Valmistelija
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Taneli Kalliokoski, tila- ja tukipalvelujohtaja, taneli.kalliokoski@keusote.fi
Perustelut
Perustelut
Aluevaltuusto on hyväksynyt Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosien 2026–2029 investointisuunnitelman kokouksessaan 12.12.2024. Keväällä 2025 annetussa Valtioneuvoston päätöksessä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ei saanut lainanottovaltuutta vuodelle 2026.
Aluevaltuuston joulukuussa 2024 hyväksymä investointisuunnitelma vuodelle 2026 sisälsi Ict-hankkeiden (6,5 Me) lisäksi ikäihmisten yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen asumisen kohteen Järvenpäähän (18 Me) sekä 6 Me:n kalusto- ja laiteinvestoinnit. Pelastustoimen investointisuunnitelma sisälsi Mäntsälän uuden paloaseman rakentamisen (15 Me).
Päivitetty investointisuunnitelma sisältää seuraaviin uusiin vuokrakohteisiin liittyvien hankkeiden aikaistumisen vuodelle 2026: Ikääntyneiden asumispalvelut Mäntsälä (18 Me), Vammaispalveluiden asumisyksikön korvaavat tilat Mäntsälä (7 Me) sekä Mt- ja päihdeasumispalveluiden korvaavat uudet tilat Hyvinkää (14 Me). Kyseisiin hankkeisiin liittyvät sitoumukset on alkuperäisessä investointisuunnitelmassa merkitty vuoden 2027 kohdalle. Tuusulan Sote-keskuksen ensikertainen kalustamissuunnitelma sen sijaan on siirtynyt vuodelta 2026 vuodelle 2028.
Vuoden 2026 investointikehykseen ehdotettavat uudet hankkeet pohjautuvat alkuvuonna 2025 hyväksyttyihin toimitilasuunnitelman linjauksiin, joissa määriteltiin hyvinvointialueen omistamisen periaatteet. Osana linjausten valmistelua tehtiin perusteellinen riskiarviointi nykyisestä toimitilakannasta. Arvioinnissa keskeiseksi riskiksi nousi se, että hyvinvointialue toimii lähes kokonaan vuokratuissa tiloissa, mikä altistaa toiminnan markkinahintojen vaihteluille, sopimusehtojen muutoksille ja pitkän aikavälin epävarmuudelle.
Näiden havaintojen pohjalta toimitilasuunnitelmaan kirjattiin tarve vahvistaa hyvinvointialueen omistuspohjaa hallitusti ja vaiheittain. Tavoitteena on rakentaa vastuullinen, tasapainoinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava kiinteistöstrategia, jossa keskeiset “ankkurikohteet” hankitaan omaan omistukseen. Tämä tukee palvelutuotannon vakautta, parantaa kykyä kehittää tiloja toiminnan tarpeiden mukaan ja hillitsee pitkän aikavälin kustannuspaineita.
Näistä lähtökohdista esitetään vuosien 2026 investointisuunnitelmaan kahden hyvinvointialueen keskeisessä palvelutuotannossa olevan kiinteistön hankintaa hyvinvointialueen omistukseen. Kyseessä ovat Järvenpäässä sijaitseva sote-keskus JUST sekä Järvenpäässä sijaitseva lastensuojeluyksikkö Pehtoori.
Alla tuodaan esiin kiinteistökohtaiset perustelut:
JUST Järvenpään kiinteistön hankinta
JUST:n hankinta perustuu strategiseen tavoitteeseen turvata alueen keskeisten sote-palvelujen pitkäjänteinen toiminta. Kiinteistön omistaminen mahdollistaa tilojen kehittämisen palvelutarpeiden mukaan, varmistaa joustavuuden ja pienentää vuokrasidonnaisuuksia.
Pehtoori, Järvenpää
Pehtoorin kiinteistön hankintaan liittyy selkeä kustannusperuste, mutta myös merkittävä strateginen mahdollisuus. Kiinteistöön sisältyy 2 600 m² käyttämätöntä rakennusoikeutta, ja voimassa oleva asemakaava mahdollistaa tontin hyödyntämisen ikääntyneiden palveluasumisen tulevia tarpeita varten. Tämä luo hyvinvointialueelle varautumismahdollisuuden demografisesti ennakoitavissa olevaan palvelutarpeen kasvuun.
Taloudelliset vaikutukset
Tehtyjen selvitysten perusteella molempien kiinteistöjen hankkiminen hyvinvointialueen omistukseen tuottaisi yhteensä noin 850 000 euron vuosittaisen kassavirtapohjaisen säästön verrattuna nykyiseen kustannustasoon.
Lisäksi tuloslaskelman mukainen vaikutus on positiivinen jo ensimmäisestä vuodesta alkaen, poistot huomioiden nettosäästö on noin 68 000 euroa vuodessa.
Yhteenveto
Investoinnit tukevat hyvinvointialueen pitkän aikavälin talouden tasapainottamista ja parantavat toiminnan kokonaisturvallisuutta. Ne vähentävät riippuvuutta ulkoisista vuokramarkkinoista, vahvistavat kykyä vastata palvelutarpeiden muutoksiin ja mahdollistavat suunnitelmallisen tilakehityksen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Lainanottovaltuus
Hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:n mukaan valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä hyvinvointialueen tilikausittaisen valtuuden määrästä pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Lainanottovaltuutta koskeva päätös tehdään joka vuosi. Hyvinvointialue voi kuitenkin käyttää päätettyä lainanottovaltuutta useana tilikautena, jos se toteuttaa investointia usean vuoden aikana investointisuunnitelman mukaisesti. Lainanottovaltuus on hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäismäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus. Lainanottovaltuuden tulee riittää myös investointeja vastaaviin uusiin pitkäaikaisiin sopimuksiin (mm. vuokrasopimukset ja leasingsopimukset). Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2026.
Lainanottovaltuuden muuttaminen
Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos hyvinvointialueen esittämät investoinnit ovat välttämättömiä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen turvaamiseksi eikä investointitarvetta voida kattaa muulla tavoin. Lainanottovaltuuden muuttamisesta voidaan päättää hyvinvointialueen hakemuksesta tai valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosikate, käteisvarat tai muut tulot eivät mahdollista edellä lueteltuja uusia investointeja tai investointeja vastaavia sopimuksia, joten hyvinvointialueen tulee hakea lisälainanottovaltuutta vuodelle 2026. Lainanottovaltuuden mahdollista muuttamista varten valtiovarainministeriö asettaa valmisteluryhmän, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö sekä hyvinvointialue nimeävät edustajansa. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn myönnetyn lisälainanottovaltuuden perusteella.
Mikäli valtio hyväksyy lainanottovaltuuden muutoksen, käsitellään vuosien 2026–2029 päivitetty investointisuunnitelma myöhemmin luottamustoimielimissä.
Ehdotus
Esittelijä
Taneli Kalliokoski, tila- ja tukipalvelujohtaja, taneli.kalliokoski@keusote.fi
Konsernijaosto esittää aluehallitukselle;
1. että Keski-uudenmaan hyvinvointialue hakee korotusta vuoden 2026 lainanottovaltuuteen sekä
2. esittää hyvinvointialueen edustajaksi valmisteluryhmään tila- ja tukipalvelujohtajan sekä rahoitus- ja talousjohtajan.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
Kokouskäsittely
Pidettiin kokoustauko klo 9:59 - 10:03.