Aluehallitus, kokous 17.1.2023

§ 9 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Tuottavuuden tavoittelu ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin satsaamalla

KEUHDno-2023-38

Valmistelija

  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fi

Perustelut

AIEMPI KÄSITTELY:

Yhtymähallitus, kokous 21.12.2022


§ 133 LISÄPYKÄLÄ: Vastaus valtuustoaloitteeseen: Tuottavuuden tavoittelu ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin satsaamalla, talouden kokonaiskuvaa ymmärtämällä ja tehostamalla sekä henkilöstön osaamiseen nojaamalla (lisäpykälä)
KEUDno-2022-10197

Valmistelija

Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fi
Tiina Salminen, palvelujohtaja, tiina.salminen@keusote.fi

Perustelut

Kati Lepojärvi, Mira Lehtinen, Senja Koljonen, Tiina Kujanpää ja Keusoten sitoutumaton valtuustoryhmä ovat allekirjoittaneet 21.10.2021 valtuustoaloitteen, joka koskee tuottavuuden tavoittelua ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin satsaamalla, talouden kokonaiskuvaa ymmärtämällä ja tehostamalla sekä henkilöstön osaamiseen nojaamalla. Valtuustoaloitteessa viitataan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan toteamaan tilanteeseen, että kuntayhtymä ei ole onnistunut tavoitteissaan, jotka koskevat tasapainoista taloutta, palvelurakenteen painopisteen muuttamista ennaltaehkäisevään suuntaan ja vakituisen henkilöstön alle 8% vaihtuvuutta. Aloitteessa on todettu, ettei tuottavuuden tavoittelussa voida mennä lyhyiden, epävarmojen voittojen perässä, vaan tuottavuusohjelmaa tulisi suunnitella ja esitellä luottamushenkilöille kokonaisvaltaisena, pitkän aikavälin toimintasuunnitelmana. 

Aloitteena esitetään, että Keusoten tulee käynnistää ensisijaisena ja aktiivisessa yhteistyössä kuntien hyte-työn kanssa tavoitteellinen toimintasuunnitelma helposti saatavilla olevien ennaltaehkäisevien / matalan kynnyksen / kevyempien palvelujen tuottamiseksi, ja tavoitteiden edistymisestä tulee raportoida luottamushenkilöille säännöllisesti. Tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, että seurantaan ja tulosten mittaamiseen tulee panostaa toimenpiteiden vaikuttavuuden todentamiseksi. 

Aloitteessa todetaan myös, että tuottavuuden parantamista taloutta tasapainottamalla on pyritty ratkomaan sisäisen tarkastuksen keinoin, lisäämällä esimiesten talouskoulutusta ja palkkaamalla kuntayhtymään hallintojohtaja. Aloitteen toinen esitys on, että ulkoinen tarkastus tulisi toimeenpanna osana tuottavuusohjelmaa mahdollisimman pian.

Kolmantena seikkana aloitteessa viitataan henkilöstön pysyvyyteen ja työssä viihtyvyyteen strategisena painopisteenä ja edellytetään, että jatkossa toimintojen ja työtapojen kehittäminen pitäisi antaa henkilöstön itsensä käsiin kaikilla tasoilla hyväksi todetuin yhteiskehittämisen toimintatavoin toteutettuna.

VASTAUS ALOITTEESEEN:

Matalan kynnyksen toimintamallia on määritelty kirjallisuudessa monin tavoin, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan erityisesti perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksessa käytettävää toimintamallia, jonka tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Matalan kynnyksen toimintamallin tarkoituksena voi olla esimerkiksi varhaisen tuen palvelujen antaminen, perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjaaminen tai erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittaminen. Tällä tavalla tuotettuja palveluja on yleensä mahdollista saada ilman ajanvarausta ja lähetettä. Matalan kynnyksen toimintamallia käytettäessä ei välttämättä synny lainkaan asiakkuutta tai asiakkuus syntyy vasta myöhemmin, kun henkilö on ohjattu käyttämään tiettyä sosiaali- tai terveyspalvelua. Matalan kynnyksen toimintamallia voidaan soveltaa myös julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyönä toteutettaviin palveluihin.

Matalan kynnyksen osalta palveluita/palvelumuotoja jaetaan esimerkiksi digipalveluihin, vuorovaikutteisiin etäpalveluihin sekä palvelupisteillä toteuttavaan palveluun.

Vuonna 2021 Keusotessa on kehitetty matalan kynnyksen palveluita mm. luomalla yhdenmukainen asiakkaaksi tuloväylä sosiaalihuollon asiakkaille. Palvelua tuotetaan puhelimitse matalan kynnyksen käsitteen mukaisesti.

Vuonna 2022 matalan kynnyksen palveluita on konkreettisesti kehitetty pilotoimalla lähineuvontaa sekä panostamalla nuorten aikuisten (18-24v.)  sosiaalihuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tuloprosessin osalta. Molempien osalta kehittäminen jatkuu vuonna 2023. Lisäksi digipalveluiden osalta kehitetään chat ja chatbot palveluita. Lisäksi olemme mukana olleet miettimässä yhteistyötä palvelutori-konseptin mukaisesti kuntien kanssa.  

Alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tavoitteellisesti tehty yhteistyötä kuntien, kuntayhtymän, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti olemme vahvistaneet yhteistyötä ja verkostoja sekä määrittäneet eri toimijoiden roolia oikea-aikaisten, tarpeenmukaisten ja varhaisten ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamiseksi alueella HYTE-allianssi kumppanuusmallin yhteiskehittämisen avulla.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on kehitetty Keusoten ja kuntien yhteistyönä varhaisen vaiheen tunnistamista ja toimenpiteitä mm. osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman Terapiat etulinjaan -hanketta, jossa kuntien oppilashuollon kuraattoreja ja psykologeja sekä Keusoten terveydenhoitajia on koulutettu vuodesta 2020 alkaen terapiamenetelmiin (IPC ja Cool Kids), joilla pyritään vaikuttamaan varhaisessa vaiheessa ja lähellä lasten ja nuorten arkea siihen, että ongelmien kehittyminen katkaistaan varhaisessa vaiheessa. Vuosien 2021 ja 2022 aikana Keusoten perhekeskuspalvelut yhdessä kaikkien jäsenkuntien ja järjestöjen kanssa on luonut yhteistä kohtaamispaikka-verkostoa ja toimintaa niissä. Kohtaamispaikkoja on jokaisen kunnan alueella ja ne toimivat kynnyksettömien palvelujen tarjoajina sekä vertaistuen kehittämisen paikkoina lapsiperheille. Vuoden 2022 aikana on viritelty myös ideaa kokeilusta, jossa lapsiperheillä ja ikäihmisillä voisi olla yhteisiä kohtaamispaikkojen kaltaisia "olohuoneita".

Ikäihmisten ennaltaehkäisevinä ja matalan kynnyksen palveluina on yhdessä kuntien kanssa käynnistetty kehittäminen mm. päivätoiminnan monimuotoistamiseksi. Keusoten osalta päivätoiminnan ratkaisut on käyttöönotettu ensivaiheessa omaishoitajien tukipalveluina.

Matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseksi on perustettu ko. palveluja kokoava työryhmä, jossa on mukana henkilöstön lisäksi asukaskehittäjiä ja kokemusasiantuntijoita. Tähän mennessä matalan kynnyksen palvelut on jaettu kolmeen ryhmään (digipalvelut, vuorovaikutteiset etäpalvelut ja palvelupisteet) sekä ikäryhmittäin (lapset, nuoret ja perheet, 18-24 -vuotiaat aikuistuvat nuoret, työikäiset ja ikääntyneet).

Valtuustoaloitteen ehdotus on erittäin konkreettinen ja hyvä, ja se huomioidaan palveluiden edelleen kehittämisessä. Hyte-allianssi kumppanuusmallin ja ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen jatkuu systemaattisesti ja monialaisesti osana sekä tulevaisuuden sote-keskus sekä kestävän kasvun (RRP) hanketta.

Henkilöstön pysyvyyteen ja hyvinvointiin on pyritty vaikuttamaan monin keinoin. Paitsi vetovoimaa, myös pitovoimaa on lisätty erilaisin henkilöstöeduin ja hyvinvointiin vaikuttavin ratkaisuin. Päättäjien päätettäväksi on tuotu mm. työterveyshuollon työterveyspainotteinen sairaanhoito, kulttuuri-, liikunta- ja hierontaetu, auton käyttöetu, polkupyöräetu ja erilaiset palkkiot. Vuodesta 2022 alkaen henkilöstöä kaikilla tasoilla on motivoitu vaikuttamaan mm. laatu- ja innovaatiotoiminnan kautta ja näiden tuloksia palkitaan vuosittain laatu- ja innovaatiopalkinnoilla. Viestinnän avoimmuuteen ja oikea-aikaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja sitä kehitetään kaiken aikaa mm. saadun palautteen pohjalta. 

Korona-vuosien ja sitä seuranneen hoito- ja palveluvajeen hoitamisen vuoksi on aktiivisesti jouduttu arvioimaan minkälainen ja missä määrin toteutettu henkilöstön osallistaminen kehittämiseen on kohtuullista. Henkilöstön viestejä liiasta kehittämisestä ja työssä uupumisesta on kuunneltu herkällä korvalla. Kuitenkin kaikki mahdollisuudet henkilöstön osallistamiseen pyritään hyödyntämään ja tarjoamaan näitä tilaisuuksia halukkaille työntekijöille. Vuosina 2020 - 2022 satoja henkilöstön edustajia on työskennellyt ministeriön rahoittamien hankkeiden (tulevaisuuden sote-keskus, rakenneuudistus, RRP) työryhmissä ja työpajoissa kehittämistehtävissä. Samoin asiakas- ja potilastietojärjestelmien (APTJ) uudistaminen on vaatinut, ja toisaalta mahdollistanut lähellä asiakastyötä olevan henkilöstön osallistumisen tähän laajaan ja merkitykselliseen kehittämis- ja määrittelytyöhön. Henkilöstön työhyvinvoinnin paranemiseksi on myös luotu uusia mahdollisuuksia urakehitykselle, yksilöllisille tehtävänkuville ja osaamisen vahvistamiselle.

Ehdotus
Esittelijä: Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
 

Yhtymähallitus päättää 

  1. osaltaan hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen
  2. osaltaan todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi
  3. saattaa tämän päätöksen tiedoksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Ehdotus

Esittelijä

  • Mikko Komulainen, vt. hyvinvointialuejohtaja, mikko.komulainen@keusote.fi

Aluehallitus päättää ottaa asian käsittelyyn hyvinvointialueella ja merkitä asian tiedoksi sekä lähettää sen edelleen valmisteltavaksi integraatiojohtajalle ja rahoitus- ja talousjohtajalle .

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Liitteet

Oheismateriaali