheisiin, vaan on huomioitava myös yleisesti väestöön kohdistuvien päätösten vaikutukset lapsiin, esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa koskevat ratkaisut.

Vaikutuksia voidaan arvioida eri vaiheissa. Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Selvitetään, mitkä ovat tehdyn päätöksen vaikutukset ja vaikuttavuus. Arvioidaan toiminnan (esim. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen) vaikuttavuutta. Eri vaiheissa tehdyissä arvioinneissa saatu tieto kumuloituu. 

Arvioinneissa usein korostuvat taloudelliset, organisatoriset ja henkilöstövaikutukset. Niissäkin tarkastelujänne on yleensä lyhyt. Lapsivaikutukset (ja muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset) ja pidemmän aikavälin vaikutukset jäävät usein vähemmälle huomiolle. On huono asia, jos päätöksenteossa on tunnistettu vain osa vaikutuksista ja nekin lyhyen aikavälin näkökulmasta. 

Aikuisten tuottaman tiedon lisäksi lapsivaikutusten arvioinnissa on syytä käyttää lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedon lähteitä hyvinvointialueen päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle. Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaista hyvinvointialueen päätöksenteon ja toiminnan kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kysymällä heiltä suoraan. Yhtenä ratkaisuna voisi olla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella jo onnistuneesti kokeiltu henkilöstöpaneelin kaltainen lasten ja nuorten paneeli.

Lasten ja nuorten kuuleminen on merkityksellistä myös heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hyvin monen lapsen etua. Tällöin on löydettävä tapoja kuulla eri lapsi- ja nuorisoryhmiä. Yleinen lapsinäkökulma ei useinkaan riitä, vaan asioita tulee tarkastella lisäksi eri lapsiryhmien näkökulmasta.

Kuulemisia voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös mm. kuntien palvelujen yhteydessä, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä ja vapaa-ajan palveluissa. Lasten ja nuorten kuulemisessa voidaan tehdä myös yhteistyötä nuorisovaltuuston, lasten parlamenttien sekä eri lasten ja nuorten vaikuttaja- ja kehittäjäryhmien kanssa. Lisäksi verkkokuulemiset ovat lasten ja nuorten kannalta keskeisiä. 

Lapsivaikutusten ennakkoarviointi tapahtuu käytännössä seuraavan 10 vaiheen kautta:

1. Tunnistetaan tarve arvioinnille. 
2. Päätetään arvioinnin laajuudesta ja menetelmistä. 
3. Kartoitetaan olemassa oleva tieto. 
4. Määritellään tarkasteltavat vaihtoehdot ja arviointikysymykset. 
5. Kerätään arvioinnissa tarvittava tieto, myös lapsilta ja nuorilta. 
6. Tunnistetaan ja kirjataan eri vaikutukset ja niiden merkittävyys.
7. Tehdään kokonaisarvio vaikutuksista ja laaditaan johtopäätökset ja suositukset päätöksentekoa varten. 
8. Raportoidaan tulokset.
9. Otetaan arvioinnin tulokset huomioon, tehdään päätös ja tiedotetaan asiasta. 
10. Seurataan toimeenpanoa ja arvioidaan toteutuneet vaikutukset.

Hyvinvointialueella (ja aiemmassa kuntayhtymässä) lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa on toteutettu vaikutusten arvioinnin yhteydessä aktiivisesti, vaikka käytössä olevassa vaikutusten arvioinnin lomakkeessa se toteutuukin osana kuntalaisvaikutusten arviointia. Lisäksi ennakkovaikutusten arviointia tehdään osana osallisuustyötä, jossa virallisten vaikuttamiskanavien (esim. alueellinen nuorisovaltuusto) lisäksi kuullaan lapsia ja nuoria myös kohdennetusti, asiaan liittyen. Vuonna 2024 toteutettiin myös asukaspaneeli, jossa aiheena oli juuri lasten ja nuorten asiat, erityisesti mielenterveys. Tämä osaltaan lisäsi tietämystämme lapsivaikutuksista meneillään olevissa keskeisissä lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin vaikuttavissa asioissa esimerkiksi liittyen palvelujen verkoston kehittämiseen. 

Huolimatta siitä, että lapsivaikutusten arviointi on toteutunut tähän saakka osana kuntalaisvaikutusten arviointia, sitä on aiheellista parantaa. Lapsivaikutusten systemaattinen arviointi voidaan sisällyttää seuraavan aluevaltuustokauden toiminnan ja päätöksenteon laadulliseksi tavoitteeksi. Se edellyttää sitä, että jokaisella palvelualueella ja konsernihallinnossa kerätään systemaattisesti lapsiin ja nuoriin liittyvää vaikutustietoa jo päätösten valmisteluvaiheessa. Lapsivaikutusten ennakkoarviointi dokumentoidaan ja tuodaan osaksi päätettävää asiaa käytössä olevaa päätösten vaikutusten ennakkoarviointi- lomaketta käyttäen. Toimielinpäätöksissä asian valmistelijan vastuulla on toteuttaa vaikutusten arviointi ja liittää ennakkoarviointi -lomake päätökselle. Erityinen rooli vaikutusten arvioinnissa on nuorisovaltuustolla, joka myös omalta osaltaan voi seurata vaikutusten arvioinnin toimeenpanoa. 

Ehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto päättää:

1. merkitä tiedoksi edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen.
2. todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.