Perustelut
Taustaa alueen hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta
THL arvioi 31.1.2023 julkaisemassaan raportissa ”Tiedosta arviointiin” Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen olevan yksi hyvinvoivimmista hyvinvointialueista.
”Väestötiheys on alueella maan suurimpia. Työttömien, vaikeasti työllistyvien ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet työikäisistä kuuluivat maan pienimpiin. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus oli maan pienin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä muun maan tavoin. Ikävakioimattoman sairastavuusindeksin sairastavuus on Keski-Uudellamaalla keskimääräistä vähäisempää. Myös menetetyt elinvuodet ovat maan keskitasoa alhaisemmat. Palvelutarpeen arvioidaan olevan 12% alhaisempi kuin muualla Suomessa ja palvelutarpeeseen suhteutetut sotemenot ovat yli maan keskiarvon.”
Taustaa toiminnan rahoituksesta
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu karkeasti neljään eri tekijään; THL:n luomaan sosiaali- ja terveydenhuollon sote -palvelutarvekertoimeen (80%), joka Keski-Uudenmaan alueella on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi 14,6% rahoituksesta perustuu asukasmäärään, HYTE -kokonaisuuden osuus on 1% -rahoituksesta ja olosuhteiden (kielisyys jne.) osuus on 4%:ia.
Rahoituksen suuruuttaa säätelee merkittävästi arvio alueen hyvinvoinnista suhteessa muihin hyvinvointialueisiin.
Siirtymäkauden tasaus (2023 – 2028) laskee alueen rajoitus -50€/asukas vuoteen 2028 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen hyvinvointialue vastaa itse palvelutarpeen kasvun rahoituksesta 20%:sti.
Valtion marraskuussa 2022 vahvistama hyvinvointialueiden rahoitus vuoteen 2030 saakka pohjautuu n. 3 – 4 %:n vuotuiseen kasvuun Keski-Uudellamaalla.
Arvio toiminnan rahoituksellisesti tasapainosta
Hyvinvointialueen vuoden 2023 hyväksytty talousarvio on 66 Me alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämää voi pienentää hyvinvointialueen omat sopeutustoimet vuoden 2023 aikana. Valtion lisätalousarviossa alueille osoittamaa lisärahoitusta ei rahoituksen käyttöehtojen mukaisesti voi käyttää perustoiminnan rahoittamaan, vaan rahoitus on käytettävä vanhojen rakenteiden purkamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Valtio osoittaa hyvinvointialueille myös kertakorvauksen, pohjautuen kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin.
Hyvinvointialueen tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, toisin sanoen kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna. Jos hyvinvointialueelle kertyy lisää alijäämää, uudella alijäämällä ei ole itsenäistä kattamisaikaa. Alijäämän lisäyksen kattamisen määräaika on sama kuin ensimmäisellä alijäämällä. Esimerkiksi jos hyvinvointialueelle kertyy alijäämää ensimmäisen kerran vuonna 2023, se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos vuonna 2024 syntyy lisää alijäämää, myös se tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamissuunnitelmaa käsitellään osana hyvinvointialueneuvotteluja 23.3. 2023 yhdessä STM ja VM:n kanssa. Taustalla olevien 3,5%:n vuosittaiseen kasvuun perustuvan pitkän aikavälin ennustelaskelman mukaisesti, olisi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeutettava toimintaansa vuoden 2026 loppuun mennessä noin 100 Me. Nykyisten valtion julkaisemien rahoituslaskelmiin pohjautuen toimintaa on sopeutettava vuosina 2024-2026 vuosittain yli 30 Me. Sopeutustoimien ansiosta toiminnan tulot ja kulut ovat tasapainossa vuodesta 2027 alkaen, tuloksen ollessa vuonna 2027 jo hiukan ylijäämäinen.
Hyvinvointialueohjelma
Rahoitus- ja talousjaosto merkitsi tiedoksi 25.10.2022 §27 talousarviovalmistelutilanteen ja antoi ohjeena jatkovalmistelulle, että talousarvion laadinnan yhteydessä aloitetaan talouden tasapainottamisohjelman laadinta kolmelle vuodelle, jolla pyritään kattamaan valtion alimitoitettua rahoitusta.
Viranhaltijat ovat arvioineet käynnissä olevaa ohjelmakokonaisuutta siten, että talouden tasapainottamis- ja muutosohjelma toimisi strategisena sateenvarjoasiakirjana kaikelle toiminnan tehostamiseen tähtääville ohjelmakokonaisuuksille ja, että se pohjautuisi talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen (TTKK) ohjelmaan, palvelujen verkoston suunnitelmaan ja henkilöstöohjelmaan.
Hyvinvointialueohjelma muodostaa helposti kommunikoitavan sekä helposti ymmärrettävän toimenpidelinjauskokonaisuuden, josta käy ilme keskeiset linjaukset, ydintoimenpiteet sekä tavoiteltava toiminnan sopeutuskokonaisuus.
Osana Hyvinvointialueohjelmaa laaditaan viestintäsuunnitelma sekä määritetään kokonaisuuteen liittyvät ydinviestit.
Rahoitus- ja talousjaosto totesi 9.2.2023 kokouksessaan talouden sopeutustarpeen olevan vuoteen 2026 mennessä vähintään 70 M€. Lisäksi rahoitus- ja talousjaosto esittävät aluehallitukselle, että se ohjeistaa etsimään säästöjä vähintään 10 M3 vuoden 2023 alijäämän pienentämiseksi.
Aluehallituksen 7.3.2023 talouden tasapainotus- ja muutosohjelman käsittelyn päätöksenä oli ”Aluehallitus päättää käynnistää Hyvinvointialueohjelman valmistelun. Yhtenä tavoitteena on kattaa vuoden 2023 aikana tarkentuva alijäämä valtiovarainministeriön vaatimuksen mukaisesti vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueohjelmaan sisältyy myös jo aiemmin aloitettu ja nyt päivitettävä Talouden ja toiminnan kestävän kehityksen ohjelma (TTKK-ohjelma) sekä kevään aikana valmisteltava henkilöstöohjelma ja palveluiden verkostosuunnitelma. Alustavien laskelmien mukaan tasapainottamisen tarve on noin 100 miljoonaa euroa. Summa tarkentuu vielä kevään kuluessa”.
Hyvinvointialueohjelman sisältöluonnos
Ohjelmassa on neljä pääteemaa; kysyntään-, virtaukseen-, tuotantorakenteeseen- ja työilmapiiriin sekä työolosuhteisiin vaikuttaminen. Ohjelmassa huomioidaan se, että pieni (noin 10%) osa väestöä aiheuttaa noin 80% sotekuluista. Varsinaiset säästöt pyritään saamaan aikaan tuosta kokonaisuudesta tunnistamalla paljon palveluita tarvitsevat, optimoimalla heidän palveluitaan ja tehostamalla heidän palveluohjaustaan. Valtaväestölle (noin 90%) pyritään tarjoamaan aiempaa kattavammat digipalvelut sekä jonoton toimintamalli useaan eri hyvinvointialueen palveluun. Toimenpiteet kootaan TTKK-ohjelman kaltaisille toimenpidekorteille.
Ehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Laitinen-Parkkonen, johtajaylilääkäri, kehitys- ja tutkimusjohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta merkitsee Hyvinvointialueohjelman tilanteen tiedoksi.
Päätös
Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta merkitsi Hyvinvointialueohjelman tilanteen tiedoksi.