Aluehallitus, kokous 27.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 127 Investointisuunnitelma

KEUHDno-2022-38

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriön hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettava pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella. Investointisuunnitelma on hyväksyttävä, jos hylkäämisen kriteerit eivät täyty.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Myös muita kokonaisuuksia koskevista investoinneista tulisi esittää tiedot. Näitä olisivat etenkin tiedot laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevista investoinneista. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa, eli lainanottovaltuuden perusteella otettavaksi suunnitellun lainarahoituksen sekä mahdollisen muun rahoituksen tulee kattaa suunnitelman sisältävät menot.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 määritellään hyvinvointialueille siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen ja vuoden 2022 talousarvion tietojen perusteella. Vuoden 2023 lainanottovaltuus on laskettu keskimääräisen vuosikateprosentin perusteella. Toteutuva vuosikate voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä, minkä vuoksi myöhempien vuosien lainanottovaltuus voi poiketa olennaisesti vuoden 2023 valtuudesta.

VM on alustavasti ilmoittanut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden tasoksi vuodelle 2023 noin 191 Me. Valtioneuvosto päättänee vuoden 2023 lainanottovaltuudesta kesäkuussa.

Vuosien 2023-2027 (pääpaino ensimmäisessä vuodessa) investointisuunnitelman valmistelu on aloitettu ja valmistelu jatkuu talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointisuunnitelma on esitettävä ministeriöille 1.10.2022 mennessä. Liitteenä on investointisuunnitelman tämänhetkinen valmistelutilanne.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

 

Rahoitus- ja talousjaosto merkitsee tiedoksi investointisuunnitelman valmistelutilanteen.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Lisäksi merkittiin tiedoksi hallintopäällikkö Sannamari Nousiaisen esittelemä tilannekatsaus kuntayhtymän käytössä olevista kiinteistöistä hyvinvointialueelle siirryttäessä.

 

Valmistelija

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

 Rahoitus- ja talousjaosto on käsitellyt investointisuunnitelmaa kokouksessaan 6.6.2022 ja merkinnyt sen tiedoksi.

Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriön hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettava pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella. Investointisuunnitelma on hyväksyttävä, jos hylkäämisen kriteerit eivät täyty.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Myös muita kokonaisuuksia koskevista investoinneista tulisi esittää tiedot. Näitä olisivat etenkin tiedot laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevista investoinneista. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa, eli lainanottovaltuuden perusteella otettavaksi suunnitellun lainarahoituksen sekä mahdollisen muun rahoituksen tulee kattaa suunnitelman sisältävät menot.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 määritellään hyvinvointialueille siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen ja vuoden 2022 talousarvion tietojen perusteella. Vuoden 2023 lainanottovaltuus on laskettu keskimääräisen vuosikateprosentin perusteella. Toteutuva vuosikate voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä, minkä vuoksi myöhempien vuosien lainanottovaltuus voi poiketa olennaisesti vuoden 2023 valtuudesta.

VM on alustavasti ilmoittanut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden tasoksi vuodelle 2023 noin 191 Me. Valtioneuvosto päättänee vuoden 2023 lainanottovaltuudesta kesäkuussa.

Vuosien 2023-2027 (pääpaino ensimmäisessä vuodessa) investointisuunnitelman valmistelu on aloitettu ja valmistelu jatkuu talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointisuunnitelma on esitettävä ministeriöille 1.10.2022 mennessä. Liitteenä on investointisuunnitelman tämänhetkinen valmistelutilanne.

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Laitinen-Parkkonen, va. hyvinvointialuejohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta merkitsee tiedoksi investointisuunnitelman valmistelutilanteen.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Valmistelija

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Investointisuunnitelma on valmisteltu vuosille 2023-2027. Investointisuunnitelma sisältää paitsi investoinnit myös investointeja vastaavat sopimukset sekä omaisuuden luovutukset ja sopimusten lakkaamiset (esim. vuokratiloista luopuminen). Suunnitelmassa on esitetty erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelma ja pelastustoimen osasuunnitelma.

Valtioneuvosto on päättänyt 16.6.2022 (VM/2022/109) hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainanottovaltuuksista vuodelle 2023. Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet vuodelle 2023 perustuvat hyvinvointialueelle siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden tietoihin. HUS-yhtymän lainanottovaltuus määritellään vastaavilla tiedoilla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 on 162.430.979 euroa.

Investointisuunnitelmassa varsinaiset investoinnit ovat lähinnä ICT-investointeja ja niistä merkittävin on yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta. Muita ICT-investointeja ovat esimerkiksi HR-järjestelmäuudistus, tietoaltaan ja tiedolla johtamisen kehittäminen sekä hoitajakutsujärjestelmä. Tarkempi erittely ICT-investointikokonaisuudesta on esitetty investointisuunnitelmassa. ICT-investoinnit vuonna 2023 ovat n. 9,9 Me, vuonna 2024 n. 10,6 Me ja vuosina 2025-2027 n. 4 Me vuosittain. Suunnitelmakauden viimeisten vuosien investointeja ei ole vielä tarkemmin yksilöity. Useat ICT-hankkeet toteutuvat usean vuoden aikana, mutta investointisuunnitelman esittämistavasta johtuen yhteenvetotaulukoissa ne on esitetty jo vuonna 2023, koska hankkeisiin on jo sitouduttu vuonna 2022 tai sitoudutaan vuonna 2023 ja tällaiset investoinnit tulee kokonaisuutena esittää suunnitelman ensimmäisenä vuonna.

