Aluevaltuusto, kokous 14.12.2023

Perustelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja sääntelevät laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja sitä täydentävä asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992). 
Asiakasmaksulainsäädäntö määrittelee suoraan pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuperusteet ja esimerkiksi palvelun asiakkaille jätettävän niin sanotun vähimmäiskäyttövaran. 
Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta peritään asiakkaan tuloihin perustuva asiakasmaksu. Asiakasmaksu on 85 % asiakkaan nettokuukausituloista, joista on tehty vähennykset. 
Asiakkaan käyttöön jää kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 167 euroa kuukaudessa. Käyttövaran suuruus tarkistetaan joka toinen vuosi työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpänä täyteen euroon, ja ne tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden alusta. (Asiakasmaksulaki 7 c §.)

Käyttövara tarkoittaa asiakkaalle jääviä tuloja, kun tuloista on ensin tehty asiakasmaksulain mukaiset vähennykset ja asiakas on maksanut hänelle lasketun asiakasmaksun. Asiakasmaksulain mukaan tämänhetkinen käyttövara yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalle on vähintään 167 euroa kuukaudessa.
Yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakas maksaa vähimmäiskäyttövarallaan mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi itsehoitolääkkeet, terveydenhuoltomenot, hygieniamenot, parturi-kampaamomaksut, fysioterapian ja jalkahoidon kulut, tai sanomalehden tilausmaksut.

Keusoten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan käyttövara on tällä hetkellä 283,11 €. Samansuuruista käyttövaraa maksetaan myös sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisessa asumispalvelussa asuvalle 7:lle vammaispalveluiden asiakkaalle.

Keusoten ikäihmisten palveluissa pitkäaikaisessa yhteisöllisessä ja pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan käyttövara on 167 €
Esitetään Keusoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien mielenterveyskuntoutujen käyttövaran muuttamista samalle tasolle kuin Keusoten ikäihmisten yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on. 

Lakisääteinen vähimmäiskäyttövara 167 € on tällä hetkellä käytössä pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa seuraavilla hyvinvointialueilla: Helsingin kaupunki, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.  
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluissa olevien kaikkien asiakkaiden käyttövara on aikaisemmin kuntayhtymän aikana korotettu. Käyttövara on ollut korotettuna siitä syystä, että on ajateltu mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutuvan asumispalveluista omaan kotiin ja muiden tulolähteiden piiriin. 
Ei ole tehty systemaattista seurantaa siitä, onko korotetulla käyttövaralla ollut myönteinen vaikutus asiakkaiden kuntoutumiseen. 

Asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi voidaan käyttää yksilökohtaista harkintaa alentamalla tai jättämällä asiakasmaksu kokonaan perimättä sovitulta ajanjaksolta. Tällöin asiakkaalle jää suurempi käyttövara käytettäväksi tavoitteellista kuntoutumista edistäviin kuluihin. 

Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee olla aina perusteltua. 
Asumispalvelun asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan kuntoutumisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Yhtenä keinona voi olla asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus esimerkiksi maksulliseen harrastukseen. Tai esimerkiksi jos asiakkaan kuntoutuminen on edennyt jo niin pitkälle, että suunnitteilla on muutto itsenäisempään asumismuotoon, voidaan asiakasmaksu jättää perimättä ja asiakas voi käyttää siihen varatun rahan kodin perustamiseen tarvittaviin hankintoihin. 

Kuntoutumisen edistämiseksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua työtoimintaan, josta heille maksetaan korvausta. Työtoiminta on osa asiakkaan kuntoutusta ja se räätälöidään asiakkaan toimintakyvyn mukaan, myös työtoiminta perustuu asiakkaan asiakassuunnitelmaan. Työtoimintaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta omien palveluiden lisäksi. Työtoiminnasta maksetaan asiakkaalle työosuusrahaa Keusoten päätöksen mukaisesti 9 €/toimintapäivä, tämä maksetaan Keusoten budjetista.

Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulisi kohdentua asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin kuntoutumisen edistämiseksi. Asiakkailla ei ole aina samoja tarpeita ja heidän kuntoutumisensa on yksilöllistä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakkaiden korkeampi käyttövara tarkoittaa taloudellisia vaikutuksia. Asiakasmaksuina lakisääteisen ja korotetun käyttövaran erotus on tällä hetkellä 116,11 €. Kaikille korotettuna (yli asiakasmaksuja sääntelevän lain vähimmäiskäyttövaran) myönnettävä käyttövara on ristiriidassa hyvinvointialueen omien säästötavoitteiden ja eri hyvinvointialueiden yhtenäisen käytännön kanssa. Mikäli käyttövara lasketaan vähimmäiskäyttövaran tasolle (167,0 €), laskennallinen säästövaikutus vuodessa on n. 434 000 euroa.

Lokakuun 2023 tilanne 

• Yhteisöllinen asuminen (ostopalvelu) 110 asiakasta
• Yhteisöllinen asuminen (omat palvelut) 28 asiakasta
• Ympärivuorokautinen palveluasuminen (ostopalvelu) 166 asiakasta
• Ympärivuorokautinen asumispalvelu 7 vammaispalvelun asiakasta (SHL)
• YHTEENSÄ 311 asiakasta

Jos mielenterveys –ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa olevien asiakkaiden käyttövaraan tulisi muutos, tämä edellyttää käyttöönotolle riittävästi siirtymäaikaa, jonka olisi hyvä olla 2–3 kuukautta.

Perustelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja sääntelevät laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja sitä täydentävä asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992). 
Asiakasmaksulainsäädäntö määrittelee suoraan pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuperusteet ja esimerkiksi palvelun asiakkaille jätettävän niin sanotun vähimmäiskäyttövaran. 
Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta peritään asiakkaan tuloihin perustuva asiakasmaksu. Asiakasmaksu on 85 % asiakkaan nettokuukausituloista, joista on tehty vähennykset. 
Asiakkaan käyttöön jää kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 167 euroa kuukaudessa. Käyttövaran suuruus tarkistetaan joka toinen vuosi työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpänä täyteen euroon, ja ne tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden alusta. (Asiakasmaksulaki 7 c §.)

Käyttövara tarkoittaa asiakkaalle jääviä tuloja, kun tuloista on ensin tehty asiakasmaksulain mukaiset vähennykset ja asiakas on maksanut hänelle lasketun asiakasmaksun. Asiakasmaksulain mukaan tämänhetkinen käyttövara yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalle on vähintään 167 euroa kuukaudessa.
Yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakas maksaa vähimmäiskäyttövarallaan mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi itsehoitolääkkeet, terveydenhuoltomenot, hygieniamenot, parturi-kampaamomaksut, fysioterapian ja jalkahoidon kulut, tai sanomalehden tilausmaksut.

Keusoten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan käyttövara on tällä hetkellä 283,11 €. Samansuuruista käyttövaraa maksetaan myös sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisessa asumispalvelussa asuvalle 7:lle vammaispalveluiden asiakkaalle.

Keusoten ikäihmisten palveluissa pitkäaikaisessa yhteisöllisessä ja pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan käyttövara on 167 €
Esitetään Keusoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien mielenterveyskuntoutujen käyttövaran muuttamista samalle tasolle kuin Keusoten ikäihmisten yhteisöllisessä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on. 

Lakisääteinen vähimmäiskäyttövara 167 € on tällä hetkellä käytössä pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa seuraavilla hyvinvointialueilla: Helsingin kaupunki, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on esittämässä vuodelle 2024 vähimmäiskäyttövaraksi 167 euroa kuukaudessa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluissa olevien kaikkien asiakkaiden käyttövara on aikaisemmin kuntayhtymän aikana korotettu. Käyttövara on ollut korotettuna siitä syystä, että on ajateltu mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutuvan asumispalveluista omaan kotiin ja muiden tulolähteiden piiriin. 
Ei ole tehty systemaattista seurantaa siitä, onko korotetulla käyttövaralla ollut myönteinen vaikutus asiakkaiden kuntoutumiseen. 

Asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi voidaan käyttää yksilökohtaista harkintaa alentamalla tai jättämällä asiakasmaksu kokonaan perimättä sovitulta ajanjaksolta. Tällöin asiakkaalle jää suurempi käyttövara käytettäväksi tavoitteellista kuntoutumista edistäviin kuluihin. 

Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee olla aina perusteltua. 
Asumispalvelun asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan kuntoutumisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Yhtenä keinona voi olla asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus esimerkiksi maksulliseen harrastukseen. Tai esimerkiksi jos asiakkaan kuntoutuminen on edennyt jo niin pitkälle, että suunnitteilla on muutto itsenäisempään asumismuotoon, voidaan asiakasmaksu jättää perimättä ja asiakas voi käyttää siihen varatun rahan kodin perustamiseen tarvittaviin hankintoihin. 

Kuntoutumisen edistämiseksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua työtoimintaan, josta heille maksetaan korvausta. Työtoiminta on osa asiakkaan kuntoutusta ja se räätälöidään asiakkaan toimintakyvyn mukaan, myös työtoiminta perustuu asiakkaan asiakassuunnitelmaan. Työtoimintaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta omien palveluiden lisäksi. Työtoiminnasta maksetaan asiakkaalle työosuusrahaa Keusoten päätöksen mukaisesti 9 €/toimintapäivä, tämä maksetaan Keusoten budjetista.

Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulisi kohdentua asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin kuntoutumisen edistämiseksi. Asiakkailla ei ole aina samoja tarpeita ja heidän kuntoutumisensa on yksilöllistä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakkaiden korkeampi käyttövara tarkoittaa taloudellisia vaikutuksia. Asiakasmaksuina lakisääteisen ja korotetun käyttövaran erotus on tällä hetkellä 116,11 €. Kaikille korotettuna (yli asiakasmaksuja sääntelevän lain vähimmäiskäyttövaran) myönnettävä käyttövara on ristiriidassa hyvinvointialueen omien säästötavoitteiden ja eri hyvinvointialueiden yhtenäisen käytännön kanssa. Mikäli käyttövara lasketaan vähimmäiskäyttövaran tasolle (167,0 €), laskennallinen säästövaikutus vuodessa on n. 434 000 euroa.

Lokakuun 2023 tilanne 

• Yhteisöllinen asuminen (ostopalvelu) 110 asiakasta
• Yhteisöllinen asuminen (omat palvelut) 28 asiakasta
• Ympärivuorokautinen palveluasuminen (ostopalvelu) 166 asiakasta
• Ympärivuorokautinen asumispalvelu 7 vammaispalvelun asiakasta (SHL)
• YHTEENSÄ 311 asiakasta

Jos mielenterveys –ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa olevien asiakkaiden käyttövaraan tulisi muutos, tämä edellyttää käyttöönotolle riittävästi siirtymäaikaa, jonka olisi hyvä olla 2–3 kuukautta.