Perustelut
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöohjelman pääteemoina ovat henkilöstön saatavuus, riittävyys ja pysyvyys. Henkilöstökokemuksen säännöllinen mittaaminen antaa tietoa siitä, mikä näitä tekijöitä mahdollistaa ja mitkä ovat niiden haasteita henkilöstökokemuksen ja työelämän laadun kannalta.
Keusote on hyödyntänyt vuodesta 2021 työelämän laadun (Quality of working life) henkilöstömittarina kyselyä, joka perustuu Lapin yliopiston tutkimusjohtaja ja dosentti Marko Kestin pitkäaikaiseen työhön työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja henkilöstökokemuksen mittaamisessa. Se kertoo paitsi työelämän laadun nykytilasta, myös ennakoi henkilöstöriskejä sekä laskee niistä aiheutuvia taloudellisia
riskejä ja kehittämispotentiaalia. Kyseinen metodi antaa perinteisiä henkilöstökyselyitä enemmän ennakoivaa tietoa pitkäjänteisen kehittämisen tueksi.
Vastaajien määrä on noussut joka kierroksella, niin myös tällä kertaa, jolloin vastaajia oli n. 2200. Työelämän laadun tulokset kertovat pienestä laskusta edelliseen kertaan (10/2023) verrattuna. Historiallisessa tarkastelussa viimeisen kolmen vuoden aikana tulos on toiseksi paras.
Työnantajan suositeltavuus (eNPS = employer Net Promoting Score) on noussut voimakkaasti muutaman vuoden aikana. Keusoten tavoitteena on päästä tällä mittarilla vakiintuneesti positiiviseen tulokseen, eli että Keusotea työnantajana suosittelee useampi kuin kritisoi. Nyt tuosta rajasta jäätiin niukasti, tuloksen ollessa -4.
Avoimessa palautteessa erityisesti työelämän laatua nostavina tekijöinä mainitaan useimmin oman tiimin hyvä toiminta, koulutusmahdollisuudet, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuudet, hybridityömahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet oman ja tiimin työn kehittämiseen sekä hyvät esihenkilösuhteet.
Henkilöstön kehittämispäällikkö esittelee tuoreimpia työelämän laadun tuloksia.