Investointeja vastaavia sopimuksia ovat mm. uudet vuokrasopimukset, leasingsopimukset ja muut sopimukset. Merkittävin tällainen sopimus on Tuusulan uuden sote-keskuksen vuokrasopimus, jonka arvoksi on tässä vaiheessa arvioitu 50 Me. Alustavan arvion mukaan hyvinvointialue saa tilat käyttöönsä vuonna 2024, mutta hanke on investointisuunnitelmassa esitettävä sinä vuonna, jolloin sitoumus tehdään ja siksi hanke on esitetty suunnitelmassa vuonna 2023. Palvelujen verkosto tulee päätöksentekoon alkuvuoden 2023 aikana. Toimipisteverkoston karsimisella on arvioitu saavutettavan n. 2,5 Me:n säästö vuonna 2023. Lisäksi nyt on jo tiedossa hallinnon tilojen väheneminen, joten kaikkiaan lakkaavien vuokrasopimusten arvon on arvioitu vuonna 2023 olevan n. 2,9 Me ja koko ohjelmakaudella n. 3,8 Me.

Laite- ja kalustohankinnat tehdään pääasiassa leasing-rahoituksella ja merkittävin yksittäinen hanke on em. Tuusulan sote-keskuksen kalustaminen, jonka arvoksi on arvioitu 5 Me. Lisäksi leasing-rahoituksella hankitaan mm. ajoneuvoja, ict-laitteita ja kalustoa vuosittain n. 0,5-1,0 Me:lla.

Muista sopimuksista investointisuunnitelmaan on kirjattu uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttökustannukset n. 2,8 Me/vuosi. Järjestelmästä on määräaikainen sopimus 29.3.2026 saakka, mutta koska asiakas- ja potilastietojärjestelmää tarvitaan tämän jälkeenkin, on sitoumus laskettu koko suunnitelmakaudelle ja sen arvo on 14 Me. Vanhoista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä voidaan luopua vuonna 2025 ja sillä saadaan n. 4,5 Me:n säästö. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyy Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä Oy Apotti Ab:n osakkeet, jotka siirtyivät kuntayhtymälle Tuusulan kunnalta. Oy Apotti Ab:sta on mahdollista irtautua aikaisintaan 20.4.2025 yhden vuoden irtisanomisajalla. Osakassopimuksen mukaan mahdollisen irtautumisen jälkeen muut osakkaat vastaavat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisten kustannusten osuudesta (n. 2 Me/v). Investointisuunnitelmassa on huomioitu irtautuminen ja käyttökustannusten päättyminen vuonna 2027.

Omaisuuden luovutuksena investointisuunnitelmassa on esitetty Uudenmaan vammaispalvelut Oy:n osakkeiden myynti. Osakemyynnin euromäärä puuttuu toistaiseksi suunnitelmasta, mutta se lisätään sinne tiedon tarkennuttua. Mikäli Keski-Uudenmaan hyvinvointialue päättää luopua Oy Apotti Ab:sta, on sijoitettu pääoma mahdollista saada takaisin aikaisintaan vuonna 2029 eikä mahdollinen luopuminen siten näy investointisuunnitelmassa omaisuuden luovutuksena.

Pelastustoimen osasuunnitelmassa investointeja vastaavissa sopimuksissa vuonna 2026 on Mäntsälän paloasema. Paloasema ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2027 ja sopimuksen arvoksi on tässä vaiheessa arvioitu 15 Me.

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Rahoitus- ja talousjaosto esittää aluehallitukselle, että aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2023-2026 sekä vuosille 2024-2027.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan tarkennuksella, että tarkistetaan Tuusulan sote-keskuksen esittämistapa suunnitelemassa.

Valmistelija

  • Sanna Kaukua, talouspäällikkö, sanna.kaukua@keusote.fi

Perustelut

Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta on merkinnyt investointisuunnitelman tiedoksi 8.9.2022 § 10.

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, va. hyvinvointialuejohtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2023-2026 sekä vuosille 2024-2027.

Käsittely:

Käsittelyn kuluessa Olli Savela teki muutosehdotuksen, jonka mukaan:

Poistetaan taulukosta 8 toimipisteverkoston karsiminen (3 390 000 euroa) ja tehdään vastaava muutos investointisuunnitelman muihin kohtiin (taulukot 1 ja 3).

Toimipisteverkostosta päätetään myöhemmin, joten mahdolliset säästöt eivät ole vielä tiedossa.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty muutosehdotus, jota ei kannatettu, joten ehdotus raukeaa.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta. Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä

  • päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Hyvinvointialueesta annetun lain 141 §),
  • hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (Hallintolainkäyttölain 5 §),
  • päätöksestä, josta lainsäädännön nojalla ei voi hakea muutosta (lainkohta mainittava erikseen päätöksen perusteluissa) tai
  • hankintapäätöksestä, jota ei tehdyn hankintaoikaisun johdosta muuteta (Hankintalaki 126 § ja 132 §).